Gileadin 48. kurssin oppilaita tapaamassa
”ERINOMAISTA! Uskomatonta!” ”Aivan suurenmoista!” ”Sanoin kuvaamatonta ja ihastuttavaa!” ”Parasta koulutusta, mitä Jehovan hyvän uutisen nuori kokoajansaarnaaja voi saada!”
Nämä ovat muutamia niistä haltioituneista ilmaisuista, jotka tulvivat Gileadin 48. kurssin onnellisten oppilaiden huulilta. Nuo ilmaisut paljastavat, mitä mieltä nuo 54 oppilasta olivat New Yorkin Brooklynissa sijaitsevassa Vartiotornin Raamattukoulussa Gileadissa saamastaan viiden kuukauden valmennuksesta lähetyspalvelusta varten.
Mikä ilo olikaan liittyä tähän Jehova Jumalan nuorten kokoajanpalvelijoiden hengellismieliseen joukkoon! Toisiinkin tarttui pian heidän palava intonsa, jota epäilemättä lietsoi heidän innokkuutensa lähteä määräalueilleen suorittamaan lähetystehtäväänsä. Heistä tosiaan pursui jännityksen höystämä innostus, kun he odottivat kiihkeästi palvelusta 24 maassa, missä ihmiset ovat hengellisen huolenpidon tarpeessa. Sen syvän vastuuntunnon, joka näillä oppilailla oli saamistaan ulkomaisista aluemääräyksistä, voi havaita helposti. He olivat vakuuttuneita, että heidän työnsä näissä maissa auttaisi monia löytämään ikuiseen elämään johtavan tien. – Matt. 7:13, 14.
Aikaisempien Gileadin kurssien tavoin myös 48. kurssi oli kansainvälinen. Oppilaat olivat tulleet Koreasta, Japanista, Keniasta, Sambiasta, Itävallasta, Tanskasta, Haitista, Kolumbiasta, Argentiinasta ja muista maista, tarkalleen sanottuna 21 maasta. Heidän keski-ikänsä oli noin 27 vuotta, ja he olivat palvelleet Jehovan todistajina keskimäärin yli kymmenen vuotta. Oppilaat oli jaettu neljään ryhmään, ja niistä kolmeen ryhmään kuuluneet opiskelivat ranskaa, koreaa tai espanjaa. Neljäs ryhmä opiskeli maailmanhistoriaa. Siihen kuuluneet tulevat opiskelemaan sen maan kielen, johon heidät määrätään, sitten kun he saapuvat sinne.
Vaikka aikaisemmilla Gileadin kursseilla oli keskimäärin noin sata oppilasta, tällä kurssilla oli vain 54. Johtuiko tämä hakijoiden puutteesta? Ei, sillä monet nuoret ympäri maailman ovat hyvin innokkaita tulemaan Gileadiin. Mutta osaa Gileadin tiloista käytettiin väliaikaisesti niiden työntekijöiden majoittamiseen, joita tarvittiin raamatullisen kirjallisuuden kasvavan tarpeen tyydyttämiseksi. Niiden ihmisten määrä, jotka haluavat oppia Raamattuun sisältyvän Jumalan totuuden, kasvaa kautta maailman joka päivä. Tämän vuoksi saarnaamistyötä jo suorittavat lähetystyöntekijät ja sadat tuhannet muut todistajat tarvitsevat Raamattua selittävää kirjallisuutta huolehtiakseen näistä hengellisesti nälkäisistä.
Tavoitteena Gileadin lähetystyövalmennus
Gilead on kauan aikaa ollut monien tällä kurssilla olleiden tavoitteena. Sen saavuttaakseen he ryhtyivät kokoajan saarnaamistyöhön, josta puhutaan usein tienraivauksena. Harkitsehan erään nuoren itävaltalaisen oppilaan sykähdyttävää kertomusta siitä, miten hän piti tavoitteenaan Gileadin lähetystyövalmennusta:
”Aina siitä lähtien kun olin pieni tyttö vanhempani puhuivat minulle jatkuvasti tienraivauksesta, niin että minulle kehittyi palava halu siihen. Muistan 10-vuotiaana lukeneeni kirjoituksen tienraivauspalveluksesta. Itkin katkerasti, koska minun oli käytävä koulua, vaikka mieluummin olisin lähtenyt tienraivaukseen. Muistan myös saaneeni tienraivausanomuslomakkeen, kun olin 12-vuotias, ja lukeneeni sitä joka ilta ennen kuin menin nukkumaan. Se viehätti minua niin suuresti.
”Lopulta sain päästötodistuksen koulusta ja saatoin tehdä mitä niin suuresti halusin – olla tienraivaajana. Mutta äidilläni oli tapana sanoa minulle: ’Hyvällä Jehovan palvelijalla on aina tavoite.’ Siispä vähän sen jälkeen, kun olin aloittanut tienraivauksen, otin tavoitteekseni Gileadin. Olin hyvin innokas tulemaan, mutta minun oli odotettava, kunnes olin tarpeeksi vanha. Nyt Jehova on auttanut minua toteuttamaan tämän kauan vaalimani tavoitteen, ja nyt odotan iloiten pääseväni Keniaan voidakseni kertoa siellä oleville ihmisille kaikki ne suurenmoiset asiat, jotka opin Gilead-koulussa.”
