Neljä apukeinoa terveyden säilyttämiseen
”PAREMPI oja tukkia kuin joki.” ”Ei vara venettä kaada.” Tällaisia sanontoja voidaan hyvin soveltaa terveytemme vaalimiseen.
Miksi odottaisit sairastumistasi, ennen kuin ajattelet terveyttäsi? Vaivaavien oireiden puuttuminen ei välttämättä merkitse hyvää terveyttä. Eräs muinainen kiinalainen filosofi sanoi sattuvasti: ”Lääkkeiden antamista kehittyneisiin sairauksiin . . . voidaan verrata sellaisten ihmisten menettelyyn, jotka alkavat kaivaa kaivoa sitten kun heillä on jano.”
Euroopan terveyskylpylöitten suosio johtuu epäilemättä suuresti siitä, että monet eurooppalaiset ymmärtävät tämän periaatteen. Näistä kylpylöistä eräs johtava yhdysvaltalainen lääketieteen professori sanoi: ”Liian harvat lääketieteellisesti terveet ihmiset käyttävät hyödykseen henkilökohtaisiin tarpeisiinsa sopivaa hoitojärjestelmää, johon kuuluu lepo, rentoutuminen ja liikunta. Terveyskylpylä varaa kipeästi tarvittavaa terveydenhoitoa.”
Miksi niin harvat ihmiset ajattelevat terveydenhoitoa? Monista saattaa tuntua, että heillä on liian kiire. Mutta saattaa hyvinkin olla, että tavallisen ihmisen täytyy olla enemmän kuin huolissaan terveydestään voidakseen suhtautua vakavasti terveydenhoitoon. Eräs kuuluisa ravintotieteilijä huomautti: ”Vuosien kuluessa olen havainnut, että potilaalla on oltava jonkinlainen elämäntehtävä – jotakin hyvin tärkeätä, jonka hän toivoo voivansa suorittaa parhaan kykynsä mukaan – ennen kuin hänet todella saa liikkeelle . . . Tavallisella ihmisellä ei ole mitään todellista elämäntehtävää.”
Se, miten vähän ihmiset yleensä ovat kiinnostuneita terveytensä säilyttämisestä, voidaan havaita siitä, miten välinpitämättömästi he suhtautuvat varoituksiin tupakanpolton vaarallisuudesta keuhkoille ja sydämelle. Itse asiassa jopa lääkärienkin piirissä terveydenhoito eli sairauksien ehkäisy on puutteellista, kuten eräs heidän omista kriitikoistaan huomautti: ”On lisääntyvässä määrin ilmeistä, että tuhansia miljoonia kulutetaan järjettömästi [sairauksien] hoitoon eikä tehdä mitään niiden ehkäisemiseksi.”
Mutta huolimatta siitä, mitä muut tekevät, voit itse tehdä jotakin. Huomattava amerikkalainen lääkäri tri J. F. Montague sanoi: ”Jokaisen tulisi tutustua . . . itseensä tällä tavoin: hänen tulisi tietää, miten hän reagoi tiettyihin ruokiin . . . juomiseen, liikuntaan ja huvitteluun. Hänen tulisi tietää nämä asiat.” Oikeastaan hyvään terveyteen on neljä tärkeätä apukeinoa, joihin sinun kannattaa kiinnittää huomiosi: 1) järkevät syömätavat; 2) säännöllinen liikunta; 3) riittävä lepo, rentoutuminen ja uni ja 4) hyvät ajatuksiin ja tunne-elämään vaikuttavat tavat.
Niin järkevältä kuin näiden keinojen noudattaminen näyttääkin, niiden toteuttaminen ei ole aina helppoa. Miksei? Perittyjen taipumusten takia. Soveltaessamme näitä asioita elämäämme kohtaamme saman ongelman kuin apostoli Paavali: ”Sitä hyvää, mitä minä tahdon, minä en tee, vaan sitä pahaa, mitä en tahdo, minä teen.” (Room. 7:19) Me voimme kuitenkin muuttua, jos todella haluamme.
Järkevät syömätavat
’Odottaville äideille on oikealaatuinen ruoka parempaa kuin mitkään lääkkeet.’ Näin sanoi hiljattain eräs huomattava amerikkalainen gynekologi. Ohje soveltuu odottavien äitien lisäksi kaikille, jotka haluavat pysyä terveinä. ’Lääketieteen isäksi’ kutsutun Hippokrateen kerrotaan sanoneen: ”Ruokasi olkoon sinun lääkkeesi.” Parempaa kuin ruoka lääkkeeksi on ruoka terveyden ylläpitämiseksi!
