Mistä on peräisin kaikkeudessa vallitseva järjestys?

NYKYÄÄN monet ihmiset eivät usko Jumalan olemassaoloon. Jotkut ovat päätyneet sellaiseen ajatukseen, koska he eivät ymmärrä, miksi maailmassa on pahuutta ja kärsimyksiä. Toiset ovat katkeroituneet kristikunnan ja sen papiston valitettavan käytöksen ja ristiriitaisten opetusten vuoksi, jotka ovat olleet ilmeisiä kautta historian.

Näistä ja muista syistä yhä useammat ihmiset hylkäävät uskon Jumalaan ja panevat luottamuksensa ja toivonsa ihmiseen ja hänen saavutuksiinsa. Kuitenkin joka päivä tulee ilmeisemmäksi, etteivät mitkään ihmisen suunnitelmat ole kyenneet saamaan aikaan aitoa rauhaa ja onnea. Ihmisperhe näkee sen sijaan vaikeuksien lisääntyvän kaikilla ihmisen pyrkimysten aloilla.

Sen vuoksi jotkut aineellista kaikkeutta tutkivat havaitsevat siinä yhden erittäin hämmentävän piirteen. Minkä? Vaikka ihmisen asiat ovat epäjärjestyksessä, niin aineellinen kaikkeus on järjestyksellinen. Kaikki tieteen alat, kuten tähtitiede, astrofysiikka, kemia ynnä muut, ovat havainneet suunnittelun suurenmoista sopusointua kautta kaikkeuden.

Jos me keskitymme saatavissa oleviin tieteellisiin tosiseikkoihin emmekä tahallamme jätä huomioon ottamatta tosiasioita, kaikkeudessa olevaa järjestystä ei voida selittää johdonmukaisesti ilman älykästä, kaikkivoipaa Alkusyytä, Luojaa.

Edelleen sellaisella Luojalla, jolla on viisaus ja voima luoda kaikkeuteen järjestys, on myös totuudelliset ja tyydyttävät syyt siihen, miksi hän on sallinut epäjärjestystä ihmisten keskuudessa. On myös johdonmukaista uskoa, että hänellä on parannuskeino.

Jos siis tarkastelemme kaikkeudessa nähtävää hämmästyttävää järjestyksen mallia, niin se auttaa meitä ymmärtämään, ettei sen Luoja sallisi epäjärjestyksen vallita määrättömästi.

Maailmankaikkeuden järjestys

Maailmankaikkeudelle on äärettömän pienestä äärettömän suureen, atomeista linnunratajärjestelmiin asti, luonteenomaista suurenmoinen järjestys.

Atomi on järjestyksen ihme, eräänlainen pienoisaurinkokunta. Se koostuu protonien ja neutronien muodostamasta ytimestä, jota ympäröivät kiertävät elektronit. Atomi on niin pieni, että pienessä leikki-ilmapallossa on noin tuhat triljoonaa vetyatomia! Jos atomi olisi nuppineulan pään kokoinen, kaikki yhden ainoan hiekkajyväsen sisältämät atomit täyttäisivät neljän kuutiokilometrin kokoisen laatikon!

On ajateltu, että atomeissa olevat protonit, neutronit ja elektronit ovat aineen pienimpiä rakennusosia. Mutta nyt jotkut tiedemiehet uskovat, että protonit ja neutronit ovat itsessään ’aurinkokuntia’. Ne saattavat muodostua ytimestä, jota ympäröi vaihteleva hiukkaspilvi.

Jos niin on, niin se merkitsisi sitä, että jo äärettömän pienen planetaarisen järjestelmän sisällä olisi toinen äärettömän pieni planetaarinen järjestelmä. Kaikki tämä on niin pientä, että erään arvion mukaan sisemmän ytimen sanotaan olevan atomin koko tilasta vain tuhannesbiljoonas osa.

