Eikö ilmaa ole runsaasti hengitettäväksi?
MIKSI olisimme huolissamme ilmasta? Kun katsomme taivaalle, niin eikö sitä näytä olevan rajattomasti?
Näyttää kyllä, mutta muista, että astronauttien täytyi ottaa mukaansa oma ilmavarastonsa, kun he lähtivät maasta. Kun nouset suihkukoneeseen, niin sen hytissä on keinotekoisesti ylläpidettävä ilmanpaine.
Mitä se osoittaa? Sen, että muutaman kilometrin korkeudessa maasta ei enää ole käyttökelpoista ilmaa. Hengityskelpoista ilmaa on suhteellisen kapealla vyöhykkeellä suoraan maan yläpuolella. Siinä on riittävästi happea, joka on tärkeää kaikelle ihmis- ja eläinelämälle. Tuo ohut käyttökelpoisen ilman vyöhyke on nyt vakavassa vaarassa.
Miten ilma puhdistuu itsestään
On totta, että maan ilmakehään on luotu suurenmoinen itsepuhdistusjärjestelmä. Ilma on kuin valtameri vuorovesineen ja merivirtoineen, joita vastaavat tuulet ja liikkuvat ilmamassat. Pienen metsäpalon savu esimerkiksi hajaantuu ja haihtuu nopeasti. Sade tai lumi huuhtovat ilmasta aikaa myöten savun ajelehtivat kiinteät hiukkaset. Entä kaasut?
Planeettamme ilma on tietysti kaasuseos. Siitä on typpeä suunnilleen 78 prosenttia ja happea noin 21 prosenttia. Lopun muodostavat vähäiset määrät argonia, hiilidioksidia, heliumia ja niin edelleen. Hämmästyttävät tapahtumat pitävät tämän seoksen muuttumattomana.
Time-lehti sanookin siitä: ”Kasvit, eläimet ja bakteerit säilyttävät tämän seoksen uskomattoman tarkasti muuttumattomana” käyttämällä ja palauttamalla kaasuja saman verran. ”Tuloksena on suljettu järjestelmä, tasapainoinen kiertokulku, jossa mitään ei tuhlata ja jossa kaikella on merkityksensä.”
Tarkkuus on todella hämmästyttävä. Esimerkiksi hiilidioksidia on vain yksi kolmastuhannesosa ilman tilavuudesta. Kun ihmiset ja eläimet hengittävät ilmaa, ne käyttävät hapen ja hengittävät ulos hiilidioksidia. Kasvit menettelevät kuitenkin päinvastoin. Ne yhteyttävät hiilidioksidia ja luovuttavat happea. Näin säilyy tasapaino.
Salama iskee halki ilman ja saa typen muodostamaan yhdisteen, jonka sadepisarat kuljettavat alas maahan. Siellä kasvit käyttävät sitä kasvamiseen. Eläimet puolestaan syövät kasveja tai kasvit kuolevat ja mätänevät. Kasvien ja eläinlannan mätänemisbakteerit vapauttavat typen takaisin ilmaan. Kiertokulku on sulkeutunut.
Jotkut luonnossa vapautuvat kaasut voivat olla vaarallisia, jos niitä on suuria määriä – kuten otsoni, jonka hajun tunnet ukonilman jälkeen. Ilman itsepuhdistusjärjestelmä poistaa kuitenkin ne, tavallisesti muutamassa tunnissa tai päivässä. Sade tai lumi huuhtoo ne pois, kasvillisuus imee ne ilmasta tai ne laskeutuvat hitaasti maahan.
Mitä syytä huoleen tässä sitten on? Paljonkin!
Miten tilanne on muuttunut
Todisteet osoittavat, että ihminen on vakavasti horjuttanut tätä suurenmoista tasapainoa. Ennen vanhaan ilmakehän itsepuhdistusjärjestelmä kykeni pitämään puoliaan saastumista vastaan ja pitämään ilman puhtaana.
Tilanne on nyt kuitenkin muuttunut sellaiseksi, että saastetta syntyy enemmän kuin ilmaa puhdistuu. Yhdysvaltain, Japanin, Saksan ja muiden maiden yllä oleva ilmatila täyttyy jatkuvasti kaasuista ja hiukkasista, jotka aiheuttavat liikakuormitusta. Luonnon kiertokulut eivät kykene siitä enää selviytymään.
Nykyään ollaan sitä mieltä, että kaikki ilma Yhdysvalloissa on jossain määrin saastunutta. Pane merkille, millaisia havaintoja Yhdysvaltain ilmatieteellisen tutkimuskeskuksen tiedemiehet ovat tehneet New Haven Register -lehden mukaan: ”Keskus havaitsi viimeisen jäännöksen puhdasta ilmaa Yhdysvalloissa lähellä Flagstaffia Arizonassa, mutta se hävisi kuusi vuotta sitten, kun . . . ilman saastuminen levisi Kalifornian rannikolta tuohon pohjoiseen arizonalaiseen kaupunkiin.”
Biofyysikko William Curby sanoo, että jatkuva saastuminen on synnyttänyt suunnattoman ajelehtivan likapilven, joka leijuu pysyvästi Yhdysvaltain koko itärannikon yllä. Hän sanoo: ”Likahiukkasten määrä itärannikon yllä kasvaa nyt nopeammin kuin vähenee.”
Ja likaantuminen on maailmanlaajuista.
Saksalainen Der Spiegel -lehti mainitsee tuon maan keskiarvosta: ”Ilman saastuminen liittotasavallassa [Länsi-Saksassa] on jo nyt seitsemän kertaa pahempi kuin Yhdysvalloissa.”
