Leijan lennättäminen voi olla hauskaa
”OMAN leijasi rakentamisessa ja lennättämisessä on jotakin, joka menee veriin. Pääset perä perään suunnittelemaan, rakentamaan ja ohjaamaan. Olet arkkitehti, urakoitsija ja lentäjä lyhyen ajan kuluessa. Alussa sinulla on rimoja, paperia ja liimaa, hieman lankaa, sitten lisäät siihen ajatusta, työtä ja hitusen ärtymystä, ja tuloksena on leija, ylpeyden hehku ja onnelliset muistot hyvästä iltapäivälennätyksestä. Eikä hauskuutta ollenkaan pilaa se, että leija päätyy puuhun. Se lensi, ja sinä rakensit sen. Ja mikä kaikkein parhainta, sinä sait sen lentämään.”
Näin eräs innostunut leijojen lennättäjä kuvailee ajanvietettään. Monet ihmiset ympäri maailman, nuoret ja vanhat, tuntevat samoin kuin hän. Mahdollisesti siellä, missä elät, saatat nähdä kuulakkaina, tuulisina päivinä taivaalla todisteita heidän toimistaan – värikkäitä leijoja, jotka liitävät majesteettisesti korkealla ilmassa.
Jos asut Aasiassa, niin tiedät, että taivaalla lentävät leijat ovat tavallinen näky. Muualla niitä nähdään harvemmin. Mutta milloin vain näet sellaisen ilmassa, et voi olla ihmettelemättä, kuka mahtaa olla langan päässä ohjaamassa leijaa. Onko siellä joku pyöreäposkinen, punatukkainen, pisamanaamainen poika kumitossut jalassaan ja raidallinen T-paita yllään? Vai onko langan päässä hinaamassa vanha mies, jolla on ylpeyden välke silmäkulmassaan? Ehkä siellä on isä, joka esittelee lapsilleen tätä ihastuttavaa ajanvietettä. Olkoonpa siellä kuka tahansa, niin tiedät, että hänellä on varmasti hauskaa leijaa lennättäessään!
Miksi leija lentää
Oletko koskaan aprikoinut, miksi leija lentää? Joukko monimutkaisia aerodynaamisia tekijöitä saa sen aikaan. Yksinkertaisesti sanoen, kun ilmanpaine on suurempi leijan alla kuin sen yläpuolella, se pysyy ilmassa. Jos sen yläpuolella oleva paine kasvaa, se putoaa.
Mutta miten leijan saa nousemaan maasta? Pitkä lanka tai nyöri, josta pidät kiinni, on solmittu leijan alapuolelle kiinnitettyihin lyhyihin rihmoihin. Tämä estää sitä lentämästä pois tuulen mukana. Se toimii myös vakaannuttajana ja sallii sinun pitää leijan paikallaan ilmassa. Leijat saadaan parhaiten kohoamaan avoimilla, tuulisilla paikoilla. Saat tavallisesti leijan nousemaan kävelemällä tai juoksemalla jonkin matkaa vastatuuleen, samalla kun hinaat leijaa perässäsi pitämällä kiinni vetolangasta. Leijan kallistuma saa sen kohoamaan, koska sen etureuna työntyy tuulta vasten.
Leijat voivat olla monenmuotoisia ja -kokoisia. Mutta ne eivät lennä, ellei niitä ole rakennettu kunnolla, niin että ne täyttävät lentämisen vaatimukset. On tärkeätä, että yksi tai useampi lyhyt rihma on kiinnitetty leijan puiseen runkoon. Kun nämä rihmat solmitaan pitkään lankaan, josta pidät kiinni, leija mukautuu helpommin taivaalla puhaltaviin vaihteleviin ilmavirtoihin. Lisäksi pyrstö, joka riippuu useimpien leijojen perässä, toimii painona, joka pitää leijan ylöspäin kallistuneena, niin että sen alitse puhaltava tuuli voi työntää sitä ylöspäin.
Ehkä kaikki tämä on tehnyt sinut uteliaaksi tietämään, miten leijojen lennätys sai alkunsa.
Ei mikään uusi ajanviete
On kiinnostavaa tietää, että leijan lennätys ei ole äskettäin keksitty ajanviete. Ihmiset ovat lennättäneet leijoja tuhansia vuosia. Jotkut uskovat, että kreikkalainen mies nimeltä Arkhytas, joka eli neljännellä vuosisadalla ennen ajanlaskumme alkua, rakensi ensimmäisen leijan. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että aasialaiset lennättivät leijoja kauan ennen hänen aikaansa.
