Muistoja Eedenistä
OLET epäilemättä tutustunut Pyhän Raamatun kertomukseen ihmisen luomisesta ja syntiinlankeemuksesta. Aadam ja Eeva Eedenin paratiisipuutarhassa, elämän puu, käärme ja hyvän ja pahan tiedon puu ovat tuttuja tunnuspiirteitä. (1. Mooseksen kirja, luvut 2 ja 3) Näin on, koska ne ovat yhteydessä tapahtumiin, joilla on ollut kauheat vaikutukset ihmisperheeseen ja jotka ovat jättäneet lähtemättömät jäljet sen muistikuviin. Ihmiskunta ei voi täysin unohtaa, että jotakin murheellista tapahtui Eedenissä.
Pyhässä Raamatussa olevat muistiinmerkinnät ovat olleet tärkein tekijä Eedenin muistojen elossa pitämiseksi. Mutta oletko tiennyt, että monien ei-kristittyjen kansojen uskonnolliset käsitykset kuvastavat sitä, mitä Raamattu sanoo tapahtuneen Eedenissä?
Näiden kansojen uskonnolliset käsitykset eivät tietenkään ole täsmälleen samanlaisia kuin Raamatun kertomus. Niissä on kuitenkin joitakin samoja piirteitä kuin Raamatun kertomuksessa, mikä tekee niiden tarkastelemisen erittäin mielenkiintoiseksi ja uteliaisuutta herättäväksi.
Ne ensiksikin osoittavat, kuinka yksinkertaisia ihmisistä voi tulla järkeilyissään, kun he eivät tunne Jumalan totuutta tai kun he kääntyvät siitä pois. Lukuisat polyteistiset käsitykset saavat 1. Mooseksen kirjan yksinkertaisen, puhtaan ja totuudellisen kertomuksen kauneuden ja majesteettisuuden kohoamaan selvästi esiin. Tämä lisää arvostustamme Raamattua kohtaan Jumalan henkeytettynä sanana. Lisäksi juuri se, että on olemassa niin monia erilaisia uskonnollisia näkemyksiä, joista jokainen sisältää joitakin vääristyneitä piirteitä tosi kertomuksesta, tarjoaa vahvistavan todisteen siitä, että ihmiskunnan menettämä paratiisipuutarha on ollut olemassa. – Room. 1:21–23.
Miksi ne poikkeavat 1. Mooseksen kirjan kertomuksesta
Ennen kuin tarkastelemme eri kansojen uskonnollisia käsityksiä, meidän pitäisi tietää, miksi ne ovat erilaisia kuin Raamatun kertomus. Miten nämä eroavuudet syntyivät? Raamatun luotettava historia osoittaa, että ihmiskunta kerran puhui yhtä kieltä ja oli tietoinen Eedenissä sattuneista tapahtumista. Aadam todennäköisesti kertoi niistä jälkeläisilleen, ja siten noiden tapahtumien on täytynyt tulla yleisesti tunnetuiksi.
Nooan ajan vedenpaisumuksessa varjeltuneet kahdeksan ihmistä niin ikään siirsivät Eedeniä koskevan tiedon lapsilleen. Jonkin ajan kuluttua suurin osa ihmisistä alkoi kuitenkin kapinoida Jumalaa vastaan Nimrodiksi nimitetyn sortovaltiaan johdolla. On järkevää uskoa, että nämä kapinalliset alkoivat hänen yllytyksestään vääristellä totuutta ihmisen alkuperästä Jumalan uhmaamisensa ilmauksena. Jehova Jumala mursi lopulta heidän yhteisen kielensä aikaansaaman ykseyden panemalla heidät yhtäkkiä puhumaan eri kieliä. Tällä teolla hän pakotti heidät hajaantumaan maan eri osiin. – 1. Moos. 10:8–12; 11:1–9.
Vaikka nämä kapinalliset kansat puhuivat nyt eri kieliä, he eivät unohtaneet aikaisempia uskonnollisia vakaumuksiaan. Siirtyivätpä he siis minne tahansa, he veivät mukanaan nämä uskomukset ja ilmaisivat ne uusilla kielillään. Tietysti heidän uusi ympäristönsä ja eri paikoissa kehittämänsä kulttuurit myötävaikuttivat sellaisten uskomusten muuntumiseen. Täten jokaisella ryhmällä tuli ajan mittaan olemaan oma mukaelmansa seikoista, jotka liittyivät ihmisen alkuun paratiisissa ja sen menetykseen syntisen tottelemattomuuden tähden.
