Samarialainen Pentateukki

Samarialainen Pentateukki tarkoittaa käsikirjoituksia, jotka sisältävät viisi Mooseksen kirjaa – sen ainoan osan Raamatusta, jonka samarialaiset hyväksyivät (ks. SAMARIALAISET). Se ei ole heprealaisen Pentateukin käännös vaan translitteraatio, eli heprealainen alkuteksti on siirretty samarialaiseen kirjoitusjärjestelmään, jonka kirjaimisto pohjautuu muinaisheprealaisiin kirjaimiin. Lisäksi samarialaisessa Pentateukissa käytetään samarialaisia idiomeja.

Vanhimmat jäljellä olevat samarialaisen Pentateukin käsikirjoitukset ovat peräisin 800- ja 1000-luvulta. Sen historia ulottuu kuitenkin paljon kauemmaksi. Joidenkin tutkijoiden mukaan samarialaista Pentateukkia alettiin valmistaa jolloinkin 300–100-luvulla eaa. Samarialaiset jäljensivät käsikirjoituksia itsenäisesti – juutalaisista jäljentäjistä riippumatta – ja ne siirtyivät sukupolvelta toiselle.

Samarialainen Pentateukki on hyödyllinen, koska se selventää toisinaan joitain raamatunjakeita. Kun samarialainen Pentateukki ja heprealainen masoreettinen teksti eroavat toisistaan, samarialaisen Pentateukin lukutapa vastaa joidenkin muiden käsikirjoitusten, kuten kreikankielisen Septuagintan, lukutapaa. Samarialainen Pentateukki ja jotkin muut vanhat käännökset sisällyttävät esimerkiksi 1Mo 4:8:aan lauseen ”Mennään vähän matkan päähän”, vaikka se puuttuu saatavilla olevista heprealaisista käsikirjoituksista. (Ks. Joh 4:20, tutkimisviite, jossa on lisää tietoa samarialaisesta Pentateukista.)