Esimerkiksi korealaiset väittävät, että kaukana hämärässä menneisyydessä eräs heidän kenraalinsa keksi leijan rohkaistakseen joukkojaan. Sanotaan, että hän kiinnitti siihen lyhdyn, ja kun se lensi korkealla, hänen sotilaansa ajattelivat sen olevan uusi tähti ja merkki jumalten avusta. Toisaalta kiinalaiset väittävät, että eräs viisas mies, joka oli heidän kenraalinsa, teki ensimmäisen leijan. He sanovat, että hän kiinnitti joihinkin tekemiinsä leijoihin bambupuhaltimia ja antoi leijojen lentää vihollisleirin yläpuolella myöhään yöllä. Kun tuuli puhalsi bambusoittimien läpi, syntyi aavemaisia ääniä. Viholliset pakenivat, koska he ajattelivat suojelusenkelien äänten varoittaneen heitä uhkaavasta vaarasta.
Itse asiassa kukaan ei tiedä, kuka kokosi ensimmäisen leijan tai minä vuonna se tehtiin. Mutta varmaa on, että leija tunnettiin hyvin Kiinassa neljänteen vuosisataan mennessä ennen ajanlaskumme alkua.
Leijoilla on ollut monia muitakin tehtäviä kuin viihdyttää lapsia korkeilla ja tuulisilla mäenrinteillä. Niillä oli osuutensa siinä, että ihminen lopulta keksi lentokoneen. Hän teki yhä uudelleen kokeita leijalla yrittäessään oppia ymmärtämään lentämistä hallitsevia periaatteita.
Olet ehkä kuullut yhdysvaltalaisen Benjamin Franklinin kokeesta, jossa hän leijaan kiinnitetyn avaimen avulla tutki salamaa. Tässä tapauksessa leija auttoi todistamaan, että salama on sähköä. Franklin asettautui kuitenkin mitä suurimmalle vaaralle alttiiksi, sillä hän olisi helposti voinut kuolla sähköiskuun, jos salama olisi iskenyt tuohon messinkiavaimeen.
Leijat ovat lisäksi näytelleet osaa sillanrakennuksessa, valokuvauksessa, radioviestinnässä, säähavaintojen teossa ja jopa sodassa, jossa niitä on käytetty nostamaan ihminen korkealle maanpinnan yläpuolelle, mistä hän saattoi vakoilla vihollisen liikkeitä.
Länsimaalaisia hämmästyttää ehkä eniten se, että leijoja on käytetty ja käytetään yhä uskonnollisten uskomusten yhteydessä.
Niiden uskonnollinen merkitys
Alkukantaiset kansat antoivat leijoille uskonnollisen merkityksen. Ne pitivät niitä erillisen sielun vertauskuvina, esineinä, jotka liittyivät läheisesti jumaliin ja sankareihin. Ne ajattelivat myös, että leijojen välityksellä saattoi päästä yhteyteen taivaallisten olosijojen kanssa. Polynesialaisten leijauskomukset valaisevat tätä. Heidän mielestään leijat edustivat jumalia. Erään heidän sankarinsa sanotaan menneen taivaaseen leijan muodossa laulaen leijalaulua ylöspäin matkatessaan.
Korealaiset maalasivat leijoihinsa sellaisia iskulauseita kuin ’paha onni poistukoon, hyvä onni jääköön!’ Sitten he antoivat leijojen lentää pois uskoen, että leijan lennättäjä oli nyt vapautunut huonosta onnesta. Kukaan, joka näki sellaisen maahan pudonneen leijan, ei koskenut siihen pelosta, että sen entisen omistajan onnettomuudet kohtaisivat häntä.
Kiinalaisilla on syyskuussa juhlapäivä, jota kutsutaan leijojen päiväksi eli korkeuksiin kohoamisen juhlaksi. Nuoret ja vanhat kiiruhtavat tuulisille, korkeille paikoille lennättämään erimuotoisia leijojaan. Kun he ovat lennättäneet niitä tarpeeksi, he eivät kelaa leijaa takaisin vaan antavat sen mennä lankoineen päivineen. Korealaisten tavoin he uskovat, että sairaus, pahuus ja huono onni kulkeutuvat pois leijan mukana.
On myös niitä, jotka käyttävät soivia leijoja, koska he uskovat, että niiden valittava ääni pelottaa pois pahat henget. Usein he antavat niiden leijua koko yön talojensa yläpuolella.