Samanlainen säännönmukainen järjestely kuin atomissa on aurinkokunnassa – auringon ja sitä kiertävien kiertotähtien ja niiden kuiden välillä. Kirja The World We Live In (Maailma jossa elämme) huomauttaa: ”Kaikessa monimutkaisuudessaan aurinkokunta paljastaa myös järjestyksen ja sopusoinnun, joka on aina vaikuttanut syvästi taivaitten liikkeitä hallitsevia lakeja tutkiviin tiedemiehiin.”

Aurinkokuntia suurempia ovat linnunratajärjestelmät eli galaksit, taivaankappaleiden suunnattomat järjestelmät, jotka on järjestetty ’avaruuden saariksi’. Kukin linnunratajärjestelmä muodostuu miljoonista tai sadoista miljoonista taivaankappaleista, esimerkiksi tähdistä ja kiertotähdistä. Tämä jättiläismäinen massa kiertää keskusakselin ympäri samaan tapaan kuin tapahtuu atomin sisällä tai aurinkokunnassa.

Mutta mistä kaikki tämä hämmästyttävä järjestys on peräisin? Onko suurenmoista järjestystä koskaan saatu aikaan ilman suurenmoista järjestäjää?

Perustuu lakeihin

Kaikki tämä kaikkeudessa vallitseva järjestys perustuu kaikkeuden lakeihin. Sinulle saattavat olla tuttuja jotkut niistä, esimerkiksi painovoimalaki ja jatkavuuden laki.

Mutta maailmankaikkeudessa tapahtuvia fysikaalisia ilmiöitä hallitsevat monet muut lait. On esimerkiksi lämpöä, valoa ja ääntä koskevia lakeja. Kaikki nämä lait ovat todennäköisesti keskinäisessä suhteessa toisiinsa.

Elämänsä loppupuolella Albert Einstein laati ”yhtenäisen kenttäteoriansa”. Kirja The Universe and Dr. Einstein (Maailmankaikkeus ja tri Einstein) sanoo siitä: ”Se esittää sarjan maailmankaikkeutta koskevia lakeja, joita ei ole suunniteltu käsittämään ainoastaan tähtien välisen tilan rajattomia gravitaatio- ja sähkömagneettisia kenttiä vaan myös pienen, hirvittävän voimakkaan kentän atomin sisällä.”

Kun ajattelemme lakeja, me tunnustamme, että ne ovat tulleet lainantajalta. Kilpi ”Älä tallaa nurmikkoa” itsessään ilmaisee, että on ollut virasto, joka sai aikaan lain. Tiedemiehet puhuvat ”Newtonin jatkavuuden laista” ja yhdistävät sen lain keksijään. Mutta hän ei tehnyt tuota fysiikan lakia; hän vain havaitsi sen. Kuka sitten teki sen? Kuka teki kaikki aineellista kaikkeutta hallitsevat lait? Eivätkö suurenmoiset lait vaadi suurenmoista lainantajaa?

Einstein kirjoitti: ”Tiedemiehen uskonnolliset tunteet pukeutuvat haltioituneeseen hämmästykseen luonnonlain sopusoinnun edessä, mikä paljastaa niin suurenmoista älyä, että siihen verrattuna kaikki ihmisolentojen järjestelmällinen ajattelu ja toiminta on äärimmäisen merkityksetöntä heijastusta.”

Biologi Cecil Hamann päätteli: ”Mikroskoopilla katsotusta vesipisarasta teleskoopilla nähtyyn kaukaiseen tähteen asti ihmettelen havaitsemaani täsmällistä järjestystä – niin täsmällistä, että sen yhtenäisyyden ilmaisemiseksi on laadittu lakeja – – Jossain kaiken tämän järjestyksen takana täytyy olla äärimmäisen korkea Olento, sillä ilman äärimmäisen suurta älyä ei voi olla mitään järjestystä eikä mitään lakeja.”

