APOSTOLIEN TEOT
19. luvun tutkimisviitteet
Johanneksen kasteella: Ks. Ap 18:25, tutkimisviite.
Tiestä: Ks. Ap 9:2; 19:23; tutkimisviitteet; sanasto.
Tyrannoksen koulun luentosalissa: Tai ”Tyrannoksen luentosalissa”. Koulun tarkoituksesta ei ole tarkkaa tietoa, mutta näyttää siltä, että Paavali sai vapaasti käyttää noita tiloja, ehkä useita tunteja joka päivä. Muutamissa vanhoissa käsikirjoituksissa on lisäksi sanat ”viidennestä kymmenenteen tuntiin”, ts. noin klo 11:stä noin klo 16:een. Nuo sanat kuitenkin puuttuvat useista varhaisista käsikirjoituksista, mikä osoittaa, että ne eivät kuulu alkuperäiseen tekstiin. Siitä huolimatta joidenkin mielestä ajankohta tuntuisi sopivan Paavalin päiväohjelmaan Efesoksessa: hän ehkä opetti opetuslapsia päivän rauhallisimpaan ja kuumimpaan aikaan, kun monet pitivät työssään lepotauon.
Aasian provinssin: Ks. sanasto, ”Aasia”.
hikiliinoja ja esiliinoja: Hikiliinat ovat voineet olla kangaspaloja tai nenäliinoja, joita Paavali sitoi päänsä ympärille estääkseen hien valumisen silmiin. Esiliinoja käyttivät ruumiillisen työn tekijät. Niiden mainitseminen viittaa siihen, että Paavali on voinut vapaa-aikanaan, ehkä aikaisin aamulla, harjoittaa teltantekijän ammattiaan (Ap 20:34, 35).
taikuutta: Kreikan sana períerga kuvailee ”vääriin asioihin kohdistuvaa sopimatonta uteliaisuutta – – kuten taikuuden harjoittamisessa” (A Greek-English Lexicon of the New Testament and Other Early Christian Literature, 3. painos, 2000). Se viittaa sellaisten ihmisten toimintaan, jotka yrittävät pahojen henkien avulla saada selville kiellettyjä asioita. Monet efesolaiset harjoittivat taikuutta tai muunlaista okkultismia. Kirjoittaessaan Jumalan hengen ohjauksessa efesolaisille Paavali kehotti heitä pukemaan ylleen koko Jumalan antaman sota-asun, jotta he voisivat taistella pahoja henkivoimia vastaan (Ef 6:11, 12).
50 000 hopearahaa: Jos ”hopearaha” tarkoittaa drakmaa tai denaaria, tavallisen työntekijän olisi pitänyt työskennellä 50 000 päivää eli noin 137 vuotta seitsemän päivää viikossa ansaitakseen tämän summan.
Jehova sana: Ks. Ap 8:25, tutkimisviite; liite C3, johdanto; liite C3, Ap 19:20.
Tien: Sana ”Tie” viittaa varhaiskristilliseen seurakuntaan, kuten Ap 9:2:n tutkimisviitteessä osoitetaan. Tosi kristillisyys ei ole ulkonaista eikä muodollista palvontaa. Se on elämäntapa, joka keskittyy Jumalan palvontaan ja jota ohjaa hänen henkensä (Joh 4:23, 24). Syyrialaisessa Pešittassa lukee ”Jumalan tien” ja latinalaisen Vulgatan tarkistetussa laitoksessa (Vulgata Clementina) ”Herran tien”. Jotkin Raamatun kreikkalaisten kirjoitusten hepreankieliset käännökset (ks. liite C4, viitteet J17–18) käyttävät tässä Jumalan nimeä, ja niissä lukee ”Jehovan tien”.
Artemiin: Efesoksen Artemis oli hedelmällisyyden jumalatar, jota palvottiin Vähän-Aasian kaupungeissa (Ap 19:27). Artemiin patsaissa oli paljon koristeita, jotka esittivät eri näkemysten mukaan joko rintoja, kananmunia tai uhrisonnien kiveksiä. Patsaan muumiomaisessa alaosassa oli erilaisia symboleja ja eläinhahmoja. Kreikkalaisessa mytologiassa oli samanniminen metsästyksen neitsytjumalatar, mutta sillä ja Efesoksen Artemiilla ei ollut juuri mitään yhteistä. Artemiin roomalainen vastine oli Diana.
juhlien ja kilpailujen järjestäjät: Kirjaim. ”asiarkit”. Nämä Rooman Aasian-provinssin korkeat viranomaiset tai johtomiehet valittiin tehtäväänsä ilmeisesti vaikutusvaltansa ja varakkuutensa perusteella. He valvoivat ja rahoittivat provinssin julkisia kilpailuja.
prokonsuleita: Prokonsuli oli Rooman senaatin valvonnassa olleen provinssin käskynhaltija. Hänellä oli oikeudellista ja sotilaallista valtaa. Hän käytti ylintä valtaa provinssissa mutta vastasi toimistaan senaatille. Kussakin provinssissa oli vain yksi prokonsuli, joten tässä käytetty monikkomuoto viittaa nähtävästi prokonsuleihin yleensä. Efesos oli Rooman Aasian-provinssin pääkaupunki ja prokonsulin toimipaikka. (Ks. sanasto, ”Aasia”.)