Vartiotornin VERKKOKIRJASTO
Vartiotornin
VERKKOKIRJASTO
Suomi
  • RAAMATTU
  • JULKAISUT
  • KOKOUKSET
  • g70 22/12 s. 3-7
  • Mitä tekisit jos eläisit ikuisesti?

Ei videoita valitulla osuudella.

Anteeksi, videon lataamisessa tapahtui virhe.

  • Mitä tekisit jos eläisit ikuisesti?
  • Herätkää! 1970
  • Väliotsikot
  • Samankaltaista aineistoa
  • Pahaa ei tarvita hyvän arvostamiseksi
  • Täydellisyys ei ole ikävystyttävää
  • Kiinnostavia asioita ikuisiksi ajoiksi!
  • Kasvit, eläimet ja ihmiset
  • Tutustuminen paremmin Jumalaan
  • Mitä ikuinen elämä maan päällä tarjoaa meille
    Nykyinen elämämme – siinäkö kaikki?
  • Täydellisyys – mitä se oikeastaan merkitsee?
    Vartiotorni – Jehovan valtakunnan julistaja 1971
  • Täydellisyys
    Raamatun ymmärtämisen opas, 2. osa
  • Kiehtova tulevaisuus
    Herätkää! 1975
Katso lisää
Herätkää! 1970
g70 22/12 s. 3-7

Mitä tekisit jos eläisit ikuisesti?

TIEDEMIEHET ovat vuosikymmeniä koettaneet lisätä ihmisen elinikää. Usein viitataan sadan vuoden keski-ikään tavoitteena.

Monet haluaisivat nähdä tuon tavoitteen toteutuneena. Mutta jos mainitaan ikuisen elämän mahdollisuus, niin jotkut sanovat sitä ’epämieluisaksi’. Miksi?

He päättelevät tähän tapaan: ’Iankaikkinen elämä olisi yksitoikkoista. Meillä ei olisi pian mitään tekemistä.’ ’Iankaikkinen elämä vaatisi täydellisyyttä ja täydellisyys olisi ikävystyttävää. Ilman sairauksia, vaikeuksia ja rikkomuksia ihmiset lakkaisivat arvostamasta sitä, mikä on hyvää.’ Tuollainen mietiskely voi tuntua järkevältä. Mutta onko se järkevää?

Monet, jotka puhuvat tuolla tavalla, matkivat vain sitä, mitä ovat kuulleet toisten sanovan; he eivät ole pysähtyneet ajattelemaan asiaa itse.

Pahaa ei tarvita hyvän arvostamiseksi

Onko esimerkiksi sairaus todella toivottavaa terveyden vastakohtana? Miten vakuuttavalta luulisit sen tuntuvan miehestä, joka on nähnyt vaimonsa vähitellen riutuvan ja kuolevan syöpään? Kyllästyvätkö ihmiset todella elämään siksi, että he voivat hyvin? Kyllästyvätkö he elämään siksi, että heidän ympäristönsä on niin miellyttävä ja heillä on hyvää ruokaa? Kyllästyvätkö he elämään, koska heillä on runsaasti hyödyllistä tekemistä, rauhaa ja vanhurskautta?

Vai onko niin, että näiden vastakohta saa elämän tuntumaan rasittavalta? Eikö sairauksien paljous, vaikeudet ja jännitys saa elämän tuntumaan epämiellyttävältä?

Sitä paitsi terve ajattelu sanoo meille, että sairaus ja vanhuuden heikentävät vaikutukset tylsistyttävät aistejamme. Se vähentää kykyämme nauttia ruoasta, juomasta ja toiminnasta.