Seikka, josta käytännöllisesti katsoen kaikki ravintotieteilijät näyttävät olevan samaa mieltä, on se, että yleisin virhe ruokavaliossa on liikasyöminen. On viisasta olla kohtuullinen ruokapöydässä. Erityisesti kaikki istumatyöntekijät, ne joilla on ylipainoa tai joita alituisesti vaivaa yksi tai useampi vähäinen sairaus, tekevät viisaasti kuunnellessaan henkeytetyn sananlaskun ohjetta: ”Pane veitsi kurkullesi, jos olet kovin nälkäinen.” – Sananl. 23:2.
Miten voit harjoittaa itsehillintää ruokapöydässä! Vakuuta ensiksikin itsellesi, että se kannattaa. Noudata sitä kuukausi ja pane merkille, miten erilaiseksi tunnet vointisi. Jotkut huomaavat hyödylliseksi pitää sääntönä, etteivät ota kuin kerran kutakin ruokalajia, varsinkin jos he syövät useampaa kuin yhtä lajia aterialla. Toisia auttaa se, että he vähentävät yhdellä aterialla syömiensä ruokalajien määrää. On hyödyllistä myös vähentää runsaskalorisia jälkiruokia ja tyytyä syömään vain hedelmiä jälkiruoaksi. Jos sinut on kutsuttu päivällisille, voit syödä hitaasti, sillä siten todennäköisesti vältyt syömästä liikaa. Jos havaitset syöneesi liikaa, voit jättää seuraavan aterian väliin.
Ongelmana ei ole kuitenkaan vain se, että syö liian paljon, vaan että syö liian ravitsevaa ruokaa. – Joku saattaa syödä liian paljon runsaskalorista ruokaa. Jotkut ovat sen tähden havainneet hyödylliseksi syödä yhdellä aterialla päivässä vain hedelmiä tai juoda hedelmämehuja. Ja ”hedelmäpäivä”, jota on käytetty eräiden kroonisten tautien hoidossa, voi olla myös hyödyksi terveyden ylläpitämisessä.
Järkeviin syömätapoihin kuuluu myös se, että saa riittävästi vitamiineja ja kivennäisaineita. Monet tarvitsevat enemmän jompaakumpaa näistä perusaineksista tai molempia niitä. Harvardin yliopiston ravintotieteilijän tri Jean Mayerin mukaan ”yhdysvaltalaisten ruokavaliossa on usein paljon vähemmän rautaa kuin köyhempien väestöjen ruokavaliossa”. Niinpä erityisesti monille parhaassa iässä oleville naisille kausittaiset tai säännölliset ylimääräiset rauta-annokset ovat ”välttämättömän tarpeellisia, jotta he välttyisivät kasvavalta raudanpuutteelta”. Tämä johtuu epäilemättä siitä, että ruoka-aineita puhdistetaan tai käsitellään liiaksi.
Tämän vuoksi on hyvin tärkeätä syödä riittävästi lehtivihanneksia. Niistä onkin sanottu: ”Lehtivihannekset ovat arvokkaita ravintofysiologian ja ihmisen terveyden ylläpidon kannalta (eräänlaisena ehkäisevänä lääkkeenä)”, koska ne sisältävät runsaasti vitamiineja ja kivennäisaineita. Lisäksi niissä on paljon rautaa, minkä vuoksi ne ehkäisevät tehokkaasti anemiaa, ”ne neutralisoivat veren happoja, ja munuaisiin tekemänsä vaikutuksen takia ne edistävät kuona-aineiden poistumista”.
Tomaateilla, omenoilla, hapankaalilla ja sipuleilla on emäksiseksi tekevä vaikutus, ja aivan hiljattain on havaittu, että sienet ja sipulit ovat erityisen arvokkaita taistelussa veren kolesterolipitoisuutta vastaan. Tällaisten ravintotekijöiden huomioon ottaminen auttaa myös mielenterveyden ylläpitämisessä, varsinkin iäkkäiden ihmisten ollessa kyseessä.
