APOSTOLIEN TEOT
24. luvun tutkimisviitteet
vanhimpia: Tarkoittaa tässä juutalaisen kansan johtajia, jotka mainitaan usein ylipappien ja kirjanoppineiden kanssa. (Ks. Mt 16:21, tutkimisviite.)
julkinen puhuja: Tai ”asianajaja”, ”lakimies”. Kreikan sana rhḗtōr merkitsi alun perin ’puhujaa’, ’julkista puhujaa’, mutta se alkoi myöhemmin tarkoittaa myös ’oikeudessa toimivaa puhujaa’, ’asianajajaa’. Kesareassa Tertullus esitti käskynhaltija Felixille Paavalia koskevat juutalaisten syytteet.
maanvaiva: Kirjaim. ”ruttotauti”. Kreikan sana esiintyy Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa tämän kohdan lisäksi vain Lu 21:11:ssä, jossa sitä käytetään kirjaimellisista vaarallisista kulkutautiepidemioista, ruttotaudeista. Tässä Ap 24:5:ssä sitä käytetään kuvaannollisesti ihmisestä, jota pidettiin ”maanvaivana”, ts. kiusankappaleena tai häirikkönä, ja jonka katsottiin olevan yhteiskunnalle vaarallinen kuin rutto.
maailmassa: Ks. Lu 2:1, tutkimisviite.
nasaretilaisten: Ks. Mr 10:47, tutkimisviite.
lahkon: Kreikan sana haíresis (josta tulee harhaoppia tarkoittava sana ”heresia”) merkitsi alun perin ilmeisesti ’valintaa’. Tässä merkityksessä sanaa käytetään Septuagintassa 3Mo 22:18:ssa, jonka mukaan israelilaiset saivat tuoda uhrilahjaksi ”mitä tahansa he valitsivat”. Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa sana tarkoittaa ihmisryhmää, jolla on omat näkemyksensä tai oppinsa. Sitä käytetään kahdesta huomattavasta juutalaisuuden haarasta, fariseuksista ja saddukeuksista (Ap 5:17; 15:5; 26:5). Ei-kristityt sanoivat kristillisyyttä ”lahkoksi” ja ”nasaretilaisten lahkoksi” mahdollisesti siksi, että he katsoivat sen irtautuneen juutalaisuudesta (Ap 24:5, 14; 28:22). Kreikan sanalla haíresis viitattiin myös kristillisessä seurakunnassa syntyneisiin ryhmiin. Jeesus korosti seuraajiensa yhtenäisyyden tärkeyttä ja rukoili heidän yksimielisyytensä puolesta (Joh 17:21), ja apostolit työskentelivät sen hyväksi, että kristillinen seurakunta pysyisi samanmielisenä (1Ko 1:10; Ju 17–19). Jos seurakunnan jäsenet jakautuisivat nurkkakunniksi, yhtenäisyys menetettäisiin. Kun kreikan sanalla haíresis alettiin kuvailla tällaisia ryhmiä, se sai kielteisen merkityksen ja alkoi tarkoittaa näkemyserojen seurauksena syntyneitä ryhmäkuntia, lahkoja. Erot uskonkäsityksissä saattoivat synnyttää kiivaita väittelyjä, riitoja ja jopa vihanpitoa (vrt. Ap 23:7–10). Siksi lahkot luokiteltiin ”syntisen ihmisluonnon teoiksi” ja niiden muodostumista piti varoa (Ga 5:19–21; 1Ko 11:19; 2Pi 2:1).