Täydellisyys ei ole ikävystyttävää

Kun kuulet väitettävän, että eläminen ikuisesti täydellisenä tekisi viimein lopun elämännautinnostamme, niin pysähdyhän ajattelemaan. Vuodessa keskitason ihminen syö toista tuhatta ateriaa. Kolmenkymmenen vuoden ikäinen mies on voinut syödä hyvinkin yli 30000 ateriaa. Mutta nauttiiko hän niistä välttämättä vähemmän kuin syötyään ainoastaan muutaman tuhat ateriaa? Jos olet vain yhden päivän syömättä, niin tuntuuko seuraava ateria sinusta ikävystyttävältä? Ei, sinun ei tarvitse kärsiä nälänhädästä johtuvaa vajaaravitsemusta nauttiaksesi ruoasta – sen enempää kuin sinun tarvitsee katkaista sormeasi arvostaaksesi jäljellä olevia yhdeksää sormea.

Mutta voisiko täydellinen mies tai nainen koskaan olla nälkäinen, janoinen tai väsynyt? Aivan varmasti. Ollessaan täydellisenä ihmisenä maan päällä Jumalan Poika, Jeesus Kristus, koki nälkää, janoa ja väsymystä. Voit nähdä sen lukemalla kertomuksen hänen elämästään Raamatusta. – Vrt. Joh. 4:6, 7:ään; Matt. 4:2:een; Luuk. 8:22–24:ään.

Meidän ei tulisi ymmärtää väärin ”täydellisyyden” merkitystä. Jumalaa lukuun ottamatta kaikkien muiden täydellisyys on suhteellinen eikä ehdoton. Toisin sanoen, jokin asia on täydellinen suhteessa siihen tarkoitukseen, jota varten se on tehty. Täydellinen vasara soveltuu erinomaisesti naulojen lyömiseen; mutta käyttäisitkö sitä sahana? Et tietenkään, eikä täydellinen saha olisi edes välttävä vasara. Kunkin täydellisyys on suhteellista – se on suhteessa siihen tarkoitukseen, johon se suunniteltiin ja tehtiin.

Tämä koskee myös ihmisiä. Fyysinen nälän, janon ja levon tarpeen tunne on normaalia pitkän työskentelyn jälkeen. Luoja on istuttanut ihmiseen nuo fyysiset tunteet.

Entäpä Raamatun suurenmoinen lupaus, että Jumala on valtakuntansa vanhurskaan hallinnon aikana ”pyyhkivä pois kaikki kyyneleet heidän silmistänsä, eikä kuolemaa ole enää oleva, eikä murhetta eikä parkua eikä kipua ole enää oleva”? Mitä se merkitsee? – Ilm. 21:3, 4.

Raamattu kuvaa tässä sen ”entisen” poistamista, joka seurasi ensimmäisen ihmisparin kapinaa Eedenissä. Näitä ’entisiä’ ovat kipu, kärsimys ja kuolema, jotka tämän ihmisparin syntinen menettely tuotti sen jälkeläisille, koko ihmiskunnalle. – Room. 5:12.

Ilmeisesti tuo Raamatun kuvaus ei tarkoita sitä, että jos tomuhiukkanen joutuu ihmisen silmään, niin hänen kyynelkanavansa eivät enää tuottaisi kyyneleitä huuhtomaan sitä pois. Sama koskee ihmisen hermoston ärsyyntymistä, joka synnyttää kosketuksen, paineen ja kivun tunteita. Jos täydellinen ihminen astuisi paljain jaloin ruohon kätkössä olevaan piikkiin, niin hän tuntisi silti kipua, kun hänen täydelliset hermonsa vastaisivat ärsykkeeseen. Ja hänen veressään oleva myötäsyntyinen puolustusjärjestelmä valkosoluarmeijoineen ryhtyisi heti työhön parantaakseen syntyneen haavan. Täydellinen ihminen ei kuitenkaan saisi kuoliota, eikä häntä vaivaisi esimerkiksi närästys, mahahaava, migreeni, niveltulehdus, sydäntauti eikä syöpä. Sellaisten vaivojen puuttuminen ei varmastikaan vähentäisi onnellisuuttamme vaan suuresti lisäisi sitä!

