Vartiotornin VERKKOKIRJASTO
Vartiotornin
VERKKOKIRJASTO
Suomi
  • RAAMATTU
  • JULKAISUT
  • KOKOUKSET
  • g73 8/5 s. 15-17
  • Sinda Misalen pakolaisleiri

Ei videoita valitulla osuudella.

Anteeksi, videon lataamisessa tapahtui virhe.

  • Sinda Misalen pakolaisleiri
  • Herätkää! 1973
  • Väliotsikot
  • Samankaltaista aineistoa
  • Muutto – petos
  • Uskollisia Jumalalle raa’asta vainosta huolimatta
    Herätkää! 1976
  • Kristityt pakenevat Malawin julmaa vainoa
    Herätkää! 1973
  • Raaka vaino puhkeaa jälleen
    Herätkää! 1973
  • Haaratoimiston kirje
    Valtakunnan Palvelus 1973
Katso lisää
Herätkää! 1973
g73 8/5 s. 15-17

Sinda Misalen pakolaisleiri

MALAWISTA Zambiaan paenneet Jehovan todistajat koottiin pakolaisleiriin lähelle näiden kahden maan rajaa. Tätä leiriä kutsuttiin nimellä Sinda Misale. Useat selonteot, mm. Zambian kehitysalueministerin Reuben Kamangan raportti, osoittivat siellä olleen noin 19000 Jehovan todistaja -pakolaista.

Koska Zambia ei ollut kutsunut todistajia maahansa, heitä kohdeltiin ei-toivottuina vieraina. Turvallisuusjoukot eristivät leirin, niin että sinne ei ollut vapaata pääsyä.

Viranomaiset varasivat leiriläisille joitakin tarvikkeita. Lisäksi Jehovan todistajat kaikkialta maailmasta lahjoittivat rahaa ja tarvikkeita haaratoimistojensa välityksellä. Esimerkiksi yksistään Etelä-Afrikasta lähetettiin lähes 1000 telttakankaista suojapeitettä ja 157 suurta laatikollista vaatteita sekä huopia ja muita tarvikkeita. Pakolaiset saivat ottaa ne vastaan.

Eteläafrikkalaiset todistajat järjestivät toisen suuren lähetyksen. Siinä oli mukana rahaa 10000 uutta huopaa, lääkkeitä ja muita tarvikkeita varten. Myös lääkäreitä ilmoittautui vapaaehtoisiksi, ja he olivat valmiit lähtemään. Nämä muiden maiden Jehovan todistajien suorittamat uhraukset ja lahjoitukset riittivät todella enemmän kuin kylliksi täyttämään Zambian pakolaisten kaikki tarpeet.

Ensimmäisten lähetysten jälkeen Jehovan todistajille kuitenkin ilmoitettiin, että leiriin ei enää sallittaisi lähettää lisää tarvikkeita. Silloin yritettiin lähettää tarvikkeet Punaisen Ristin kautta, mutta nämä yritykset epäonnistuivat.

Yhdistyneet Kansakunnat lähetti edustajiaan Zambiaan tutkimaan tilannetta. Kun 19. joulukuuta saatiin kuulla, että yksi näistä virkailijoista, herra Emmanuel Dazie, oli Zambiassa, Jehovan todistajat yrittivät kaikin mahdollisin tavoin tavata hänet. He halusivat tietää, mitä heidän leirillä oleville kristityille veljelleen tapahtui, ja tehdä järjestelyjä avustustarvikkeiden lähettämiseksi heille. Mutta yritykset olivat turhia. Herra Dazie kieltäytyi jyrkästi tapaamasta todistajia sanomalla, että hänen aikansa oli hyvin varattu ja että hän ei voinut järjestää aikaa tapaamista varten.

Sillä välin yli 350 todistajaa kuoli Sinda Misalen leirillä saatavissa olevien tietojen mukaan. Syynä olivat saastunut vesi, aliravitsemus ja lääkkeiden puute. Suuri osa niistä, jotka kuolivat, oli lapsia.

Lopulta Malawin ja Zambian viranomaiset päättivät, että Sinda Misalen Jehovan todistajat lähetettäisiin takaisin Malawiin. Sitä varten tehtiin järjestelyjä leirin todistajien tietämättä.

Muutto – petos

Joulukuussa viranomaiset kertoivat leirin Jehovan todistajille, että heidät siirrettäisiin toiseen paikkaan, joka olisi kuitenkin Zambiassa. He eivät vastustaneet sellaista siirtoa. Mutta heille ei kerrottu totuutta. Varsinainen määränpää oli Malawi.