Eräs oppilas Guyanasta muisteli, että kun hän oli 11-vuotias, kaksi lähetystyöntekijää auttoi hänen äitiään tuntemaan Raamattua. Hän halusi tehdä samaa kristillistä työtä, mitä hekin tekivät. Kahdeksan vuotta myöhemmin hän aloitti tienraivauksen, ja nyt hän iloitsee saadessaan palvella lähetystyöntekijänä Sierra Leonessa.
Jotkut oppilaat jättivät toimensa ja hylkäsivät koulutusmahdollisuudet tavoitellakseen kokoajanpalvelusta ja Gilead-koulutusta. Eräs heistä luopui tuottavasta hotelli- ja ravintolayrityksestä Argentiinassa. Eräälle toiselle myönnettiin stipendi taideopintoja varten Euroopassa. Kun hän sai tietää, että hän voisi käyttää rahan mihin halusi, hän käytti sen voidakseen ryhtyä kokoajan tienraivaukseen. Vielä eräs, Irlannista kotoisin oleva oppilas, ei antanut isänsä tarjouksen korkeammasta koulutuksesta muuttaa kokoajanpalveluksen ja Gileadin lähetystyövalmennuksen tavoitettaan. Hän ja hänen vaimonsa suuntaavat nyt kohti Afrikan Kongoa (Kinšasa).
Todisteita heidän erinomaisesta hengellisestä kasvustaan
Seurustellessaan näiden innokkaitten oppilaitten kanssa huomasi pian heidän erinomaisen hengellisen kasvunsa. Esimerkiksi eräs haitilainen oppilas luopui hyvätuloisesta toimestaan mennäkseen saarnaamaan koko ajallaan paikkaan, missä ei ollut yhtään Jehovan todistajaa ja missä oli vaikea saada työtä. Hän oli kuitenkin päättänyt pysyä siellä. Sen vuoksi hän osti ennen sinne menoaan parturin työvälineet, ja siten hän kykeni elättämään itsensä. Hänen uskonsa ja päättäväisyytensä siunattiin, sillä hän auttoi yhtätoista ihmistä, mm. erästä protestanttista pastoria, oppimaan Jumalan totuuden sanoman.
Eräs Chilestä kotoisin oleva oppilas oli lähtenyt saarnaamaan erääseen satamakaupunkiin, vaikkei hänellä ollut yhtään rahaa. Kuukauden kuluttua hänen oli määrä saada vähän rahaa, mutta miten hän pystyi huolehtimaan tarpeistaan sillä välin? Hän selittää: ”Ensimmäisenä aamuna en saanut aamiaista, koska minulla ei ollut yhtään rahaa. Palautin mieleeni raamatunkohdan, jonka mukaan työmies on palkkansa ansainnut. (Luuk. 10:7) Niinpä pakkasin kirjalaukkuni ja lähdin viemään Jumalan totuuden sanomaa ovelta ovelle. Keskipäivään mennessä olin saanut niin paljon korvauksia kiinnostuneille ihmisille jättämästäni kirjallisuudesta, että voin saada aterian.
”Koko tuon kuukauden ajan luotin täysin Jehovaan, että hän pitäisi huolta minusta, eikä hän koskaan jättänyt minua pulaan. Vaikka ystävät olivat yrittäneet estää minua lähtemästä tähän satamakaupunkiin ilman rahaa, sanoin heille luottavaisesti, että Jehova huolehtisi kaikesta, ja niin hän tekikin. Kun he myöhemmin saivat tietää, miten minusta oli pidetty huolta, he huudahtivat: ’Jehova tosiaan pitää huolta palvelijoistaan!’” Tällainen usko heijastaa ihailtavaa hengellistä kehitystä ja näkemystä!
Erään kenialaisen oppilaan hengellinen kasvu voidaan havaita siitä, miten hän kesti ankaraa vastustusta vanhempiensa taholta. He eivät olisi halunneet hänen tulevan kristityksi. Hänen isänsä oli uhannut tappaa hänet, ellei hän luopuisi ”noista valkoisista apinoista”, kuten hänellä oli tapana nimittää todistajia. Nähdessään, ettei tämä hyödyttänyt mitään, hän palkkasi rosvoja vahingoittamaan häntä. Hän sanoo:
”Jehovan suojelus esti sen, etten koskaan joutunut heidän käsiinsä. Kaiken tämän tuskallisen vastustuksen läpi näin, että ainoastaan kokoajanpalvelus ja Gilead-koulu olivat tärkeitä ja kannattavia asioita elämässäni.
”Työskentelin siis erittäin kovasti kaksi vuotta säästääkseni sen verran rahaa, että voin aloittaa tienraivaustyön. Lopulta saavutin tämän erittäin onnellisen tavoitteen ja havaitsin sen olevan aivan suurenmoista. Ja kun tuli kirje, jossa minua kutsuttiin tulemaan Gileadiin, olin niin haltioissani, että tunsin olevani pilvissä. Kerroin kaikille lähteväni lähetyskouluun. Sanat eivät riitä ilmaisemaan iloani siitä, että olen käynyt Gileadin, ja siitä, että jännittävänä odotteenani on toimia lähetystyöntekijänä Jehovan, tosi Jumalan, puolesta.”