Ei ole myöskään vähäteltävä Jehova Jumalan vihollisen, Saatanan, salakavalaa vaikutusta. Koska hän ei voinut poistaa Eedeniä koskevaa todistusaineistoa, hän piti huolen sitä koskevien tosiseikkojen perusteellisesta vääristelemisestä. – Joh. 8:44.
Voimme verrata tätä koko kehitystä siihen, mikä musiikissa tunnetaan teemana ja sen muunnelmina. Yksinkertainen puhdas teema esitetään ja sitten seuraa sarja muunnelmia, joissa teemaa koristellaan ja jopa vääristellään nopeuden, soinnutuksen ja säestyksen muutoksin. Näistä kaikista muunnelmista huolimatta voi yhä epäselvästi kuulla alkuperäisen teeman tai sen osia. Samoin on Eedenin tapahtumien puhtaiden historiallisten tosiseikkojen laita. Aika, pakanallinen sivistys, maantiede ja paholaisten vaikutus ovat ilmeisestikin kaikki näytelleet osaansa vääristyneiden muunnelmien muodostamiseksi siitä, mitä alkuaan tapahtui.
Muinaisia muistoja Eedenistä
Muinaisilla kansoilla oli muistikuvia Eedenistä. Kaivaessaan esiin niiden kulttuurien jäänteitä arkeologit ovat löytäneet tästä paljon todistusaineistoa. On löydetty babylonialaisten, assyrialaisten, egyptiläisten ja muiden kansojen uskonnollisia näkemyksiä sisältäviä savitauluja, lieriösinettejä, papyruslehtiä, muistomerkkejä jne.
Vaikka nämä muinaisajan kansat asuivat eri seuduilla ja vaikka niillä oli toisistaan poikkeavia uskonnollisia vakaumuksia, niillä nähtävästi oli joitakin muistoja Eedenistä. Niiden kirjalliset muistiinmerkinnät ilmaisevat tämän. Halley’s Bible Handbookin (Halleyn Raamatun käsikirja) tekijä kirjoittaa: ”Nämä vanhat muistiinmerkinnät, jotka on kaiverrettu kiveen ja saveen historian aamuhämärässä ihmisen alkukodissa . . . ovat sen todisteena, että Aadamia koskevan raamatullisen kertomuksen pääpiirteet painuivat syvälle alkuihmisen ajatuksiin.”
Tässä yhteydessä osuvia ovat arkeologi sir Charles Marstonin kirjassaan The Bible Comes Alive (Raamattu herää eloon) esittämät huomautukset:
”Kun tarkastelemme muinaisia nuolenpääkirjoituksia, joista muutamat ovat Aabrahamia edeltäneeltä ajalta, ja kaiverrettuja sinettejä ja kiviä Babyloniasta, Assyriasta ja muista varhaisista kulttuureista, meille paljastuu merkittävä todistusketju. Jopa siitä verrattain pienestä osasta näitä kaukaisen menneisyyden jäänteitä, joka tulee havaittavaksemme, saamme sen vaikutelman, että kertomukset luomisesta, ihmisen kiusauksesta ja lankeemuksesta . . . niin kuin ne on kuvailtu 1. Mooseksen kirjassa, olivat silloin yleisesti tunnettuja asioita, ja että niitä kenties polyteistisin kehyksin varustettuina opetettiin Kaldean Uurin kouluissa.”
Heijastumia Babyloniassa ja Assyriassa
Mitä oikeastaan olivat nämä asiat, joita opetettiin kenties polyteistisin kehyksin varustettuina? Huomaa esimerkiksi tietyissä babylonialaisissa piirtokirjoituksissa ilmaistu uskomus. Halley selostaa näiden muinaisten uskonnollisten kirjoitusten väittävän, että ”Eridun lähellä oli puutarha, missä oli salaperäinen jumalien istuttama pyhä puu, elämän puu, jonka juuret olivat syvällä, kun taas sen oksat ulottuivat taivaaseen. Puutarhaa suojelivat vartijahenget, eikä kukaan ihminen voinut mennä sinne.” Tästä nähdään, että Eedenin tapahtumien jotkut muistiin painuvat piirteet ilmeisesti yhä häälyivät babylonialaisten mielessä.
