He alkoivat pyrkiä rauhaan

RAAMATTU neuvoo: ’Etsi rauhaa ja pyri siihen.’ (1. Piet. 3:11) Tämän henkeytetyn neuvon noudattaminen on mahdollista jopa tänä väkivallan kautena. Joka vuosi kymmenet tuhannet ihmiset alkavat tehdä niin. Monet heistä olivat aikaisemmin kyvyttömiä säilyttämään malttiaan. Väkivaltaiset riidat turmelivat heidän perhe-elämänsä. Jotkut ajattelivat, että heidän pitäisi ryhtyä käyttämään väkivaltaa yhteiskunnallisten epäkohtien poistamiseksi. Miksi sellaiset henkilöt muuttivat asenteensa ja alkoivat pyrkiä rauhaan? Muutoksen sai aikaan se, että he tutkivat Jumalan sanaa Jehovan kristittyjen todistajien kanssa ja sovelsivat oppimiaan asioita.

● Brittein saarilla asui eräs Irlannin katoliseen kirkkoon kuuluva nainen, jolla oli vakava avioliittopulma. Halutessaan apua hän pyysi neuvoa eräältä naapuriltaan, naiselta, joka oli Jehovan todistaja. Todistaja esitti hänelle erään Raamatun tutkimisen apuneuvon ja kiinnitti hänen huomionsa lukuun, jonka aihe oli ”Onnellisen perhe-elämän rakentaminen”. Sen sisältämä tieto teki naiseen niin suuren vaikutuksen, että hän kehotti miestään lukemaan sen. ”Kun kirja käsittelee niin hyvin tätä aihetta, niin sen täytyy käsitellä yhtä hyvin muitakin aiheita”, mies sanoi. Niinpä hän aloitti luvusta, jonka aihe oli ”Missä ovat kuolleet?”.

Kun todistaja tuli käymään pariskunnan luona, mies huudahti: ”Kuolleet ovat kuolleita! Odottakaahan kunnes tapaan sen katolisen papin.” Sekä mies että hänen vaimonsa suostuivat tutkimaan Raamattua. Pian he kysyivät, olisiko mahdollista tulla Jehovan todistajien kokouksiin. He tulivat seurakunnan ”Vartiotorni”-lehden tutkisteluun. Sillä kertaa raamatullinen keskustelu oli itsehillinnästä ja käsitteli juoppoutta. Vaikka sekä miehellä että vaimolla oli tapana juopotella lauantai-iltaisin, he nauttivat tutkistelusta täysin määrin.

Seuraavana lauantaina aviomies päätti olla menemättä juopottelemaan ja vei sen sijaan vaimonsa ja lapsensa puistoon. He tekivät niin ensimmäisen kerran vuosikausiin. Mies pysyi myös kotona tuona lauantai-iltana.

Lopulta mies luopui eräistä petollisista liiketoimista, joita hän oli harjoittanut. Hän havaitsi, ettei hänellä ollut kuitenkaan varojen puutetta, sillä hän oli lopettanut runsaan ja kalliin juopottelunsa. Ennen pitkää sekä mies että vaimo kastettiin Jehovan todistajiksi. Heidän Irlannissa olevat omaisensa olivat järkyttyneitä kuullessaan sen. Toisen irlantilainen äiti kirjoitti: ”Mene tunnustamaan kauhea syntisi papille ja polta Raamattusi.” Hän kertoi katolisesta naisesta, josta oli ’tullut protestantti ja joka kuoli syöpään samana vuonna’. Hän varoitti: ”Ja protestantit eivät ole puoliksikaan niin pahoja kuin Jehovan todistajat.” Mutta mies ja vaimo pysyivät lujina. He ovat iloisia siitä, että Raamatun tutkiminen auttoi heitä saamaan rauhaisat perhesuhteet.