Muutamissa myöhemmissä kreikkalaisissa käsikirjoituksissa ja joissain vanhoissa erikielisissä käännöksissä on jakeissa 6–8 lisäksi seuraavat sanat (sanamuodossa on pieniä eroja): ”ja halusimme tuomita hänet lakimme mukaan. (7) Mutta komentaja Lysias tuli ja vei hänet käsistämme suurella voimalla (8) ja käski hänen syyttäjiään tulemaan sinun luoksesi.” Näitä sanoja ei kuitenkaan ole varhaisimmissa ja luotettavimmissa käsikirjoituksissa, eivätkä ne ilmeisesti kuulu Apostolien tekojen alkuperäiseen tekstiin. (Ks. liite A3.)
palvelen näin esi-isieni Jumalaa: Tai ”palvon näin esi-isieni Jumalaa”, ”suoritan näin pyhää palvelusta esi-isieni Jumalalle”. Kreikan verbi latreúō tarkoittaa palvelemista yleisessä merkityksessä, mutta joissain tekstiyhteyksissä se voidaan kääntää sanalla ”palvoa”. Raamatussa sitä käytetään tavallisesti Jumalan palvelemisesta tai hänen palvontaansa liittyvästä palvelemisesta (Mt 4:10; Lu 1:74; 2:37; 4:8; Ro 1:9; Fil 3:3; 2Ti 1:3; Hpr 9:14; 12:28; Il 7:15; 22:3), myös pyhäkössä tai temppelissä palvelemisesta (Hpr 8:5; 9:9; 10:2; 13:10). Muutamissa tapauksissa kreikan sanaa käytetään väärän palvonnan yhteydessä, kun joku palvelee eli palvoo jotain luotua (Ap 7:42; Ro 1:25).
Laissa ja kirjoitettu Profeettoihin: Tai ”Mooseksen laissa ja profeettojen kirjoituksissa”, ts. Raamatun heprealaisissa kirjoituksissa.
herättämään kuolleista: Ilmausta vastaavan kreikan sanan anástasis kirjaimellinen merkitys on ’ylös nostaminen’, ’ylös nouseminen’. Sitä käytetään Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa noin 40 kertaa kuolleiden ylösnousemuksesta (esim. Mt 22:31; Ap 2:31; 4:2, alav.; 17:18, 32; 23:6; 1Ko 15:12, 13). Septuagintassa käytetään sanan anástasis kanssa samaan sanueeseen kuuluvaa verbiä Jes 26:19:ssä, jossa se on heprean elää-verbin vastineena lauseessa ”kuolleesi tulevat elämään”. (Ks. sanasto, ”Ylösnousemus”.)
sekä ne, jotka ovat toimineet oikein, että ne, jotka eivät ole: Tai ”sekä vanhurskaat että epävanhurskaat”. (Ks. sanasto, ”Vanhurskaus”.)
lahjoja – – köyhille: Ks. Mt 6:2, tutkimisviite.
Aasian provinssista: Ks. sanasto, ”Aasia”.
Tietä: Ks. Ap 9:2; 19:23; tutkimisviitteet; sanasto.
upseeria: Tai ”sadanpäämiestä”, ”senturiota”. Sadanpäämies oli Rooman armeijan upseeri, jonka alaisuudessa oli noin 100 sotilasta.
Drusillan: Drusilla syntyi noin vuonna 38. Hän oli Ap 12:1:ssä mainitun Herodeksen eli Herodes Agrippa I:n kolmas ja nuorin tytär sekä Agrippa II:n, Berniken ja Mariamne III:n sisar (ks. Ap 25:13, tutkimisviite, ja sanasto, ”Herodes”). Käskynhaltija Felix oli hänen toinen aviomiehensä. Drusilla oli ensin naimisissa Emesan kuninkaan, syyrialaisen Azizuksen, kanssa mutta erosi hänestä ja meni naimisiin Felixin kanssa noin 16-vuotiaana vuoden 54 tienoilla. Hän oli mahdollisesti paikalla, kun Paavali puhui Felixin edessä ”oikein toimimisesta, itsehillinnästä ja tulevasta tuomiosta” (Ap 24:25). Kun Felix luovutti tehtävänsä seuraajalleen Festukselle, Felix jätti Paavalin vankeuteen ”saadakseen juutalaisten suosion” (Ap 24:27). Joidenkin mielestä hän toimi näin miellyttääkseen nuorta vaimoaan Drusillaa, joka oli juutalainen.
oikein toimimisesta: Tai ”vanhurskaudesta”. (Ks. sanasto, ”Vanhurskaus”.)