Edellä mainittu uskomus näyttää ilmaisevan, etteivät muinaisajan kansat voineet kokonaan unohtaa elämän puuta Eedenistä. John Elder huomauttaa kirjassaan Prophets, Idols and Diggers (Profeettoja, epäjumalia ja kaivajia): ”Vanhassa babylonialaisessa kirjallisuudessa on toistuvia viittauksia elämän puuhun, joka mainitaan 1. Mooseksen kirjan 2:9:ssä. Puu esiintyy usein alabasterikorkokuvissa ja sineteissä. Sen hedelmien oletettiin suovan ikuisen elämän niitä syöville. Eräs löydettyjen joukossa oleva lieriösinetin painama näyttää olevan kuvaus kiusauksesta ja elämän puusta.”
Lieriösinetti, jota mr Elder tarkoittaa, on selvästikin se, mitä säilytetään British Museumissa Lontoossa. Siihen viitataan toisinaan ”kiusaussinettinä”. Painama eli kuva, jonka se jättää, kun sitä pyöritetään pehmeän saven yli, esittää Eedenin tapahtumia. Keskellä näkyy puu, jonka oikealla puolella istuu mies ja vasemmalla puolella nainen. Naisen takana seisoo käärme pystyasennossa ikään kuin se puhuisi tälle. Vaikkakaan tämän babylonialaisen sinetin vertauskuvien taakse kätkeytyvää täyttä merkitystä ei tunneta, siinä olevat samankaltaisuudet ovat mainitsemisen arvoisia.
Assyrialaisten Eedenin muistot eivät olleet erilaisia kuin babylonialaisten. Assyrian uskonnolliset käsitykset olivat melkein samoja kuin Babylonian. Itse asiassa assyrialaiset jumalat ja jumalattaret olivat yleensä aivan samoja kuin babylonialaiset yhtä Assur-nimistä lukuun ottamatta.
Huomattava assyrialaisten Eedenin muistojen joukossa on heidän pyhä puunsa eli ”elämän puu”. Aihe kahden siivekkään luomuksen vartioimasta pyhästä puusta esiintyy usein heidän palatseistaan tavatussa kuvanveistotaiteessa. Joissakin tapauksissa siivekkäät luomukset ovat puoliksi eläimiä ja puoliksi ihmisiä. Nämä vääristyneet tarunomaiset tulkinnat ovat kenties muistelmia kerubien asettamisesta ”vartioitsemaan elämän puun tietä.” – 1. Moos. 3:24.
Vuonna 1932 löydettiin kivinen sinetti noin 20 kilometriä pohjoiseen Niinivestä. Tämä sinetti, joka nykyisin on Philadelphian yliopiston museossa Pennsylvaniassa, näyttää kuvastavan toista vanhaa Eedenin muistoa. Se esittää miehen ja naisen kävelevän alastomina päät painuksissa kuin murtuneina ja masentuneina. Käärmeenkin esitetään seuraavan heitä. Tri E. A. Speiser, joka löysi sinetin, sanoi, että se ”toi voimakkaasti mieleen kertomuksen Aadamista ja Eevasta”.
Eedenin muistoja Sumerissa ja Egyptissä
Myös Sumerin kansalla oli muistoja Eedenistä. Heidän savitaulukirjallisuutensa osoittaa heidän uskoneen paratiisiin, joka sijaitsi Dilmunin maassa, luultavasti Lounais-Persiassa. Kerrotaan, että auringonjumala Utu määrättiiin kastelemaan Dilmunia maasta tuotetulla raikkaalla vedellä, joka muutti sen reheväksi puutarhaksi. Tämä viittaa siihen 1. Moos. 2:6:ssa ilmaistuun tosiasiaan, että sumu, joka nousi maasta, kasteli maanpinnan. Kun vedenjumala Enki söi tämän puutarhan arvokkaita kasveja, sumerilainen kirjallisuus sanoo kuoleman kirouksen kohdanneen häntä. Vaikuttaa siltä kuin sen jäljet johtaisivat Aadamin ja Eevan kielletyn hedelmän syömiseen. – 1. Moos. 3:6.