Tokiossa liikennepoliisit ovat nykyään palveluksessa vain muutaman tunnin kerrallaan. Sitten he menevät hengittämään happea. Tokion kahviloissa ja kauppakujien varsilla on happiautomaatteja asiakkaita varten.
Tilanne on niin vakava, että erään Yhdysvalloissa olevan ilmatieteellisen tutkimuskeskuksen tiedemiesten mukaan nykyisellä vauhdilla ”10–15 vuoden kuluttua tämän pallonpuoliskon jokaisen miehen, naisen ja lapsen on käytettävä happinaamaria pysyäkseen hengissä ulkona. Kadut tulevat enimmäkseen olemaan autioita. Useimmat eläimet ja monet kasvit tulevat kuolemaan.”
”En näe mitään saastetta”
Suuri osa ilman saasteesta on hiukkasia – nokea ja pölyä. Ikkunalautaansa pyyhkivä perheenäiti voi kertoa sinulle siitä. Samoin autoansa puhdistava mies.
Mutta sinä voit asua paikkakunnalla, missä taivas on useimmiten sininen. Ikkunalaudallesi tai autoosi kerääntyy vain vähän tai ei lainkaan nokea. Sinusta voi tuntua, että ilman saastuminen ei koske sinua.
Muista kuitenkin, että suurin osa ilman saasteesta on näkymätöntä. Sinä et voi nähdä sitä. Etkä sinä yleensä voi haistaakaan sitä. Älä kuitenkaan tee vääriä johtopäätöksiä – saastetta on todennäköisesti näkymättöminä kaasuina, joista jotkut ovat tappavia myrkkyjä, jos niitä hengitetään riittävässä määrin. Niiden jatkuva hengittäminen pienissäkään erissä ei varmastikaan edistä terveyttäsi.
Eräs näkymättömistä saasteista on hiilimonoksidi eli häkä. Se on väritön, hajuton, mauton – ja tappava. Jos käyttäisit autoasi suljetussa autotallissa, niin häkä tunkeutuisi keuhkoihisi ja verisuoniisi ja tukahduttaisi punaisten verisolujesi kyvyn kuljettaa happea. Sinä kuolisit hapen puutteeseen.
Jo nyt kärsivät miljoonat ihmiset monissa kaupungeissa ’happivajauksesta’, mikä johtuu lähinnä autojen määrän nopeasta lisääntymisestä. Erään tietolähteen mukaan autot tupruttavat ilmaan noin 25 miljoonaa tonnia näkymätöntä häkää joka vuosi yksistään kymmenen yhdysvaltalaisen kaupungin alueella.
Ilmakehään tulee normaalisti jonkin verran rikkiä valtamerten pärskeistä ja vulkaanisista kaasuista. Tiedemiehet arvioivat kuitenkin, että ihmisen autot, voimalaitokset ja rakennusten keskuslämmityskattilat syytävät ilmakehään joka vuosi noin 73 miljoonaa tonnia rikin oksideja. Kun ilma on kosteaa, ne muuttuvat pienen pieniksi rikkihappopisaroiksi, jotka ruostuttavat metallia, syövyttävät kiveä ja marmoria, lisäävät järvien ja jokien happamuutta ja vahingoittavat ihmisten keuhkoja.
Scientific American -lehti väittää, että autoista ja tehtaista purkautuva savusumu ja (normaalisti vaarattomat) hiilivedyt osaksi hapettuvat auringonvalon ja ilmassa olevien typpioksidien katalyyttisen toiminnan vaikutuksesta, jolloin niistä muodostuu ”peroksideja” ja ”otsonideja”. Lehti lisää: ”Nuo yhdisteet ovat tunnetuista ilman saasteista myrkyllisimpiä. Ne vahingoittavat kasveja jo silloin, kun niitä on ilmassa yksi kymmennesmiljoonasosa.”
Ei ole ihme, että keuhkoputkentulehdus, astma ja kaikenlaiset hengityselinten sairaudet lisääntyvät nopeasti. Emfyseema eli keuhkojen laajentuma onkin nopeimmin lisääntyvä kuolemansyy Yhdysvalloissa, ja New Yorkin kaupungissa se on kymmenen viime vuoden aikana lisääntynyt 500 prosenttia.
Mitä voit tehdä? Muuttaako aurinkoiselle Havaijille, jonka taivas on aina sininen? Havaijilta ilmoitetaan kuitenkin nyt, että hengityselinten sairaudet ovat siellä kaksinkertaistuneet viime vuosina. Miksi? Saastuneen ilman takia.
Jokin parannuskeino täytyy olla olemassa. Ilma pysyi puhtaana tuhansia vuosia ”uskomattoman tarkasti”, kuten on sanottu. Kuka siitä huolehti? Eikö hän voi ratkaista ongelmaa?
Ilman lisäksi meillä täytyy kuitenkin olla myös vettä elääksemme. Millainen on tilanne sen suhteen?
[Kaavio s. 6]
(Ks. painettu julkaisu)
HAPEN KIERTOKULKU
Kasvit yhteyttävät hiilidioksidia ja luovuttavat happea
Eläimet ja ihmiset hengittävät happea ja luovuttavat hiilidioksidia
TYPEN KIERTOKULKU
Salama yhdistää typen ja hapen. Sade tuo sen maahan
Viherkasvit valmistavat ravintoa eläimille ja ihmisille
Bakteerit sitovat ilman typpeä kasvien käytettäväksi
Bakteerit vaikuttavat mätänevissä kasveissa ja eläinten lannassa; vapauttavat typen takaisin ilmaan. Toiset bakteerit valmistavat kasveille ravintoa