Arabia, arabialaiset

”Arabia” tarkoittaa pääasiassa Arabian niemimaata Aasian lounaisosassa lähellä Afrikan mannerta. Nimitys voi tarkoittaa myös Arabian niemimaan pohjois- ja länsipuolella olevia seutuja, kuten Syyrian aavikkoa ja Siinain niemimaata. Vaikka nimeä Arabia ei ole Raamatun heprealaisissa kirjoituksissa, tuon alueen asukkaista käytetään nimityksiä ”arabit” ja ”arabialaiset” (1Ku 10:15; 2Ai 9:14; 21:16; Ne 4:7).

Arabia on enimmäkseen aavikkoa ja kuivaa ylätasankoa. Raamatussa mainitut Arabian asukkaat olivat yleensä paimentolaisia, jotka asuivat teltoissa ja paimensivat laumojaan (Jes 13:20; Jer 3:2, alav.). Jotkut arabit olivat kauppiaita, ja joidenkin heistä kerrotaan käyneen kauppaa yhteistyössä Tyroksen kanssa (Hes 27:21). Arabian niemimaan halki risteili karavaanireittejä, joita pitkin kauppiaat pääsivät eteläosan kaupungeista sekä Itä-Afrikasta ja Intiasta esimerkiksi Egyptiin ja pohjoisessa sijaitseviin Assyriaan, Babyloniaan ja Syyriaan. Arabialaiset kauppiaat siirtyivät karavaaneineen keitaalta keitaalle, ja heillä oli mukanaan mausteita, suitsutuspihkaa, mirhaa, kultaa, algumpuuta, arvokkaita kiviä ja muita kauppatavaroita (1Ku 10:10, 11, 15; Jes 60:6).

Jotkut Jumalan palvelijat asuivat Arabiassa tai olivat tekemisissä tuon alueen asukkaiden kanssa. Esimerkiksi Job eli Usin maassa, joka oli hyvin todennäköisesti Pohjois-Arabiassa (Job 1:1). Mooses asui Arabiassa 40 vuotta midianilaisen Jetron luona (2Mo 3:1; Ap 7:29, 30). Tuomarien aikana Arabiasta tuli kameleilla midianilaisten, amalekilaisten ja itämaalaisten joukkoja ryöstämään Israelin maata (Tu 6:3–6). Saban kuningattaren valtakunta sijaitsi mahdollisesti Lounais-Arabiassa (1Ku 10:1–10, 15; 2Ai 9:1–9, 14; Mt 12:42 ja tutkimisviite). Juudan kuninkaan Joramin hallituskaudella arabit hyökkäsivät Jerusalemiin ja veivät pois kuninkaan palatsissa olevan omaisuuden sekä kuninkaan pojat ja vaimot (2Ai 21:16, 17).

Kreikkalaisissa kirjoituksissa viitataan Arabiaan kolme kertaa. ”Arabialaisia” kerrotaan olleen niiden joukossa, jotka kokoontuivat Jerusalemiin vuoden 33 helluntaina. Joistain Arabiassa asuvista juutalaisista saattoi siis tuolloin tulla kristittyjä. (Ap 2:11, 41.) Paavali mainitsee Arabian kaksi kertaa kirjeessään galatalaisille. Galatalaiskirjeen 1:17:ssä hän sanoo, että käännyttyään kristityksi Damaskoksessa (Syyriassa) hän ”meni Arabiaan ja palasi sitten Damaskokseen”. Nimitys ”Arabia” saattoi tarkoittaa mitä tahansa osaa Arabian niemimaasta. On kuitenkin mahdollista, että Paavali meni läheiselle Syyrian aavikolle, Syyrian ja Israelin itäpuolelle. Ensimmäisellä vuosisadalla myös tätä aluetta nimitettiin joskus Arabiaksi, kuten voidaan päätellä Josefuksen teksteistä. Hän kirjoitti, että Jerusalemissa sijaitsevasta Psefinos-tornista avautui itään päin katsottaessa näkymä Arabiaan. (Juutalaissodan historia, 5. kirja, 4. luku, s. 445.) Galatalaiskirjeen 4:25:ssä Paavali sanoo Siinainvuorta ”Arabiassa olevaksi vuoreksi”. Siellä Jehova teki lakiliiton Israelin kansan kanssa.