Myös muinaisilla egyptiläisillä oli selvästi Eedenin muistoja uskonnollisessa ajattelussaan. He uskoivat mm., että oli olemassa elämän puu, josta faaraon kuoltuaan täytyi syödä ylläpidokseen taivaallisen isänsä Ren valtakunnassa. Tämä oli erittäin epätavallinen egyptiläisten käsitykseksi. Miksi? Koska heidän maansa maisema on suhteellisen puuton, puut eivät ole sen silmiinpistävä piirre. Tästä huolimatta muisto Eedenissä olleesta elämän puusta, josta ihminen ei koskaan syönyt, nähtävästikin eli edelleen. – 1. Moos. 2:9.
Toinen kaiku Eedenin historiasta egyptiläisten uskomuksissa koskee käärmettä. Heidän näkemyksensä siitä oli varmasti paholaisten vaikutuksen turmelema. Egyptiläiset pitivät käärmettä viisauden vertauskuvana ja he palvoivat sitä. Sitä esittävät kuvat olivat osa faaraon päähinettä ja koristivat muistomerkkejä, temppeleitä, hautoja ja jumalien patsaita. Tällaisen palvonnan liittyminen Eedeniin selviää meille, kun muistamme, että Saatana esitti valheensa Eevalle käärmeen välityksellä. Näin tehdessään hän sai itsensä näyttämään korkeamman viisauden lähteeltä, josta Eeva saattoi hankkia lisää tietoa. – 1. Moos. 3:1–5.
Muita kansoja joilla on muistoja Eedenistä
Monien muidenkin kansojen uskomuksiin ja jumalaistarustoihin sekoittuu mieleen painuvia tunnuspiirteitä Eedenistä. G. d’Alviellan kirjassa The Migration of Symbols (Vertauskuvien vaellus) on yli viidenkymmenen sivun pituinen luku omistettu pyhiin puihin liittyvälle symboliikalle ja jumalaistarustolle. Sen teksti ja lukuisat kuvat viittaavat elämän puun ja hyvän ja pahan tiedon puun kuvastumiin foinikialaisten, syyrialaisten, persialaisten, kreikkalaisten, sisilialaisten, mayojen, meksikolaisten (atsteekkien), jaavalaisten, japanilaisten, kiinalaisten ja Intian alkuasukkaiden uskomuksissa.
Tästä luvusta huomaamme esimerkiksi, ”että persialaisilla oli perimätieto elämän puusta, haomasta, jonka mahla antoi kuolemattomuuden”. Myös ”kiinalaisten keskuudessa oli usko elämän puuhun. Perimätiedot mainitsevat seitsemän ihmeellistä puuta . . . Yksi niistä, joka oli jadea, soi kuolemattomuuden hedelmiensä välityksellä”.
Tämä sama luku kertoo meille lisäksi, että skandinaavinen jumalaistarusto sisältää vääristyneen muiston tästä Eedenin luonteenomaisesta piirteestä. Se mainitsee pyhän puun nimeltä Yggdrasill, jonka erään juuren alta sanottiin pulppuavan lähteen, jossa oli kaikki tieto ja viisaus. Toinen legenda puhuu jumalattaresta, joka säilytti laatikossa kuolemattomuuden omenia, joista jumalat nauttivat uudistaakseen nuoruutensa.
Kääntyessämme A. S. Murrayn kirjan Manual of Mythology (Jumalaistaruston käsikirja) puoleen luemme sivulta 173, että ”hesperidien puutarhan kultaomenineen uskottiin sijaitsevan jollakin valtameren saarella . . . Se oli laajalti kuuluisa vanhalla ajalla, sillä siellä nektarilähteet virtasivat Zeuksen makuusijan vierellä, ja siellä maa asetti näytteille jumalten verrattomimmat siunaukset: se oli toinen Eeden.” Kultaomenia tuottava puu oli uskottu hesperidien, Atlaksen tyttärien, huolenpitoon. He eivät kuitenkaan voineet vastustaa kiusausta poimia ja syödä sen hedelmää. Niinpä käärme Ladon pantiin sitä vartioimaan. Ketkä pitivätkään kiinni tällaisesta ajatuksesta? Muinaiset kreikkalaiset.
Monet Papuan alkuasukkaista Tyynellämerellä uskovat näkymättömään puuhun, jossa ja jonka ympärillä kaikki ne, jotka viettivät elämänsä hyvin ennen kuolemaansa, elävät ikuisesti onnellisina ja vapaina murheista. Harold Bailey selostaa kirjassaan The Lost Language of Symbolism (Symboliikan kadotettu kieli), mitä eräs vierailija pani siellä merkille tästä uskomuksesta. Hän totesi, että ”ei ole vaikea ymmärtää, että [papualainen] yhä omaa hämäriä muistikuvia uskomuksista, jotka opittiin kehittyneemmiltä kadonneilta kansoilta, kun maailma oli nuorempi ja kenties lähempänä Luojaansa kuin se on nykyään”.