Jos olet länsimaalainen, tällaiset käsitykset saattavat vaikuttaa sinusta naurettavilta. Kuitenkin eräässä unitaarisessa kirkossa Arizonassa Yhdysvalloissa viime vuoden alkupuolella pidetty saarna osoittaa, etteivät sellaiset uskonnolliset käsitykset rajoitu itämaihin. Pappi järjesti erään naispuolisen uskonnollisten aiheitten toimittajan pitämään tämän saarnan. Aiheena olivat leijat. Kirkon seinät ja katto oli koristeltu niillä. Seurakuntalaiset toivat myös leijoja jumalanpalvelukseen lennättääkseen niitä sen jälkeen.
Huomaa, mitä puhuja sanoi: ”Olivatpa leijat sitten ilmaus painovoiman kuormittamasta olemassaolostamme vapautumisen kaipuustamme tai Jumalan etsimisen kaipuustamme tai unelmiemme ilmoille päästämisestä, me pidämme niistä aina kiinni toivoen voivamme säilyttää yhteyden itseemme tai Jumalaan tai unelmiimme.”
Sellaiset ajatukset voivat vedota tunteisiin, mutta ovatko ne järkeviä ja tosia? Uskotko, että leijat voivat auttaa sinua pääsemään yhteyteen Jumalan kanssa? Voisivatko ne lentää kyllin korkealle yltääkseen hänen läsnäoloonsa ”taivasten taivaisiin”? (1. Kun. 8:27) Miten Jumala olisi yhteydessä sinuun? Nykimälläkö leijaasi? Auttaisiko se sinua oppimaan hänen tahtonsa ja tarkoituksensa ihmiskunnan suhteen? Ei tietenkään! Sen tähden hän on varannut itsestään kirjalliset muistiinmerkinnät, Pyhän Raamatun. Se, eikä leijan lennättäminen, auttaa sinua oppimaan Jumalan lait ja periaatteet. – Ps. 119:129, 130.
Merkitseekö tämä sitä, että leijan lennättäminen on väärin siihen liitetyn erheellisen uskonnollisen merkityksen tähden? Vastaus riippuu siitä, mikä on leijan lennättämisesi vaikutin. Entä miten muut tulkitsevat sen? Jos elät itämailla, missä sellaiset uskonnolliset ajatukset ovat suosittuja, pidät ehkä parhaana olla lennättämättä leijoja. Mutta länsimaissa useimmat ihmiset lennättävät leijoja huvin vuoksi. Jos elät siellä, saatat nauttia tästä huvista kenenkään ymmärtämättä vaikutintasi väärin.
Hyöty ja vaarat
Leijan lennättäminen raikkaassa ulkoilmassa on terveellistä. Siihen liittyvä juokseminen ja käveleminen ovat hyvää liikuntaa. Se laajentaa myös tietoasi joistakin lentämisen periaatteista ja säätekijöistä. Tämä lisää arvostusta Jumalaa kohtaan hänen luomansa ilmakehän tähden.
Lisäksi leijojen rakentaminen kehittää taitavuutta. Ne saattavat olla yksinkertaisia ja halpoja valmistaa, mutta ne eivät lennä, ellei niitä ole tehty kunnolla. Yleisistä kirjastoista saatavat kirjat esittävät monien erilaisten leijamallien teko-ohjeet.
Kaikki perheenjäsenet voivat liittyä mukaan leijan rakentamiseen, ja siten he lähentyvät toisiinsa. Eikä se rajoitu vain yhteen vuodenaikaan. Kylminä talvi-iltoina tai sadepäivinä voidaan käyttää jonkin verran vapaa-aikaa leijan rakentamiseen. Leijan koristeleminen värein kiihottaa perheen taiteellista mielikuvitusta. Sitten jonakin kevään, kesän tai syksyn tuulisena päivänä perhe voi lopulta osallistua hauskaan seikkailuun lennättämällä omaa leijaansa.
Mutta on olemassa vaaroja. Ei ole viisasta lennättää leijoja lentokenttien lähellä, koska leijat voivat olla uhka lentokoneille. Leijojen rakentamisessa ei pitäisi käyttää koskaan metallilankaa tai metallia. Se voi vetää salaman puoleensa. Leijoja ei koskaan pitäisi lennättää ukonilmalla eikä puhelin- tai sähköpylväiden tai suurjännitejohtojen läheisyydessä. Jos leijan lanka on märkä tai jos se on metallia, seurauksena saattaa olla äkkikuolema.
Jos elät alueella, missä leijoilla ei ole uskonnollista merkitystä, ja olet varovainen, saatat itse havaita, että leijan lennättäminen voi olla hauskaa.