Se, että todistajille ei kerrottu totuutta siitä, minne heitä vietiin, on todistettu selvästi. Yli sataa paikan päällä ollutta Jehovan todistajaa on haastateltu, ja heidän kertomuksensa ovat todistaneet petoksen kiistattomasti. London Sunday Telegraph -lehden mukaan heille kerrottiin, että heidät vietäisiin toiseen Zambiassa olevaan leiriin. Lehti selostaa:

”20.–22. joulukuuta zambialaisten ajamien 52 kuorma-auton ja 13 linja-auton karavaani saapui Sinda Misaleen. Erään leirillä käyneen afrikkalaisen sanomalehtimiehen mukaan . . . Jehovan todistajien käskettiin nousta ajoneuvoihin heidän siirtämisekseen toiseen leiriin Zambiaan.”

Yhdistyneiden Kansakuntien edustajat eivät tehneet mitään estääkseen petosta. Itse asiassa he olivat mukana siinä. Times of Zambia -lehti sanoi 23. joulukuuta:

”Ne 19000 Vartiotornin pakolaista, jotka juuri kotiutettiin Malawiin, ’olivat onnellisia saadessaan palata maahansa’. Näin lausui eilen YK:n pakolaiskomission valtuutettu tri Hugo Idoyaga. . . .

”Tri Idoyaga sanoi, että hän ja UNHCR:n johtaja Genevestä, herra Skodjoe Dazie, olivat avustamassa vapaaehtoisen kotiuttamisen valvomista.”

Noin kaksi viikkoa myöhemmin Times-lehti sanoi tammikuun 6. päivän numerossaan: ”Yhdistyneiden Kansakuntien pakolaiskomission Zambiassa oleva valtuutettu tri Hugo Idoyaga sanoi, että pakolaiset olivat olleet iloisia saadessaan palata maahansa.”

Mutta se ei ollut totta. Todistajat eivät halunneet palata takaisin niihin olosuhteisiin, jotka silloin vallitsivat Malawissa. Ellei heidän olisi tosiaan ollut pakko paeta henkensä edestä, he eivät olisi ensinkään menneet Zambiaan. Sen tähden Times of Zambia -lehti oli aikaisemmin, 18. joulukuuta, aivan oikein ilmoittanut, että Jehovan todistajat ”jäivät mieluummin Zambiaan”. Myös London Sunday Telegraph -lehti sanoi: ”Virallisista vakuutteluista huolimatta Jehovan todistajat eivät menneet takaisin mielellään.”

Sama kävi ilmi, kun kymmeniä todistajia, joita muutto koski, haastateltiin. Seuraavassa on yhteenveto näiden todistajien kertomasta tilanteesta:

”Nämä veljet [so. Jehovan todistajat] selittivät ensinnäkin, ettei ole totta, että Sinda Misalessa olleet veljet olisivat mielellään ja onnellisina palanneet Malawiin. Poliisi ja muut hallituksen viranomaiset, jotka valvoivat muuttoa, pettivät veljiä kertomalla heille, että heidät siirrettäisiin uudelle Petauken seudulla sijaitsevalle alueelle.

”Viranomaiset odottivat, kunnes kaikki johtavat veljet ja toiset ystävät olivat poliisin vartioimissa linja-autoissa, ja sitten he kertoivat veljille, että heidät vietäisiin Malawiin.”

Sinda Misalen leirissä olleet todistajat oli määrä viedä Lilongwessa Malawissa sijaitsevaan leiriin. Siellä, vanhalla lentokentällä, Malawin viranomaiset ja sadat Malawin turvallisuusjoukkojen sotilaat odottivat heitä.

Kuinka monet Jehovan todistajat todellisuudessa saapuivat sinne? Tällä hetkellä sitä ei voida tietää tarkasti. Silminnäkijöiden selonteot ovat puutteellisia.

Eräs London Sunday Telegraph -lehden uutinen sanoo siitä: ”Sadan kilometrin matkalla Sinda Misalesta Lilongween . . . tuhannet poistuivat linja- ja kuorma-autoista ja pakenivat takaisin savanneille.” Sanomalehti mainitsee myös, että eräs ”afrikkalainen sanomalehtimies matkusti koko matkan Lilongween viimeisessä saattueessa, jonka mukana oli ollut 3000 Sinda Misalen pakolaista. Kahdeksan linja-autoa saapui perille, ja niistä nousi ulos vain 29 todistajaa.” Näitä uutisia ei ole kuitenkaan vielä vahvistettu.

Se tiedetään kuitenkin varmasti, mitä tapahtui niille, jotka todella palasivat.

[Kartta s. 16]

(Ks. painettu julkaisu)

0 100 km

Zambia

Sinda Misale

Malawi

Lilongwe

Mozambik

Fort Mlangeni

    Suomenkieliset julkaisut (1950–2026)
    Kirjaudu ulos
    Kirjaudu
    • Suomi
    • Jaa
    • Asetukset
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Käyttöehdot
    • Tietosuojakäytäntö
    • Evästeasetukset
    • JW.ORG
    • Kirjaudu
    Jaa