Säännöllinen liikunta
Säännöllinen liikunta tekee hyvää kaikille, mutta varsinkin niiden, jotka ovat liikapainoisia tai jotka tekevät istumatyötä, tulisi ottaa asiakseen harrastaa jonkin verran liikuntaa – seikka, jonka arvo ymmärretään yhä lisääntyvässä määrin. Etelä-Carolinassa Yhdysvalloissa eräs liikuntakasvatuksen professori kokosi ryhmän 40–87-vuotiaita miehiä ja pani heidät suorittamaan tunnin ajan voimisteluliikkeitä kolme kertaa viikossa. Vain kuuden viikon kuluttua hän vertasi näitä miehiä vastaavanlaiseen ryhmään, joka ei ollut tehnyt voimisteluliikkeitä. Verenpaineen alentuminen ja ruumiin rasvamäärän väheneminen ja hapen kulutuksen kasvu (joka on parhaimpia merkkejä energisyydestä) tähän toiseen ryhmään verrattuna oli, kuten sanottiin, ”silmiinpistävä”. Lääkärit Bierman ja Light ovatkin huomauttaneet: ”Liikunta . . . osaltaan ylläpitää terveen ihmisen hyvää kuntoa ja . . . sillä on parantavaa arvoa sellaisille, jotka kärsivät monenlaisista vaivoista.”
Jotta liikunnasta olisi hyötyä, sen täytyisi olla jossain määrin säännöllistä. Jotkut muistuttavat itseään siitä eri tavoilla, jotta se kuuluisi tavalliseen päiväjärjestykseen, toiset taas päättävät nousta muutamia minuutteja aikaisemmin joka aamu liikunnan vuoksi. Jotkut ovat havainneet hyödylliseksi autolla ajamisen sijasta kävellä, milloin vain se sopii, ja kulkea portaat ylös kävellen sen sijaan että käyttäisivät hissiä. On monenlaisia harjoituksia, jotka hyödyttävät sekä lihaksia että hermoja, esimerkiksi etunojapunnerrus, punnusten pyörittäminen jne.
Jotkut lääkärit ovat suositelleet erityisesti istumatyöntekijöille ja niille, joilla on taipumus lihoa, hölkyttelyä tai paikallaan juoksua. Tällainen liikunta osaltaan vahvistaa keuhkoja ja sydäntä, mistä syystä vakuutusyhtiöt suosittelevat hölkyttelemistä. Erään terveydenhoitojulkaisun (Prevention, heinäkuu 1968) mukaan sellainen rentoutunut, rauhallinen juoksu on ”kaikista liikunnan muodoista helpoimpia ja halvimpia ja myös mitä parhainta yleisterveydelle”. Kukaan ei tietenkään halua mennä äärimmäisyyksiin. Ne jotka usein kävelevät ja nousevat portaita saavat ehkä siitä hyvinkin kaiken tarvitsemansa liikunnan. Älkäämmekä unohtako apostoli Paavalin henkeytettyä neuvoa: ”Ruumiillisesta harjoituksesta on hyötyä vain vähään.” – 1. Tim. 4:8.
Riittävä lepo, rentoutuminen ja uni
Hyvin monet ihmiset osaavat aivan luonnostaan rentoutua ja ymmärtävät levätä ja nukkua tarpeeksi. Toisten taas tarvitsee ponnistella paljon näissä asioissa. Tämä saattaa johtua siitä, että he ovat hoikkaa, herkkähermoista tyyppiä, ektomorfisia, tai koska he ovat luonnostaan jännittyneitä tai heillä on väärä käsitys velvollisuudentunnosta. Siihen saattaa myös olla syynä materialismi, ponnistelu rikastumiseksi tai maallisten aarteiden keräämiseksi tai se, että tavoittelee liian innokkaasti nautintoja.
Rentoutumaan voi oppia, jos haluaa, mutta se vaatii ponnistelua. Opettele työskentelemään tasaisella vauhdilla äläkä ajattele, että sinun täytyy toimia koko ajan täydellä teholla. Muusikkojen täytyy oppia rentoutumaan voidakseen esiintyessään antaa parastaan olematta liian väsyneitä, ja sama pätee myös moniin muihin toiminnan muotoihin, joissa käytetään ajattelua, sydäntä ja lihaksia. Ole autoa ajaessasi vireä mieleltäsi mutta fyysisesti rentoutunut. Hymyileminen auttaa sinua rentoutumaan. Ja sama soveltuu moniin muihin toimintoihin, joihin, kuten autolla ajoonkin, liittyy vastuu ja jotka vaativat valppautta. Rentoutuminen edistää osaltaan ruumiillista hyvän olon tunnetta ja johtaa henkiseen ja tunne-elämän tasapainoon. Itsehillintä on avain!
