Varjele kukkaroasi!

ON ARVIOITU, että taskuvarkaat vievät tänä vuonna lompakon 50000 newyorkilaiselta! Ja kuitenkin vain harvat varkaista saadaan kiinni. Vuonna 1969 suoritettiin vain 1400 pidätystä taskuvarkaudesta New Yorkin kaupungissa. Maailman muissa asutuskeskuksissa pidätysten prosenttimäärä on usein paljon pienempi. Jos siis joudut uhriksi, niin mahdollisuutesi saada takaisin kukkarosi ovat hyvin vähäiset.

Mitä voit tehdä asian suhteen? Jos tiedät muutamia ”ammattitemppuja”, voit tehdä paljon kukkarosi suojelemiseksi.

Eräs poliisivirkailija huomautti taskuista varastelemisesta: ”Ammatti kulkee suvussa. Isät opettavat sen edelleen pojilleen.” Taskuvarkaat todellisuudessa harjoittelevat sitä varten samoin kuin minkä tahansa muun ammatin harjoittajat. He ottavat tunteja ja harjoittelevat, kunnes ovat taitavia. Jotkut harjoittelevat harjoitusnukella, johon on kiinnitetty paljon tiukuja. Tarkoituksena on käydä läpi kaikki sen taskut ilman, että yksikään pienistä tiu’uista helisee!

Siitä, mitä he oppivat tekemään, kertoo hyvin David W. Maurer kirjassa Whiz Mob, joka käsittelee taskuvarkaita ja heidän kieltään: 1) He oppivat omaksumaan tietyn asenteen uhriaan kohtaan, vakaumuksen, että he voivat onnistua, koska hän on oikeaa tyyppiä. 2) He oppivat ryhtymään työhönsä sivumennen, herättämättä levottomuutta. 3) He kehittävät kosketuksensa erittäin herkäksi. 4) Heidän liikkeittensä täytyy olla salamannopeita. 5) He tulevat taitaviksi salaamaan liikkeensä toisilta. 6) Ja he oppivat sulautumaan väkijoukkoon herättämättä huomiota taskuvarkauden suoritettuaan.

Taskuvarkaat työskentelevät tavallisesti parittain, vaikkakin joskus kolmen, neljän tai useamman joukkueessa. Heidän liittolaisensa ovat tavallisesti lähettyvillä. Eräs kirjoitus New York Times -lehdessä 28.4.1970 kertoi poliisin murtaneen 80-jäsenisen taskuvarasketjun, joka toimi New Yorkin maanalaisissa. Sen jäsenet olivat tulleet suureksi osaksi Etelä-Amerikan maista, ja kunkin sanottiin ansaitsevan viikoittain 2500–3400 markkaa.

Ne, jotka ovat tehneet taskuvarkaudesta ammattinsa, ymmärtävät tavallisesti hyvin ihmisluontoa ja ovat erittäin hyviä päättelemään, ketkä todennäköisesti ovat hyviä uhreja – ne, jotka ovat uneksivia tai jotka ovat niin syvästi uppoutuneet siihen, mitä tekevät, että unohtavat mitä heidän ympärillään tapahtuu. Ammattilaisilla näyttää olevan jopa ”vainu” rahan suhteen, ja jotkut keräävät yli 4000 markkaa päivässä. Heidän parhaimmistonsa tekee vuosittain kierroksen huomattaviin ratsastuskilpailuihin Yhdysvalloissa ja Euroopassa, koska niihin kerääntyy rikkaita suurin joukoin.

Taskuvarkaat ovat ylpeää väkeä. Koska heidän ammattinsa vaatii melkoista taitoa, jokainen haluaa ajatella olevansa parhaitten joukossa. Tämä pitääkin siinä määrin paikkansa, että jotkut heistä ovat erittäin masentuneita, kun heidät saadaan kiinni ammattinsa harjoittamisesta. Heidän tiedetään jopa kysyneen uhreiltaan, miten oli mahdollista, että he huomasivat, että heidän taskustaan varastetaan!

Voimme ymmärtää, että taskuvarkaus vaatii melkoista taitoa, kun huomaamme, miten hauskuuttajat ovat harjoitelleet tässä suhteessa. He ovat taitavia ottamaan kutsuilla paitsi lompakkoja, myös sormuksia, rannekelloja, solmioneuloja ja kaikenlaisia muita koruja miehiltä ja naisilta näiden huomaamatta. Heidän tiedetään jopa poistaneen miehiltä housunkannattimet niin, etteivät he ole huomanneet sitä ennen kuin heidän housunsa ovat alkaneet pudota! Eräs ruotsalainen hauskuuttaja ansaitsee sellaisten temppujen tekemisellä yleensä 400000 markkaa vuodessa.