Eedenin muistoista Amerikoissa Harold Bailey kirjoittaa:
”British Museumissa on meksikolainen käsikirjoitus, jossa kahden hahmon esitetään poimivan hedelmiä niin sanotusta ’meidän elämämme puusta’. Mayat ja muut KESKI-AMERIKAN kansat esittivät pyhät puunsa aina siten, että kaksi oksaa kasvoi vaakasuoraan rungon latvasta saaden sen siten näyttämään ristiltä . . . ja ensimmäiset espanjalaiset lähetystyöntekijät havaitsivat MEKSIKOSSA kummastuksekseen, että ristiä jo käytettiin siellä ’vertauskuvaamaan elämän puuta’.”
Käärmettä monet Pohjois-Amerikan intiaaniheimot kunnioittivat samoin kuin muinaiset egyptiläiset. Käärmeenpalvonta on itse asiassa saastuttanut kansoja maapallon joka kulmalla. Jokainen ryhmä palvoo jotakin heidän maalleen tunnusomaista käärmettä.
Lisäksi on eri kansoilla monia vääristyneitä käsityksiä paratiisipuutarhasta, jonka he toivovat saavuttavansa jolloinkin kuolemansa jälkeen.
Ihmisen muistikuvat vai Jumalan päätös – kumpi?
Jo tämä lyhyt ihmisen Eedenin muistojen tarkastelu osoittaa meille, että ihmiskunnan enemmistö on ollut sellaisia, ”jotka ajelehtivat ja joita viskellään kaikissa opintuulissa ja ihmisten arpapelissä ja eksytyksen kavalissa juonissa”. (Ef. 4:14) He ovat myös ’noudattaneet villitseviä henkiä ja riivaajien oppeja’. (1. Tim. 4:1) Muunnelmat ja vääristymät ovat melkein kätkeneet Eedenissä sattuneiden todellisten tapahtumien tunnuspiirteet. Jos olisimme riippuvaisia näistä ihmisten kuvitelmien oikuista oppiaksemme totuuden ensimmäisistä vanhemmistamme, emme saisi koskaan tietää sitä.
Kuinka kiitollisia meidän pitäisikään olla, kun meillä on Jehova Jumalan kallisarvoinen totuuden sana, Pyhä Raamattu! Sieltä voimme löytää tosiasioiden mukaisen historiallisen kertomuksen Eedenistä. Ja kuinka meidän pitäisikään riemuita saadessamme tietää, ettei Jehova Jumala ole unohtanut Eedeniä ja siellä tekemäänsä lupausta. (1. Moos. 3:15) Tämä on lupaus tuhota Saatana ja ennallistaa paratiisi ihmiselle, ei pelkästään yhdessä osassa maata, vaan sen kaikilla kulmilla. Tähän ennallistettuun paratiisiin Jeesus lupasi herättää kuolleista pahantekijän, joka teloitettiin hänen kanssaan. – Luuk. 23:43; 2. Piet. 3:13; Ps. 72:16.
Tilaisuus astua tähän paratiisiin, jonka Jumala on ennallistava, on nyt avoinna sinulle. Tutkimalla Raamattua saat tietää, kuinka voit päästä sinne. Jehovan todistajat auttaisivat sinua mielellään sen tekemisessä. Miksi et käyttäisi heidän tarjoustaan hyväksesi? – Ilm. 22:17.
[Kuva s. 10]
Muinainen assyrialainen veistetty laatta, joka esittää kerubinkaltaisten hahmojen seisovan pyhän puun edessä. Tiesivätkö assyrialaiset Eedenissä olleesta elämän puusta?
[Kuva s. 11]
Muinainen babylonialainen lieriösinetti, joka näyttää toistavan, mitä tapahtui Eedenissä lähes 6000 vuotta sitten. Huomaatko samankaltaisuudet?
[Kuva s. 12]
Quetzalcoatlin temppeliä koristavat käärmeenpäät todistavat atsteekkien käärmeenpalvonnasta Meksikossa