Ihminen tarvitsee myös lepoa nukkumisen lisäksi. Älä ajattele, että sinun täytyy olla toiminnassa joka hetki, jonka olet valveilla, siitä lähtien kun nouset ylös aina siihen saakka kun menet nukkumaan. Jätä aikaa lepoa ja oikealaatuista virkistäytymistä varten. Kun olet lomalla tai matkalla, älä yritä ajattelemattomasti ja kunnianhimoisesti mahduttaa siihen liikaa.
Jos haluat nauttia hyvästä terveydestä, et saa laiminlyödä untakaan. Jotkut tarvitsevat ilmeisesti enemmän unta kuin toiset, samoin kuin naisten tarvitsee tavallisesti nukkua enemmän kuin miesten ja lasten enemmän kuin aikuisten.
Unettomuus saattaa olla palkkana monista tekemisistä ja tekemättä jättämisistä, esimerkiksi siitä, ettei ole syönyt oikein tai on laiminlyönyt liikunnan. Tai se saattaa johtua levottomuudesta, pettymyksistä, syyllisyydentunnosta ynnä muista vahingollisista tunteista. Poista nämä asiat mielestäsi, jos aiot nukkua hyvin. Jos oudot äänet häiritsevät sinua, rentoudu. Voit tottua niihin, jos päätät tehdä niin, ja se auttaa sinua nukkumaan niistä huolimatta. Sanonta kuuluu: ”Se täytyy kestää, mitä ei voi estää.” Opettele hidastamaan tahtia illalla ennen nukkumaanmenoaikaa. Jotkut ovat havainneet lämpimän maidon, toiset kuuman greippi- tai appelsiinimehun auttavan. Unta ja unettomuutta tutkineet yhdysvaltalaiset asiantuntijat G. G. Luce ja tri Segal tarjoavat seuraavan ehdotuksen:
”Ihmisen, joka vilpittömästi haluaa nukkua paremmin, täytyy olla halukas ponnistelemaan hyvän terveyden saamiseksi. Hänen tulisi olla valmis noudattamaan urheilijan ruokavaliota ja jättää pois tärkkelyspitoiset ja tarpeettomat ruoat sekä jälkiruoat. Hänen tulisi myös ryhtyä noudattamaan asteittaista liikuntaohjelmaa säännöllisesti joka päivä. Ihmisen, joka elää kahvilla ja savukkeilla, kuluttaa hermojaan eikä harrasta liikuntaa, ei pidä odottaa nukkuvansa kunnolla.”
Hyvät ajatteluun ja tunne-elämään vaikuttavat tavat
Jotta ihminen voisi nauttia jatkuvasti hyvästä terveydestä, hänen on otettava huomioon myös psykosomaattinen tekijä, ajatusten ja tunteiden vaikutus elimistöön. Sitä varten ei ole parempaa opasta kuin Jumalan sana. Raamattu osoittaakin, että mm. irstaus, viha, kateellisuus, vihamielisyys, mässäykset ja juopottelu vahingoittavat elimistöäsi. – Gal. 5:19–21.
Toisaalta hyödyllisiä tunteita ovat esimerkiksi hengen hedelmät, jotka ovat ”rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, sävyisyys, itsensähillitseminen”. Raamattu todella sanoo hyvällä syyllä, että ”terveydeksi on iloinen sydän” ja että ”jumalisuudesta on hyötyä kaikkeen”, tämä nykyinen elämä mukaan luettuna. – Gal. 5:22, 23; Sananl. 17:22; 1. Tim. 4:8.
Hyvän terveyden ylläpitäminen ei ole vähimmän vastuksen tien kulkemista. Kuitenkin ne, joilla on todellinen elämäntehtävä, haluavat käyttää aikansa ja henkiset ja ruumiilliset kykynsä parhaalla mahdollisella tavalla. Siksi he tekevät viisaasti kiinnittämällä tasapainoisesti huomiota hyvää terveyttä edistäviin neljään apukeinoon: järkeviin syömätapoihin; säännölliseen liikuntaan; riittävään lepoon, rentoutumiseen ja uneen; hyviin ajatuksiin ja tunne-elämään vaikuttaviin tapoihin. Tämän tekeminen ei ainoastaan auta heitä paremmin suorittamaan elämäntehtäväänsä, vaan antaa heille myös todellisesta ruumiillisesta hyvinvoinnista koituvan hyvän olon tunteen.