Tämän 48. kurssin into yhdessä heidän erinomaisen hengellisen kasvunsa kanssa tekee heistä tosiaan arvokkaita avuja maissa, joissa he palvelevat Jumalan sanan opettajina. Heidän näissä maissa suorittamansa kristillinen työ tuo hengellisiä siunauksia monille, jotka huokaavat ihmiskuntaa nykyään kohtaavien hämmentävien ongelmien takia.
Heidän iloinen päättäjäispäivänsä
Ja millainen päivä se olikaan! Innokkaasti odotettu maaliskuun 8. päivä sarasti sään enteillessä kevään tuloa. Tämän päivän erikoisuus ilmeni heti, kun saapui konventtisaliin. Siellä jännittyneet oppilaat ja onnelliset sukulaiset ja vieraat ilahduttivat silmää. Vilkkaan keskustelun sorina, jolle antoivat lisäpontta ihastuksen ilmaisut vanhoja ystäviä nähtäessä ja tervehdittäessä, kantautui korviin. Miten iloinen tämä 2064 hengen joukko olikaan!
Kello 10 alkoi päättäjäistilaisuus, kun äänet korotettiin laulamaan ja sitten päät painuivat rukoukseen. Vartiotorni-seuran presidentti N. H. Knorr toivotti kaikki lämpimästi tervetulleiksi. Seuraavaksi hän kutsui Gileadin opettajat esittämään viimeiset rohkaisun sanat oppilasryhmälle. Kun sähkösanomia luettiin yli 20 maasta, tajusi, että monet ympäri maapallon ajattelivat tämän kurssin päättäjäisiä.
Seuran varapresidentti F. W. Franz puhui. Hän teki selväksi sen, ettei tosi kristittyjen tule odottaa ihmisten tulvivan suurin joukoin riveihinsä väärän uskonnon maailmanmahdin, Suuren Babylonin, kukistuttua. Kristittyjen velvollisuus on varoittaa ja auttaa ihmisiä lähtemään Suuresta Babylonista nyt, ennen kuin se on liian myöhäistä. Kun sen tuho alkaa, siinä olevilla ei ole mitään toivoa paeta. – Ilm. 18:4.
N. H. Knorrin puheelle ”Tie” oli luonteenomaista lämmin, rakkaudellinen, sydämestä tuleva neuvonta. Hän kehotti kaikkia välttämään kaikkea sellaista, mikä sulkisi heidän korvansa Jumalan ääneltä, joka sanoo heille oikean tien mitä kulkea. (Jes. 30:21) Hän huomautti, että kotiimme joka toinen viikko tuleva Vartiotorni-lehti toimii äänenä, joka muistuttaa meitä pysymään Jumalaa miellyttävällä tiellä. Toinen suoja on se, että pysymme lähellä Jehovan palvelijoita. Heidän erinomainen, rakentava seuransa toimii myös muistuttimena, jotta pysyisimme elämään johtavalla tiellä.
Yleisöä viehätti iltapäivän ohjelma, jossa kansallispuvuissaan olevat oppilaat lauloivat eri kielillä lauluja. Todella liikuttava oli ohjelmanumero, jonka nimi oli ”Rakkaus on ykseyden täydellinen side”, Raamatun Esterin kirjaan perustuva raamatullinen näytelmä. Sydäntä liikuttava rukous päätti ohjelman, jota Gileadin onnellinen 48. kurssi ei tule koskaan unohtamaan.
[Kuva s. 12]
Vartiotornin Raamattukoulun Gileadin 48. kurssi
Rivit on numeroitu alla olevassa luettelossa edestä taakse ja nimet on lueteltu kussakin rivissä vasemmalta oikealle.
1) Arai, C.; Raphael, S.; Rivera, I.; Morgan, E.; Tagg, J.; Rollason, E.; Reid, P.; Haeusler, M. 2) Andrew, B.; Sawada, T.; Fry, P.; Nishigori, A.; McAlman, F.; Laustsen, H. M.; Laustsen, A. V.; Caicedo, R. 3) Dölling, J.; Peters, L.; Lull, K.; Berrios, M.; Delgado, L.; Stevens, J.; Lyons, M.; Seda, M.; Rieder, H. 4) Acevedo, W.; Pallett, J.; Nigl, C.; Vercueil, D.; Yuh, H.; Alleyne, N.; Kopezny, R.; Barnes, A.; Baker, F.; Acevedo, A. 5) Matos, A.; Andrew, T.; Haeusler, N.; Ardiles, H.; Sartison, D.; Schullo, A.; Sanui, H.; Kardos, T.; Lucas, D. 6) Gillette, W.; Sartison, G.; Whittingslow, M.; Baker, J.; Barnes, P.; Breitfuss, J.; Nigl, U.; Long, A.; Traverso, R.; Thibou, A.