Kiinnostavia asioita ikuisiksi ajoiksi!

Mutta voisiko ikuisesti elävä ihminen aina löytää jotakin, mihin hän voisi käyttää henkisiä ja ruumiillisia voimiaan? Löytäisikö hän uusia haasteita älylleen ja kyvyilleen? Voisiko keskustelu olla jatkuvasti piristävää ja nautittavaa? Vai saavutettaisiinko pian sellainen tila, missä jokainen tietäisi, mitä kaikki muut tietävät?

Ne, jotka ajattelevat, että ihmisiltä loppuisi tekeminen ja oppiminen, eivät huomaa, miten suunnattoman ja monipuolisesti varustetun työpajan ja laboratorion Luojamme on tehnyt valmistaessaan tämän kiertotähden. Ajattele kaikkea, mitä ihminen on tehnyt tähän mennessä. Ja muista sitten, että kaikki ihmisen monimutkaiset keksinnöt, hänen tietokoneensa, televisionsa, lentokoneensa ja rakettinsa, on tehty materiaalista, jota ei ole tuotu mistään kaukaisesta maailmankaikkeuden saaresta. Ei, vaan ne on tehty siitä maasta, minkä päällä me elämme, ja sen kemiallisten alkuaineiden, sen mineraalien ja metallien varastohuoneesta. Miten suunnattomat ovatkaan mahdollisuudet!

Tutkimusten kautta saatu tieto lisääntyy nykyään niin nopeasti, etteivät yksilöt sen paremmin kuin järjestötkään jaksa pysytellä sen tasolla. Koska ihmisten elinikä on niin lyhyt, heidän täytyy tyytyä tietämään joko vähän monelta alalta tai paljon muutamista harvoista asioista. Heidän tietomääränsä on joko laaja mutta yleisesti pintapuolinen tai syvä mutta varsin suppealta alalta. Heistä tulee usein jonkin hyvin rajoitetun alan erikoistuntijoita ja he yrittävät ”kunnostautua elämässä”, ennen kuin heidän lyhyt elämänsä päättyy. Tiedemiehet sanovat, että aina kun he löytävät ”avaimen”, jolla he voivat avata jonkin tutkimuskentän oven, he löytävät välittömästi tusinan verran ovia toiselta puolelta. Ei ole siis mitään vaaraa siitä, että maa tulisi täyteen ”kaikkitietäviä”, joilla ei olisi mitään puhuttavaa, koska jokainen tietäisi sen minkä toinenkin.

Miten paljon sinä tiedät kodistasi ja miten paljon olet nähnyt sitä elämäsi aikana? Emme tarkoita sitä taloa, missä asut, vaan sitä kiertotähteä, jolla asut – tätä auringon kiertolaista, jota astronautit kuvailevat ”avaruuden jalokiveksi”.

Maailmanmatkaajatkin oppivat harvoin tuntemaan kunnolla muuta kuin murto-osan maapallosta. Tavallisesti he tutustuvat vain suurimpiin kaupunkeihin ja ”huomattavimpiin nähtävyyksiin”. Jotkut ovat nähneet esimerkiksi Arizonan Grand-kanjonin, Norjan vuonot, Afrikan Serengeti-tasangot, Uuden Seelannin Eteläsaaren lumipeitteiset alpit ja Tahitin trooppiset maisemat.

Mutta jokaista pilviä hipovaa vuorta, jokaista kohisevaa kanjonia, jokaista alassyöksyvää vesiputousta, hedelmällistä laaksoa, polveilevaa jokea, pöytänä levittäytyvää tasankoa, varjoista metsää, jylhää kalliorannikkoa tai kimaltelevaa, palmujen reunustamaa hiekkarantaa kohti, minkä he ovat nähneet, on olemassa tuhansia muita, joilla jokaisella on oma kauneutensa ja silmiä hivelevä viehätyksensä.

