Lampaat tuntevat paimenensa äänen

SEURAAVA selostus paimentamisesta lähi-idässä valaisee mielenkiintoisesti Joh. 10:2–5:ssä olevaa Jeesuksen vertausta, jossa hän puhuu siitä, miten lampaat tuntevat paimenensa äänen ja miten niille on annettu nimet:

”Nykyaikaisella paimenella . . . on erinomainen muisti, jossa säilyy jokaisen lampaan nimi. Laumaan kuuluu joskus useita satoja lampaita ja kuitenkin jokaisella on nimi ja paimen tietää sen ja kutsuu jokaista lammasta sen erisnimellä. . . . [Eräs tarkkailija] kertoo katseltuaan paimenia laumoineen Hermonin vuoren rinteillä: ’Jokainen paimen . . . harjoituttaa lampaansa tulemaan luokseen kutsustaan, kulkemaan järjestyksessä kaksittain tai nelittäin, neliön ja ympyrän muotoisissa ryhmissä. Tuhannen lampaan muodostaman lauman ulkopiiristä tulee yksi, kun sitä kutsutaan nimeltä.’ Lampaat tuntevat tosiaan paimenen äänen.

”Eräs vieras väitti kerran syyrialaiselle paimenelle, että lampaat tunsivat isäntänsä puvun eikä hänen ääntään. Paimen sanoi, että ne tunsivat nimenomaan äänen. Todistaakseen tämän hän vaihtoi vaatteita vieraan kanssa, joka meni lammasten joukkoon paimenen puvussa ja kutsui lampaita matkien paimenen ääntä ja yritti johtaa niitä. Ne eivät tunteneet hänen ääntään, mutta kun paimen kutsui niitä, lampaat juoksivat heti hänen kutsustaan, vaikka hän oli pukeutunut toiseen pukuun.” – E. W. Rice, Orientalisms in Bible Lands, s. 159–161.