He antoivat valonsa loistaa
JEESUS KRISTUS sanoi seuraajilleen: ”Te olette maailman valkeus.” (Matt. 5:14) Sellaisena valona palveleminen merkitsi erinomaisten kristillisten töitten tekemistä, toisten auttamista sanoin ja esimerkin avulla tulemaan .Jehova Jumalan palvelijoiksi Herran Jeesuksen Kristuksen opetuslapsina. Jeesus sanoi: ”Loistakoon teidän valonne ihmisten edessä, että he näkisivät teidän hyvät tekonne ja ylistäisivät teidän Isäänne, joka on taivaissa.” (Matt. 5:16) Tästä syystä Jehovan todistajat pyrkivät käyttämään hyvin tilaisuutensa kertoa Raamatun sanomaa toisille. Se on saanut monet tutkimaan Pyhää Raamattua todistajien kanssa.
● Eräs kanadalainen Jehovan todistaja puhui työpaikallaan konventista, johon hän oli osallistunut. Eräs nuori mies kuuli keskustelun, ja se sai hänet lähestymään todistajaa ja esittämään kysymyksiä. Melkein välittömästi nuori mies alkoi käydä Jehovan todistajain kokouksissa ja samanaikaisesti lukea monia Vartiotorni-seuran julkaisuja. Kaksi perättäistä sunnuntaita tämä nuori mies vietti yhdessä todistajan ja hänen perheensä kanssa kello yhdeksästä aamulla lähes keskiyöhön sekä osallistui kokouksiin, tutki Jumalan sanan totuuksia ja keskusteli niistä. Vain kolmen viikon kuluttua ensimmäisestä raamatuntutkistelustaan hänet kastettiin.
Hänen vaimonsa oli poissa suuren osan tästä ajasta ja oli palatessaan täysin ymmällään siitä, mitä oli tapahtunut hänen poissa ollessaan. Mutta hänkin suostui ottamaan itselleen raamatuntutkistelun ja on nyt antautunut, kastettu Jehovan todistaja.
Vain vuoden kuluttua omasta kasteestaan tämä nuori mies näki erään, jonka kanssa hän itse tutki Raamattua, ottavan asenteensa tosi palvonnan puolelle ja tulevan kastetuksi.
● Eräs suomalainen todistaja kertoo: ”Jonkin aikaa sitten eräs mies ja hänen kaksi sisartaan muuttivat naapuriimme. Satuimme eräänä päivänä kävelemään yhdessä kotiin, ja sain tilaisuuden kertoa hänelle, että olimme Jehovan todistajia, ja saatoin myös puhua hänelle Jumalan valtakunnasta. Mies sanoi olevansa ateisti ja lisäksi kommunisti. Niinpä hänestä tuntui, että olisi ’ajanhukkaa’ keskustella Raamatusta ja Jumalasta.”
Todistaja kutsui silloin miehen kotiinsa sanoen: ”Jos jompikumpi meistä voi esittää riittävät perusteet osoittaakseen olevansa oikeassa, niin silloin toisen olisi pakko muuttaa käsitystään ja uskomuksiaan.” Tuona samana iltana mies tulikin todistajan kotiin. Keskustelu kesti kello 20.00:sta kello 1.30:een. Mies myönsi, että Jumala on sittenkin olemassa, ja ilmaisi haluavansa tietää enemmän Jehovasta ja hänen tarkoituksistaan.
Raamatuntutkistelu aloitettiin. Mutta yksi ilta viikossa ei tyydyttänyt miestä. Niinpä tutkistelua pidettiin jokaisena vapaana iltana. Muutamassa kuukaudessa hänestä tuli antautunut, kastettu todistaja.
Mies aloitti raamatuntutkistelun toisen sisarensa kanssa. Pian toinenkin sisar liittyi mukaan, ja molemmista tuli Jehovan todistajia. Mies sai myös nuorimman veljensä ja tämän vaimon kiinnostumaan Raamatun sanomasta. Molemmat alkoivat käydä Jehovan todistajain kokouksissa säännöllisesti. Muihinkin sukulaisiin kiinnitettiin huomiota. Sen seurauksena eräälle serkulle ja hänen perheelleen aloitettiin raamatuntutkistelu. Muutamassa kuukaudessa serkku, hänen vaimonsa ja heidän kaksi lastaan alkoivat osallistua Jehovan todistajain talosta-taloon-palvelukseen.
● Eräs Jehovan todistajain matkustava palvelija, kierrosvalvoja, oli vaimoineen palaamassa Etelä-Perun Andien erämaihin suorittamaltaan matkalta. Kävellessään alas pölyistä polkua he kohtasivat miehen, joka juotti pientä kuorma-aasiaan poreilevasta purosta. Mies työnsi aasia saadakseen sen siirtymään, niin että kierrosvalvoja ja hänen vaimonsa voisivat päästä ohi. Työntäessään mies sanoi: ”Minä kyllä saan tämän sielun pois tieltä.” Silloin kierrosvalvoja kysyi häneltä, oliko oikein kutsua aasia ”sieluksi”. Mies näytti joutuvan ymmälleen, mietti hetkisen ja vastasi sitten: ”Niin minä olen aina sanonut.” Kierrosvalvoja otti esille Raamattunsa ja osoitti miehelle sen mainitsevan, että eläimet ovat tosiaan sieluja. (4. Moos. 31:28, Vanha kirkkoraamattu) Hän keskusteli miehen kanssa myös kuolleitten todellisesta tilasta ja ylösnousemustoivosta. Mies hankki mielellään itselleen raamatuntutkistelun apuneuvon ’Asiat joissa Jumalan on mahdotonta valehdella’. Koska miehen koti oli seudulla, missä Jehovan todistajat eivät olleet koskaan käyneet, johti se, että kierrosvalvoja käytti tilaisuutta hyväkseen, Jumalan valtakunnan ”hyvän uutisen” ulottumiseen Perun syrjäiseen osaan.
Miten erinomaisesti sellaiset kokemukset kannustavatkaan Jumalan kansaa siihen, että se ei jättäisi käyttämättä tilaisuuksia antaa toisten kuulla Raamatun totuudesta!