Kasvit, eläimet ja ihmiset

Kasvitieteilijät ovat luetteloineet noin 335000 kasvilajia. Yksistään Yhdysvalloissa on 1035 erilaista puulajia. Ne vaihtelevat autiomaassa kasvavasta palmuliljasta upeisiin mammuttipetäjiin ja käsittävät värikkään sokerivaahteran, valkosaarnen ja okakuusen.

Maailman kukista voitaisiin tehdä erilainen yhdistelmä joka päivä sata vuotta. Ja silloinkin olisi hädin tuskin päästy alkuun niiden eri lajien käyttämisessä, joita on löydetty elämänlangasta ihmekukkiin, kauniista särkyneestä sydämestä ja kielosta Indonesian jättiläismäiseen rafflesiaan jonka kukka voi olla metrin läpimittainen ja painaa yli seitsemän kiloa.

Entä maapallon eläinkunta? Biologit tuntevat noin 5000 nisäkäslajia, 3000 sammakkoeläintä, 6000 matelijalajia, 9000 lintulajia ja 30000 kalalajia puhumattakaan yli 800000 erilaisesta hyönteislajista.

Kuinka moneen noista elävistä luomuksista todella olet tutustunut? Ehkä olet nähnyt niistä joitakin jossakin kirjassa tai eläintarhassa, mutta kuinka monta olet nähnyt niiden oikeassa elinympäristössä ja tarkkaillut siellä niiden viehättäviä tapoja ja oppinut tuntemaan niiden kaikkien eri ominaisuudet? Kuinka monta kolibria sinä esimerkiksi tunnet hyvin noin 400 eri lajista, joita ovat mm. topaasikolibri, rubiinikurkkuinen kolibri ja pienen pieni kimalaiskolibri, jonka pituus on vain noin 5 senttimetriä? Ne ovat lentäviä jalokiviä, jotka säihkyvät kaikissa sateenkaaren väreissä milloin leiskuvan punaisena, milloin syvän violettina, hehkuvan oranssinvärisenä tai smaragdinvihreänä. Tai oletko seurannut tarkkaavaisena majesteettista kondoria tai albatrossia, jonka siipien väli voi olla yli kolme metriä?

Tutustuminen kaikkiin maan, meren ja ilman eläimiin veisi pitkän ajan – paljon pitemmän kuin mihin nykyinen elinikä voisi riittää:

Maailman kansat ovat kuitenkin paljon kiinnostavampia. Ne ovat lähes yhtä moninaisia kuin kukat rakenteeltaan, pukeutumistavoiltaan, ruokiensa valinnassa, arkkitehtuurin, musiikin ja muiden tunnusomaisten piirteitten suhteen. Täydellisyys ei myöskään merkitsisi tämän vaihtelevuuden ja persoonallisuuden vastakohtaisuuksien poistamista, niin että kaikista tulisi toistensa kaltaisia, sen enempää kuin ruusujen tarvitsee olla punaisia ollakseen täydellisiä.

Ei ole helppoa oppia nykyään tuntemaan maailman monia ihmisrotuja. Monessa tapauksessa se on jopa tullut yhä vaarallisemmaksi. Raamatun iankaikkista elämää koskeva lupaus on kuitenkin tarkoitettu vain niille ihmisille, jotka rakastavat ja arvostavat Luojaansa, hänen totuuttaan, oikeudenmukaisuuttaan ja vanhurskaita mittapuitaan ja jotka rakastavat lähimmäistään niin kuin itseään. Tuottamalla Jumalan hengen hedelmiä – rakkautta, iloa, rauhaa, pitkämielisyyttä, ystävällisyyttä, hyvyyttä, uskoa, lempeyttä ja itsehillintää – he tekevät tästä kiertotähdestä ystävällisten, yhteistoiminnallisten, vieraanvaraisten ja sydämellisten ihmisten hengellisen puutarhan. – Gal. 5:22.

