Anglo-amerikkalaisen maailmanvallan nousu
TOISEN maailmansodan päätyttyä länsimaat ja kommunistinen itäblokki ovat käyneet kilpailevaa taistelua, joka on välillä puhjennut väkivallaksi. Iso-Britannia ja Yhdysvallat yhdistyneenä eli kaksoismaailmanvaltana ovat johtaneet länsimaita kommunismin leviämisen vastustamisessa.
Kaksikymmentäviisi vuotta kestäneiden kylmän sodan kausien, molemminpuolisen kiihotustoiminnan ja kuumien sotien jälkeen maailman tilanne on yhä jännittynyt ja vaarallinen, kuten lähi-idässä, Kaakkois-Aasiassa ja muualla vallitsevat tilanteet osoittavat. Mitä tulevaisuus tuo tullessaan? Tuoko se tuhon maailmanlaajuisessa ydinsodassa? Onko pysyvän rauhan saavuttamisesta mitään toivoa? Muutamat tosiasiat anglo-amerikkalaisesta maailmanvallasta valaisevat asiaa.
Läheinen suhde
Ison-Britannian ja Yhdysvaltojen välillä on kauan vallinnut läheinen suhde. Vuonna 1946 Winston Churchill puhui siitä ”erikoissuhteena”, ”veljesliittona”.
Tämä suhde oli selvästi ilmeinen ensimmäisen ja toisen maailmansodan aikana. Näiden kahden maan sotakoneiden ja taloudellisten varojen yhdistäminen auttoi niitä kukistamaan Saksan ja sen liittolaisten sotilasmahdin noissa kahdessa sodassa. Atomipommi, joka näytteli niin huomattavaa osaa toisen maailmansodan tuloksen ratkaisemisessa, oli brittiläisten ja amerikkalaisten tiedemiesten yhteisponnistelun tulos. Mutta ei siinä kaikki.
Näiden kahden kansan yhteistoiminta ja niiden tekemät aloitteet ovat näytelleet ratkaisevaa osaa maailman kauppa- ja talousjärjestelmien perustamisessa. Itse asiassa kansainvälisen kaupan käyttämät perusvaluutat ovat olleet Englannin punta ja Amerikan dollari. Vielä yksi osoitus anglo-amerikkalaisen liiton vaikutuksesta maailmaan on se seikka, että nämä kaksi maata olivat alkuunpanevana voimana Kansainliiton ja Yhdistyneiden Kansakuntien muodostamisessa.
Voi olla tuskin epäilystäkään siitä, että anglo-amerikkalainen maailmanvalta on perinpohjaisesti vaikuttanut 20. vuosisadalla maailman asioihin. Vaikka Isolla-Britannialla ja Yhdysvalloilla on ollut joitain mielipide-eroja, niin yleensä ne ovat toimineet läheisesti yhdessä, mikä on tehnyt niistä historiassa vertaansa vailla olevan kaksoismaailmanvallan. Tästä seikasta Saturday Evening Post -lehti huomautti 1.7.1967: ”Winston Churchill mielellään osoitti, että Yhdysvallat ja Iso-Britannia yhdessä muodostivat kiistämättömän liiton. Tämä pitää yhä paikkansa, imperiumi tai ei mitään imperiumia, kultavirta tai ei mitään kultavirtaa.”
Pannen merkille noiden kahden maan läheisen suhteen Ison-Britannian Yhdysvaltain-suurlähettiläs lausui 22. toukokuuta 1963 pitämässään puheessa: ”Uskon nyt, että kaksi hallitustamme ovat toistensa kanssa läheisemmässä yhteistoiminnassa kuin mitkään muut kaksi vapaata ja suvereenia valtaa koskaan aikaisemmin ovat olleet rauhan aikana. . . . Mikään liitto historiassa ei ole pitänyt käsissään niin paljon valtaa kuin angloamerikkalaisen yhteistoiminnan liitto siitä päivästä lähtien vuonna 1941, jolloin seisoimme tovereina aseissa.” Tämä yhteistoiminta on tärkeä, koska se kerrottiin edeltä Raamatun ennustuksessa.
Varhainen alku
Rooman imperiumi todellisuudessa istutti anglo-amerikkalaisen maailmanvallan siemenen kauan aikaa sitten. Raamatun historian mukaan Rooman valtakunta oli kuudes maailmanvalta siinä sarjassa, joka alkoi muinaisesta Egyptistä tai neljäs Babyloniasta laskettuna. Kuten oli ennustettu, anglo-amerikkalaisen maailmanvallan, joka kuvailtiin ’sarvena, joka herjaten puhuu’, oli määrä saada alkunsa Rooman valtakunnasta. (Dan. 7:7, 8, 23, 24) Miten tämä toteutui?
