Vanhuus ei este Raamatun totuuden oppimiselle
IÄKKÄÄT henkilöt ilmaisevat usein ajattelevansa, että he ovat liian vanhoja oppimaan uutta. Kuitenkin jopa yli 80-vuotiaatkin ovat tehneet muutoksia elämänsä tärkeimmässä piirteessä, nimittäin Jumalan palvonnassaan. Vanhuus yhdessä muiden esteiden kanssa ei ole estänyt heitä oppimasta Jehovan kristittyjen todistajien opettamaa Raamatun totuutta.
Esimerkkinä voidaan mainita eräs vanhahko Itävallassa asuva jugoslavialainen nainen. Hän puhui hyvin murteellista saksaa ja osasi tuskin lukea tuota kieltä. Hänen kotinsa oli täynnä ”pyhimysten” kuvia. Mutta hän oli hyvin vilpitön ja suostui tutkimaan Raamattua erään Jehovan todistajan kanssa. Ensiksi kesti noin puoli tuntia käsitellä pelkästään yksi kappale tutkistelun perustana käytetystä julkaisusta, sillä häntä oli opetettava lukemaan saksaa.
Vaikka kunkin tutkistelun aikana ei käsitelty paljon aineistoa, niin tämä vanhahko nainen ehdottomasti hyötyi siitä. Se herätti hänessä niin paljon kiinnostusta, että hän alkoi käydä Jehovan todistajien kokouksissa. Tämä vaati häneltä paljon ponnistelua. Hänen oli käveltävä puolitoista tuntia päästäkseen lähimmälle linja-autopysäkille, josta hänen oli matkustettava suunnilleen kahdeksan kilometriä valtakunnansalille. Se, mitä tämä vanhahko nainen oppi Raamatusta, sai hänet myös hävittämään ”pyhimyksensä”, katkaisemaan poliittiset siteensä ja kaikki yhteydet roomalaiskatoliseen kirkkoon sekä lopettamaan tupakoimisen. Vaikka hän on 82-vuotias, niin hän on päättänyt kertoa Raamatun totuutta toisille ja mennä kasteelle.
Boliviassa Jehovan todistajien erään matkustavan evankeliuminpalvelijan vaimo kävi 81-vuotiaan naisen luona, joka oli lukemassa katolista Raamattuaan. Kun häneltä kysyttiin, haluaisiko hän ymmärtää Raamattua, tämä vanhahko nainen vastasi: ’Kyllä varmasti. Olen vuosia lukenut Raamattua kuin papukaija. Haluaisin ymmärtää, mitä se sanoo.’
Hänelle aloitettiin Raamatun kotitutkistelu. Kolmena päivänä matkustavan evankeliuminpalvelijan vaimo johti tutkisteluja. Kun hän lähti miehensä kanssa toiselle paikkakunnalle, toinen jatkoi tutkistelua. Vain kahdeksan päivän kuluttua tämä vanhahko nainen poltti kaikki uskonnolliset kuvansa, tuhosi veistoksensa ja ilmoitti paikalliselle papille, että hän oli nyt Jehovan todistaja eikä halunnut enää olla tunnettu katolilaisena. Hän on alkanut kertoa toisille oppimistaan asioista ja hän käy Jehovan todistajien kokouksissa.
Ranskassa eräs 81-vuotias nainen edistyi samaten nopeasti. Ensimmäisenä kuukautena tutkiessaan Jehovan todistajien kanssa Raamattua hän poltti laatikollisen kirjoja, jotka käsittelivät salatieteiden harjoittamista. Hän tuhosi myös 34 uskonnollista medaljonkia, joitakin patsaita, rukousnauhansa ja ristiinnaulitun kuvansa, jonka hän oli aikaisemmin asettanut päälleen joka ilta suojaksi pahoja loitsuja vastaan. Viisi kuukautta ensimmäisen tutkistelun jälkeen hän alkoi käydä kaikissa Jehovan todistajien kokouksissa. Sitten hän alkoi osallistua ovelta-ovelle-palvelukseen ja myöhemmin hänet kastettiin.
Eräässä Keski-Amerikan maassa muuan todistaja sopi raamatuntutkistelusta erään 84-vuotiaan naisen kanssa. Todistaja ajatteli itsekseen: ’Mitä hyötyä tästä on? Hän ei osaa edes lukea ja hänen vävynsä vastustaa.’ Toisessa tutkistelussa oli kuitenkin myös kolme muuta henkilöä läsnä ja myöhemmin jopa neljätoistakin osallistui siihen. Vävynsä vastustuksen vuoksi nainen vuokrasi itselleen huoneen ja sanoi todistajalle: ’Nyt vävyni voi olla niin vihainen kuin haluaa, mutta hän ei voi estää meitä tutkimasta omassa kodissani.’ Kun häneltä kysyttiin, miten hän sai niin monia liittymään tutkisteluun, hän vastasi: ’Se, mitä opimme, on niin hyvää, että heti lähdettyänne menen naapureideni luo kertomaan siitä, mitä olen oppinut, etten unohtaisi sitä.’
Kolmannen tutkistelun jälkeen tämä vanhahko nainen alkoi käydä Jehovan todistajien kokouksissa säännöllisesti ja toi aina kiinnostuneita mukanaan. Vaikka hänen on elätettävä itseään, hän on Raamatun sanoman innokas julistaja. Nyt, kastettuna Jehovan todistajana ja 86-vuotiaana hän sanoo: ’Opettelen lukemaan ja kirjoittamaan. Suurin toiveeni on lukea Jumalan sanaa itse voidakseni kertoa ihmisille enemmän Isästämme Jehovasta.’
Miten todet ovatkaan Jeesuksen sanat: ”Minun lampaani kuulevat minun ääntäni”! (Joh. 10:27) Ikä ei varmasti estä oikeasydämisiä ihmisiä ryhtymästä myönteisiin toimenpiteisiin Raamatussa esitetyn totuuden vaikutuksesta.