Maailmankaikkeuden matematiikka

Fysiikan lakeja voidaan ilmaista matemaattisin yhtälöin. Esimerkiksi Einstein laati yhtälön E=mc², jota jotkut ovat kutsuneet historian kuuluisimmaksi yhtälöksi. Se osoittaa, että missä tahansa aineosassa oleva energia on yhtä kuin sen massa kerrottuna valon nopeuden neliöllä. Tämä kaava oli perustana atomipommin rakentamiselle.

Kun oppineet näkevät kaavan, he muistavat Einsteinin sen yhteydessä tekemän työn. Kun he näkevät fysiikan lakeja ilmaisevia muita kaavoja, he tietävät, että joku tiedemies tai matemaatikko kirjoitti ne muistiin. Matemaattinen yhtälö vaatii matemaatikkoa.

Mitä sitten on sanottava maailmankaikkeuden matematiikasta? Kaikki tiedemiehet tunnustavat seuraavan, P. Rousseaun kirjassa De l’atome a l’etoile (Atomista tähteen) ilmaiseman tosiasian: ”Maailmankaikkeus, jota hallitsee geometria sen pienimmästä suurimpaan osaan, todella paljastaa itsensä matemaattiseksi rakennelmaksi.”

Olisiko kaikki tämä kaikkeudessa ilmenevä matemaattinen täsmällisyys voinut mitenkään saada alkunsa ilman suurenmoista matemaatikkoa?

Cambridgen yliopiston matematiikan professori P. Dirac kirjoitti Scientific American -lehdessä: ”Eräs luonnon peruspiirteitä näyttää olevan, että fysiikan peruslait on ilmaistu erittäin kauniin ja vaikuttavan matemaattisen teorian muodossa, jonka ymmärtäminen vaatii melko korkeaa matemaattista tasoa. – – Tilannetta voitaisiin ehkä kuvailla sanomalla, että Jumala on erittäin nerokas matemaatikko, joka käytti hyvin korkeatasoista matematiikkaa rakentaessaan maailmankaikkeuden.”

Järjestys elollisessa luomakunnassa

Järjestystä ei esiinny ainoastaan elottomassa aineellisessa kaikkeudessa; sitä esiintyy myös elollisessa luomakunnassa maan päällä. Tämän todistavat sellaiset tieteet kuin biologia ja ekologia.

Elämän perusyksikkö maan päällä on elävä solu. Se muodostuu erilaisten osien hämmästyttävästä järjestyksestä. Kirjassaan Les origines de la vie (Elämän alkulähteet) ranskalainen soluopin tuntija Joel de Rosnay sanoo: ”Solu on tehdas, jossa valkuaisaineet ovat rakentamisen raaka-aineita, samalla kun entsyymiproteiinit ahkerasti katalysoivat ja valvovat lukemattomia solussa samanaikaisesti tapahtuvia reaktioita.”

Tämä solussa olevien kaikkien lukemattomien erilaisten osien yhteistoiminta on jo riittävän merkittävää, mutta yhtä merkittävää on kunkin solun yhteistoiminta lukemattomien muiden erilaisten solujen kanssa, esimerkiksi ihmiselimistön kaltaisessa organismissa. Mikä valvoo kaikkea tätä? Miten kukin osa tietää täsmälleen, miksi tulla, miten suureksi kasvaa ja mitä tehdä?

Uskotaan, että kaiken tämän tekee mahdolliseksi aine, joka on tiedemiesten suuren ihailun kohde. Sitä kutsutaan DNA:ksi, joka on lyhennys deoksiribonukleiinihapon englanninkielisestä nimestä. Sen sanotaan olevan geenien kemiallinen avainyhdiste. Geenit ovat elollisten perinnöllisyyttä koskevan salakirjoituksen kuljettajia.

DNA on kuin mikroskooppinen tietokone, jolla on sisäinen, myötäsyntyinen muisti, ja se sijaitsee solun tumassa. Ilmeisesti tämä ’tietokone’ tai ’piirustus’ antaa ohjeita oikeana aikana ja oikeassa paikassa kaikkia solun toimintoja varten. Näihin kuuluvat sen kasvu, kahdentuminen ja sopusointuinen työskentely toisten solujen kanssa.