Kun Rooman armeijat saapuivat Britanniaan ensimmäisellä vuosisadalla ennen ajanlaskumme alkua, ne tekivät Britanniasta osan Rooman valtakuntaa. Näin kuudes maailmanvalta sai lujan jalansijan siellä sen paikallisen pääkaupungin ollessa Camulodunumissa, joka on nykyään Colchester. Ennen roomalaisten saapumista maa oli jaettu lähes 30 kansanheimon kesken. Kun nämä heimot oli kukistettu, alue muodosti Rooman eurooppalaisten provinssien läntisen osan.
Rooman suojeluksessa Britannia kukoisti ja sinne nousi likimäärin 92 kaupunkia. Henry Smith Williamsin kirja The Historians’ History of the World (Historioitsijoiden maailmanhistoria) tunnustaa tämän Rooman herruuden Britanniassa Ison-Britannian historian aluksi ja sanoo: ”Ison-Britannian historian voidaan sanoa alkaneen Rooman keisarin legioonien maihinnoususta Englannin etelärannikolle.” Näin näemme yhdyssiteen Rooman imperiumin ja anglo-amerikkalaisen eli seitsemännen maailmanvallan välillä.
Miksi vuosi 1763 on merkityksellinen
Seitsemännen maailmanvallan ensimmäinen ilmaantuminen tapahtui vuonna 1763, kun Isosta-Britanniasta tuli maailman huomattavin kauppavalta. Tuona vuonna se otti haltuunsa suurimman osan Ranskan alusmaista Pohjois-Amerikassa seitsenvuotisessa sodassa, joka käsitti melkein kaikki Euroopan kansat ja jota taisteltiin maailmanlaajuisesti – Intiassa, Pohjois-Amerikassa, Saksassa ja kansainvälisillä vesillä. Nyt se siemen, jonka Rooman valtakunta oli istuttanut, oli kasvanut mahtavaksi järjestöksi, josta aikanaan oli tuleva kaksoismaailmanvalta ja josta oli ennustettu Raamatussa Ilm. 13:11:ssä vertauskuvallisesti petona, jolla oli ”kaksi sarvea niinkuin karitsan sarvet”, mutta joka alkoi ’puhua niinkuin lohikäärme’.
Britannica-tietosanakirja osoitti 11. painoksessaan, että seitsenvuotinen sota, joka alkoi vuonna 1756 ja päättyi vuonna 1763, oli merkkinä Ison-Britannian noususta maailmanvallaksi. Se sanoo: ”Tämä sota loi perusteet brittiläiselle imperiumille. . . . Pariisin (10.2.1763) ja Hubertsburgin (15.2.) sopimukset olivat tärkeä vaihe Euroopan historiassa. Ensimmäisen [sopimuksen] mukaisesti Iso-Britannia nousi sodasta maailmanvaltana, jolla oli alusmaita kaikkialla maailmassa.”
Vaikka Iso-Britannia menetti Amerikan siirtomaansa Yhdysvaltain vapaussodassa, joka puhkesi vuonna 1775, niin sen laajeneminen maailmanvaltana muualla jatkui. Vuosina 1798–1805 se nelinkertaisti valta-alueensa Intiassa ja vuoteen 1818 mennessä se oli sen yksinhallitsija. Kuningatar Viktorian hallituskauden (1837–1901) aikana uusia alueita Intiasta sekä Burmasta ja suuria osia Afrikasta tuli Ison-Britannian vallan alle.
Kuningattaren kuollessa brittiläinen imperiumi omisti yhden neliökilometrin maailman jokaisesta neljästä neliökilometristä maata, mikä antoi aiheen sanontaan, että ’aurinko ei koskaan laske brittiläisessä imperiumissa’. On sanottu, että yksi maailman jokaisesta viidestä asukkaasta oli Ison-Britannian alamainen. Koska sillä oli niin suuri valta merellä, sanottiin, että ’britit hallitsevat maailman merillä’. Mutta miten Iso-Britannia seitsemäntenä maailmanvaltana kasvoi kaksoisvallaksi, vallaksi, jolla on tärkeä osa maailman nykyisissä tapahtumissa?
Anglo-amerikkalaisen kaksoisvallan ilmaantuminen
Muutos alkoi, kun Amerikan siirtomaat, jotka alun perin olivat brittiläisiä, erottautuivat muodostaakseen erillisen valtion, Amerikan Yhdysvallat. Ei kestänyt kauankaan, kun brittiläinen imperiumi ja tämä uusi valtio työskentelivät yhdessä kumppanuksina. Tämä tapahtui siihen aikaan, kun Monroen oppi julkaistiin vuonna 1823.