● Eräästä Keski-Amerikan maasta oleva todistaja kirjoittaa: ”Odottaessani talon rouvan valmistautumista raamatuntutkisteluunsa puhuin palvelijattaren kanssa. Tämä kertoi minulle, että hänen poikansa kohteli kovin pahoin vaimoaan ja jopa potki ja löi tätä, ellei tämä ollut kuumentanut tortilloja tai papuja kunnolla. Ehdotin, että hän antaisi miniälleen yhden raamatuntutkistelukirjoistamme sekä ’Vartiotorni’-lehden, jossa oli artikkelit ’Mistä johtuu onneton perhe-elämä?’ ja ’Tosi onnellisuuden nauttiminen perhe-elämässä’.

”Kolme päivää myöhemmin tapasin miniän. Hän sanoi: ’Olen niin onnellinen, että tapasin teidät, koska mieheni luki kirjan ja haluaa keskustella kanssanne.’ Kävin tapaamassa miestä sunnuntaina ja vastasin kysymyksiin klo 10:stä 14.30:een. Hän oli lukenut kirjan kahdesti. Seuraavalla viikolla hänen kanssaan aloitettiin tutkistelu.” Mikä oli tulos?

Hänessä tapahtui huomattava muutos. Kolmessa viikossa hän alkoi kertoa toisille oppimaansa ja oli lakannut riitelemästä vaimonsa ja äitinsä kanssa.

● Eräs Jehovan todistaja kertoo asenteestaan, ennen kuin hän alkoi tutkia Raamattua Chicagossa Illinois’ssa Yhdysvalloissa: ”Olin kasvattanut niin paljon vihaa sisimpääni, että halusin todella taistella sitä vastaan, jota kutsuin silloin ’vakiintuneeksi järjestelmäksi’. Olin valmis ja halukas liittymään johonkin liikkeeseen muutoksen aikaansaamiseksi väkivaltaisin keinoin. Pidin mukanani ladattuja aseita todistaakseni sen.” Mutta mikä sai tämän miehen alkamaan pyrkiä rauhaan?

Hän jatkaa: ”Kun eräs todistaja ensimmäisen kerran kävi luonani, kuuntelin vain kohteliaisuudesta. Kerroin hänelle, mitä aioin pian tehdä kaiken yhteiskuntamme pahuuden tähden. Hän selitti minulle, että vaikka räjäyttäisinkin ilmaan pari rakennusta ja tappaisin muutaman ihmisen, lopulta minut surmattaisiin tai pantaisiin vankilaan, eikä mitään itse asiassa saataisi aikaan. Tilanne pysyisi samana siitä huolimatta, kuka oli vallassa tässä asiainjärjestelmässä. Silloin aloin tajuta, miten pieni ja mitätön todella olin. Kun todistaja näytti minulle kirjaa, joka esitti vastauksen kysymykseen ’Miksi Jumala on sallinut pahuutta meidän aikaamme asti?’, ja kun luimme yhdessä Raamatusta, mitä Jumala aikoo tehdä tilanteen korjaamiseksi, ryhdyin todella ajattelemaan.

”En ollut koskaan tajunnut Raamatun lupaavan, että Jumala lopettaisi pahuuden aikanaan. Itse asiassa en ollut koskaan lukenut Raamattua.”

Tämän Jehovan todistajan kanssa käydyn ensikeskustelun jälkeen mies edistyi erinomaisesti Raamatun totuuksien ymmärtämisessä. Pian hän alkoi auttaa toisia näkemään, että Jumalan valtakunta, eivät ihmisten yritykset kukistaa väkivaltaisesti olemassa olevat hallitukset, on se keino, jonka välityksellä kaikki epäoikeudenmukaisuudet tullaan lopettamaan.

● Eräs Salvadorista oleva Jehovan todistaja kertoo: ”Vaimoni jätti raamatuntutkistelun apuneuvon kiinnostuneelle naishenkilölle eräässä myymälässä. Uusintakäynti ei tuottanut paljoakaan tuloksia, koska naisella oli kiirettä liikkeessään. Mutta hän sanoi, että hän halusi miehensä tutkivan Raamattua, niin että tämä muuttaisi tapansa. Siksi päätin käydä tapaamassa miestä.