DNA-molekyyli on pitkä ja lankamainen ja halkaisijaltaan vain noin kaksi millimetrin miljoonasosaa. Koska se on pitkä ja kapea, sillä on mahdollisuus varastoida magneettisen ääninauhan tavoin suunnaton määrä tietoa. On arvioitu, että ihmisen yhden ainoan solun DNA-ohjeet täyttäisivät tuhatosaisen tietosanakirjan!

Voimme siksi ymmärtää, miksi solua tutkivat kutsuvat sitä ’ihmetehtaaksi’. Ja J. de Rosnay lisää: ”Tämä ihmetehdas ei kykene ainoastaan, kuten olemme havainneet, pitämään itseään hyvässä kunnossa vaan myös tuottamaan sekä omat koneensa että niiden käyttäjät!”

Millä koneella ei olisi ollut tekijää? Millä koneen hoitajalla ei olisi ollut isää?

Tasapaino elollinen keskuudessa

Lukuisat maan päällä olevat elämänmuodot ovat erittäin riippuvaisia toisistaan, ja se vaikuttaa jopa niiden lukumäärään ja leviämiseen. Sekä eläin- että kasvikunnan elollinen maailma toimii kokonaisuutena, yhtenä elävänä yksikkönä.

Tämä ’luonnon tasapaino’ voidaan nähdä kasvien ja eläinten ja ihmisen välisestä kiinteästä vuorovaikutuksesta. Eläimet ja ihmiset hengittävät sisään happea ja luovuttavat hiilidioksidia. Kasvit ottavat vastaan tuon hiilidioksidin ja luovuttavat happea. Toinen varaa toiselle sitä mikä on tärkeätä toisen olemassaololle.

Kaikki eläimet ja ihmiset ovat riippuvaisia kasveista toisellakin tavalla: kasvit varaavat niille niiden ravinnon. Ilman kasveja maan päällä ei olisi mitään tietoista elämää. Viherkasvit ovat hämmästyttäviä tehtaita, jotka tekevät sitä, mitä mitkään ihmisten rakentamat tehtaat eivät voi: ne tuottavat ravintoaineita ilmasta, vedestä ja maaperän alkuaineista. Tämän tekemiseen tarvittavan energian ne saavat auringonvalosta.

Kasvit pystyvät näihin aikaansaannoksiin, vaikkeivät ne ole opiskelleet kemiaa yliopistossa. Eikö ole ilmeistä, että joku muu on ajatellut niiden puolesta?

Ateistiset ’selitykset’ epäonnistuneita

Kaikella tällä luomakunnassa ilmenevällä suurenmoisella järjestyksellä ja lailla on täytynyt olla alkusyy, aivan kuten jokaisella talolla on rakentaja. Esimerkiksi laki ja järjestys voivat olla peräisin vain sellaisia seikkoja ymmärtävästä alkulähteestä, ts. järjestä. Kaikkeudessa vallitseva järjestyksellisyys ja laki ovat voineet saada alkunsa vain Korkeimman Olennon lakeja laativassa mielessä.

Ateistinen teoria, jonka mukaan ’välttämättömyys’ on vastuussa maailmankaikkeuden järjestyksellisyydestä, ei ole minkään arvoinen. Se ei kykene selittämään mitään tyydyttävästi. Se on täysin kykenemätön selittämään sitä suunnatonta järjestystä, jonka havaitsemme kaikkialla kaikkeudessa. Se päätyy sanomaan: ’Se on sellainen, koska se on sellainen’, mikä on järjetöntä.

Sitä paitsi kaikki nykyisen astrofysiikan tutkimukset osoittavat, että kaikkeudella oli alku. Näin ollen se ei ole voinut olla oma alkusyynsä, vaan on tarvinnut Aiheuttajaa, Alkuunpanijaa. Sen vuoksi todisteita tutkittuaan ajattelevan mielen tekemä johtopäätös on sama kuin Raamatussa 1. Mooseksen kirjan henkeytetyn kirjoittajan, joka sanoi: ”Alussa loi Jumala taivaan ja maan.” – 1. Moos. 1:1.