Suunnilleen näihin aikoihin Iso-Britannia tuli levottomaksi, kun useat Euroopan hallitukset kehottivat Ranskaa lähettämään joukkoja latinalaiseen Amerikkaan auttamaan espanjalaisen ja portugalilaisen kuninkaallisen hallituksen palauttamista sinne. Iso-Britannia ehdotti Yhdysvalloille yhteisen tiedonannon julkaisemista, jossa olisi varoitettu Euroopan hallituksia pysymään pois Amerikasta.
Yhdysvallat päätti toimia yksin ja julkaisi Monroen opin, joka selitti, että Amerikka vastustaisi noiden maiden kaikkia yrityksiä perustaa siirtokuntia Amerikkaan tai hallita sitä. Tästä tietosanakirja The World Book Encyclopedia sanoo vuoden 1966 painoksessaan: ”Opin tehokkuus perustui enemmän Britannian merenherruuteen kuin Amerikan politiikkaan.” Siihen aikaan Yhdysvallat oli vielä suhteellisen heikko.
Vuoden 1898 Espanjan ja Amerikan välisen sodan aikana Iso-Britannia ja Yhdysvallat lähentyivät vielä enemmän toisiaan. G. N. Clarkin New Cambridge Modern History osoittaa tämän sivulla 580: ”Sota, johon Yhdysvallat sen jälkeen osallistui Espanjaa vastaan, vahvisti tätä tunnetta. Yhdysvaltain hallitus ja kansa olivat selvillä siitä hyödystä, joka niille koitui Iso-Britannian suopeudesta hädän hetkellä, ja nuo kaksi maata lähenivät toisiaan niin kuin eivät ehkä mitkään kaksi maata koskaan ennen olleet lähentyneet toisiaan.” Tämä läheinen yhteys on jatkunut 20. vuosisadalle, kuten olemme havainneet, ja se on johtanut kaksoismaailmanvaltaan.
Osoittaen, että tällä maailmanvallalla on yhä voimakas asema maailman asioissa, Washington Post -lehti kommentoi 28.9.1969 Yhdysvaltain sotavoimien läsnäoloa muissa maissa. Se huomautti, että niitä on 68 vieraassa maassa, ja sanoi sitten: ”Aurinko ei tosiaankaan koskaan laske Amerikan hämmennyttävissä sotilasselkkauksissa.” Näin ollen anglo-amerikkalaisen maailmanvallan vaikutus tunnetaan yhä maailmanlaajuisesti, vaikka Isolla-Britannialla ei olekaan enää sitä laajaa imperiumia, joka sillä kerran oli. Mutta nyt kommunistimaat uhmaavat tätä vaikutusta.
Mitä tämä kaikki merkitsee sinulle?
Sinuun vaikuttaa nykyään anglo-amerikkalaisen maailmanvallan ja kommunistisen kansojen blokin välinen ”tunkeileva” menettely. Jos se räjähtäisi maailmanlaajuiseksi ydinsodaksi, niin se vaikuttaisi jokaiseen hirvittävällä tavalla.
Jos tämä kilpailu johtaisi anglo-amerikkalaisen maailmanvallan taloudelliseen romahdukseen, niin se erittäin todennäköisesti vaikuttaisi sinuun taloudellisesti. Miksi? Koska monien maiden taloudellinen hyvinvointi riippuu nykyään anglo-amerikkalaisen maailmanvallan taloudellisesta hyvinvoinnista tavalla tai toisella. Mutta minkä puoleen voit kääntyä saadaksesi luotettavaa tietoa tulevaisuudesta?
Raamattu sisältää tarvitsemasi tiedon. Se ei ainoastaan ennustanut anglo-amerikkalaisen maailmanvallan nousua vaan myös sen, että sillä olisi yhteenottoja kommunistisen kansojen blokin kanssa. Ennustaessaan tästä se puhuu näistä poliittisista voimista ”Etelän kuninkaana” ja ”Pohjan kuninkaana”. – Dan. 11:40.
Se, mitä Raamattu sanoo anglo-amerikkalaisen maailmanvallan ja kommunistisen ”Pohjan kuninkaan” tulevaisuudesta, voi antaa sinulle aitoa toivoa paremmista maailman olosuhteista. Se ei ennusta voittoa kummallekaan noista valloista, vaan pikemminkin osoittaa, että molemmat niistä saavat loppunsa. Jeesuksen Kristuksen käsissä oleva Jumalan valtakunta korvaa ne, ja tämä hallitus tulee todellisuudessa onnistumaan pysyvän maailmanrauhan luomisessa. – Dan. 2:44; Jes. 9:6; Ps. 37:11.