Siksi he käyttävät oikeista vaikuttimista lahjojaan ja kykyjään käsitöihin, metallitöihin, puistojen ja puutarhojen hoitoon, kodinsisustamiseen, taiteisiin, musiikkiin ja kirjallisuuteen. Se antaa virikettä uusille korkeille ilmaisun ja kauneuden saavutuksille. Sellaisten ihmisten tapaaminen, heidän työnsä tulosten näkeminen ja heihin itseensä tutustuminen olisi epäilemättä jatkuvan mielihyvän aihe.

Tutustuminen paremmin Jumalaan

Ennen kaikkea muuta iankaikkinen elämä varaisi ihmisille mahdollisuuden oppia paremmin tuntemaan kaikkeuden Suvereeni, Jehova Jumala. Elämässä ei ole mitään muuta niin rikastuttavaa, niin suurta tyydytystä antavaa ja jalostavaa.

Ihminen voisi kautta koko ikuisuuden oppia enemmän ja enemmän Jumalasta, Luojastamme – ja silti hänen olisi mahdotonta oppia kaikkea Hänestä. Kristitty apostoli Paavali kirjoitti Luojastamme: ”Oi sitä Jumalan rikkauden ja viisauden ja tiedon syvyyttä! Kuinka tutkimattomat ovat hänen tuomionsa ja käsittämättömät hänen tiensä! Sillä kuka on tuntenut Herran mielen?” – Room. 11:33, 34; Saarn. 3:11.

Sama apostoli kirjoitti Jehova Jumalasta myös: ”Hänen näkymätön olemuksensa, hänen iankaikkinen voimansa ja jumalallisuutensa, ovat, kun niitä hänen teoissansa tarkataan, maailman luomisesta asti nähtävinä.” – Room. 1:20.

Tieto maailmankaikkeudesta, sen planeetoista, tähdistä ja linnunradoista ei jätä epäilystäkään Jumalan pelottavasta voimasta ja voittamattomasta viisaudesta. Hän on Korkein Fyysikko, Kemisti, Matemaatikko, Suunnittelija ja Rakentaja. Menneitten vuosisatojen psalmista kirjoitti täynnä arvostusta: ”Herra, meidän Jumalamme, kuinka korkea onkaan sinun nimesi kaikessa maassa, sinun, joka olet asettanut valtasuuruutesi taivaitten ylitse! Kun minä katselen sinun taivastasi, sinun sormiesi tekoa, kuuta ja tähtiä, jotka sinä olet luonut, niin mikä on ihminen, että sinä häntä muistat, tai ihmislapsi, että pidät hänestä huolen?” – Ps. 8:2, 4, 5.

Vaikka näkyvä luomakunta todistaa Luojastaan, niin hänen Sanansa, Raamatun, kautta me voimme oppia todella tuntemaan hänen persoonallisuutensa, hänen päätöksensä, hänen tiensä ja hänen mittapuunsa. Tuon Sanan, Raamatun, avulla me näemme, että hän on muistanut kuolevaa ihmistä, että hän pitää hänestä huolen.

Todellakin, miten ikuinen täydellinen elämä voisi olla ikävystyttävää? Elämähän olisi silloin täynnä iloja, nautintoja ja mielenkiintoa ikuisesti.

[Kuva s. 4]

Onko elämä suonut sinulle aikaa tutustua kaikkiin kauniisiin paikkoihin maan päällä?

[Kuva s. 5]

. . . tai monenlaisiin lintuihin ja ihmisiin?

    Suomenkieliset julkaisut (1950–2026)
    Kirjaudu ulos
    Kirjaudu
    • Suomi
    • Jaa
    • Asetukset
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Käyttöehdot
    • Tietosuojakäytäntö
    • Evästeasetukset
    • JW.ORG
    • Kirjaudu
    Jaa