Kysymyksiä joita herää

Mutta jotkut kysyvät: Miksi epäjärjestystä esiintyy ihmisten parissa, jos, kuten Raamattu sanoo, ’Jumala ei ole epäjärjestyksen, vaan rauhan Jumala’? (1. Kor. 14:33) Miksi pahuutta on sallittu niin kauan? Onko Jumalalla jokin tarkoitus tämän maan ja sen päällä olevan ihmisen suhteen?

Tällaiset kysymykset ovat aiheellisia. On varsin järkevää tehdä sellaisia kysymyksiä, jotta voisi uskoa valistuneesti Jumalaan. Ja on yhtä järkevää olettaa, että Luoja, joka osasi niin hyvin järjestää koko kaikkeuden, kykenisi myös varaamaan tyydyttävät vastaukset sellaisiin kysymyksiin.

Oikeat vastaukset ovat olemassa. Totuus näistä asioista on saatavissa, vaikka monet ovat erehtyneet etsiessään sitä. Erityisesti meidän aikanamme Raamattu lupaa, että Jumala ”säätää oikeutta monille kansoille”. – Jes. 2:4.

Yksi tulos Jumalan totuuksien virtaamisesta vilpittömille tiedustelijoille on se, että ”he takovat miekkansa vantaiksi ja keihäänsä vesureiksi” ja pääsevät rauhaisaan sovintoon toinen toisensa kanssa.

Tämä ennustus täyttyy sellaisissa vilpittömissä totuuden etsijöissä kuin Jehovan todistajat ovat. Heidän keskuudessaan maailmanlaajuisesti vallitseva järjestys ja sopusointu rodusta tai kansallisesta alkuperästä riippumatta heijastaa kaikkialla Jumalan luomakunnassa vallitsevaa järjestystä ja sopusointua. Sellainen järjestys täytyy olla niiden tunnusmerkki, jotka tuntevat totuuden Jumalan tarkoituksista ja joilla on hänen ohjauksensa. (Joh. 13:34, 35) Onko asia todella näin? Tutki itse todisteita. Seuraavalla kerralla kun Jehovan todistajat käyvät luonasi, pyydä heitä osoittamaan, miksi he niin vahvasti uskovat Jumalan olemassaoloon ja miksi heillä on niin luottavainen toivo tulevaisuuteen Jumalan aikaansaamassa uudessa järjestyksessä. Käy heidän kokouksissaan ja näe itse, miten tämä usko vaikuttaa heidän elämäänsä.

”Taivaat julistavat Jumalan kunniaa, taivaanvahvuus ilmoittaa hänen kättensä tekoja. Päivä sanoo päivälle, ja yö ilmoittaa yölle. Se ei ole puhetta, se ei ole kieltä, jonka ääni ei kuuluisi. Niiden mittanuora ulottuu yli kaiken maan ja niiden sanat maanpiirin ääriin.” – Ps. 19:2–5.

[Kuva s. 4]

Mielikuvituksellisen pieni atomi, jossa on kiertäviä elektroneja, on järjestyksen ihme

[Kuva s. 5]

Aurinkokuntamme, aurinko ja sitä kiertävät kiertotähdet ja niiden kuut, ilmaisee vaikuttavaa järjestystä ja sopusointua

[Kuva s. 6]

DNA-molekyyli, joka on pitkä ja lankamainen ja sijaitsee solun tumassa, on kuin tietokone ja lähettää ohjeita kaikkia solun toimintoja varten

[Kuva s. 7]

Ihmiset ja eläimet hengittävät sisään happea ja luovuttavat hiilidioksidia; kasvit ottavat hiilidioksidia ja luovuttavat happea – suurenmoinen tasapaino