”Kun menin tapaamaan miestä, hän oli juuri kylvyssä. Hänen vaimonsa sanoi, että jos odottaisin muutaman minuutin, voisin puhua hänen miehensä kanssa. Tunti kului, ja odotin yhä. Lopulta nainen kertoi minulle, että mies oli kadonnut. Se lannisti minut, ja päätin, etten menisi sinne toista kertaa. Mutta pian tapasin miehen sattumalta hänen myymälänsä edustalla. Hän oli ystävällinen ja osoitti vilpitöntä kiinnostusta Raamattuun.

”Jonkin ajan kuluttua aloitettiin raamatuntutkistelu, mutta sitä ei pidetty säännöllisesti. Useimmiten mies oli poissa. Lopulta sanoin hänelle, että hänen oli päätettävä, oliko liike hänen jumalansa vai halusiko hän palvoa tosi Jumalaa Jehovaa. Siitä lähtien tutkistelua johdettiin säännöllisesti.”

Sitten miehen neljä lasta alkoivat tutkia Raamattua kirjan ”Kadotetusta paratiisista ennallistettuun paratiisiin” avulla. Tuntiessaan jäävänsä syrjään nainen halusi myös tutkia. Todistaja kirjoittaa: ”Vaimoni alkoi tutkistelun hänen kanssaan toisena päivänä, jolloin mies voi pitää huolta liikkeestä.”

Edistyminen oli nopeata, erityisesti lasten edistyminen. Koko perhe alkoi käydä Jehovan todistajien kokouksissa. Mutta oli yhä pulmia, jotka täytyi voittaa. Vaikka mies ja nainen olivat eläneet yhdessä noin kaksikymmentä vuotta, he olivat molemmat laillisesti sidottuja toiseen aviopuolisoon. Mies oli myös ollut juoppo ja hänellä oli ollut muita huonoja tapoja. Hänen lauantai-illan huvinsa olivat skandaali pikkukaupungissa. Hänellä oli tapana seistä kadulla ilman paitaa ja ampua pistoolillaan ilmaan. Hän piti pistooliaan parhaana ystävänään ja kuljetti sitä aina mukanaan. Jopa kun hän alkoi käydä valtakunnansalissa, hän kuljetti aina pistoolia salkussaan. Myöhemmin hänen omatuntonsa alkoi kuitenkin vaivata häntä, ja hän jätti pistoolin kotiin.

Soveltaessaan ajan mittaan Raamatusta oppimaansa tämä mies alkoi luopua juomatavoistaan. Hän alkoi myös ponnistella hillitäkseen itsensä ja karttaakseen väkivaltaa.

Yli kahden vuoden jälkeen he lopulta kykenivät suurin kustannuksin laillistamaan avioliittonsa. Mies erosi ”parhaasta ystävästään”, pistoolista. Sekä hänestä että hänen vaimostaan samoin kuin kahdesta heidän lapsestaan tuli antautuneita, kastettuja Jehovan todistajia. Myös kaksi nuorempaa lasta kertovat Raamatun totuutta toisille.

Tämän perheen jäsenet olivat kaupungissaan ensimmäiset, jotka hyväksyivät Jehovan todistajien julistaman Raamatun sanoman. Nyt tuolla alueella on monia muita todistajia. Noin 60 henkeä osallistuu siellä säännöllisesti raamatuntutkisteluun, jota johdetaan ”Vartiotorni”-lehden avulla.

Raamattu voi todellakin auttaa ihmisiä kehittämään itsehillintää, poistamaan vihan sydämestään ja toimimaan rauhaisasti toisten kanssa. Jos sinun halusi on parantaa suhdettasi toisiin ja erityisesti ”rauhan Jumalaan”, Jehovan todistajat ovat iloisia saadessaan auttaa sinua tutkimaan Pyhää Raamattua.