Voit suojella itseäsi taskuvarkaalta

Mitä sitten voit tehdä vähentääksesi mahdollisuutta, että lompakkosi varastetaan? Yksi tapa pelottaa taskuvarkaita on pitää päättäväinen ja valpas ilme; täydellinen vastakohta uneksivalle, naiiville ja luottavaiselle katseelle vieraitten ihmisten joukossa oltaessa. Tähyile valppaasti mitä ympärilläsi tapahtuu. Älä koskaan näyttele miten paljon rahaa sinulla on, ja jos on sopivaa, pidä rahasi takkisi povitaskussa mieluummin kuin housujesi takataskussa. Myös jos matkustellessasi poissa kotoa pidät mukanasi matkašekkejä etkä koskaan pidä mukanasi enempää rahaa kuin odotat kuluttavasi kunakin päivänä, niin menetyksesi on vähäisempi, jos joudut uhriksi.

Taskuvarkaat itse myöntävät: ”Ihmiseltä ei voi varastaa rahaa niin kauan kuin hän on varuillaan sen suhteen.” Kun sinulla on mukanasi huomattava rahasumma, voisi olla hyvä tehdä juuri niin. Ja jos sinua sipaistaan tai tönäistään junassa tai hississä tai seistessäsi jonossa ruokakaupassa, kahvilassa tai teatterin lippuluukulla, niin mitä teet? Silloin sinun olisi hyvä paitsi olla varuillasi lompakkosi suhteen myös pitää kätesi sen päällä, kunnes lompakkosi ei ole enää vaarassa joutua varkaan käsiin.

Nykyään tapahtuu myös paljon röyhkeitä ja väkivaltaisia ryöstöjä. Monet varkaat, jotka toimivat kaksittain tai kolmisin, uhkailevat uhreja puukolla tai ampuma-aseella. Paras suoja tätä vastaan on välttää kulkemista yksin suurissa kaupungeissa, varsinkin iltaisin.

Suojakeinoja käsilaukun anastajia vastaan

Naisten käsilaukut ovat myös varkaiden pääkohde. Ryöstöt, joihin liittyy pahoinpitely, ovat tulossa yhä yleisemmiksi. Toiset vain sieppaavat naiselta käsilaukun ja menevät menojaan laukku mukanaan.

Mitä naiset voivat tehdä suojakseen, ettei heidän käsilaukkuaan anastettaisi? Hekin tekevät monilla seuduilla viisaasti välttäessään kulkemista yksin. Lisäksi he voivat aina kuljettaa käsilaukkuaan kainalossaan niin, että toinen käsi on lukon päällä. Varkaan täytyy olla tosi uskalias, jos hän yrittäisi anastaa tällä tavoin kuljetettavan käsilaukun. Naisten tulee myös varoa jättämästä käsilaukkuaan kauppojen tiskeille, viereisille istuimille teatterissa tai työpöydälleen kahvitunnille mennessään.

Jotkut miehet kuljettavat rahojaan piilotettuna vaatteisiinsa; esimerkiksi erikoisissa rahavöissä, sukkiensa sisäpuolella jalan kaaren alla tai takkinsa tai housujensa sisäpuolella olevissa erikoistaskuissa. Naiset myös usein piilottavat rahansa vaatteisiinsa, niin että käsilaukkuja varasteleva saa tuskin mitään lukuun ottamatta kaunistusaineita ja nenäliinaa. Naiset, jotka käyttävät kävelypukua tai kaksiosaista pukua, sujauttavat joskus lompakkonsa vyötäisilleen liivinsä alle; toiset piilottavat rahaa poveensa. Samoin kuin miesten tulee olla valppaita, ettei heidän lompakkoaan varasteta, myös naisten täytyy olla valppaita, jottei heidän käsilaukkuaan varastettaisi.

Eräs vanha ja kokenut taskuvaras, joka on parhaillaan vankilassa ammattinsa takia, sanoi: ”Kukkaron varastamisen vaara voidaan käytännöllisesti katsoen kokonaan poistaa, jos ihmiset tekevät hieman enemmän kuin vain ovat tietoisia ongelmasta ja ovat halukkaita ryhtymään yksinkertaisiin varotoimiin.”