Tarkkailemme maailmaa
Katolilaiset hylkäävät kirkkonsa opetukset
◆ Science-lehdessä julkaistu selostus paljastaa, että 68 prosenttia yli tuhannesta haastatellusta Yhdysvaltain katolisesta naisesta käyttää kirkkonsa kieltämiä syntyvyydensäännöstelymenetelmiä. Tutkimuksen tekijät, tohtorit C. Westhoff ja L. Bumpass, sanovat: ”Näyttää täysin selvältä, että Yhdysvaltain katolilaiset ovat hylänneet paavin vuoden 1968 kiertokirjeen lausunnon syntyvyyden säännöstelystä ja että on olemassa suuri kuilu useimpien katolisten naisten käyttäytymisen . . . ja itse kirkon virallisen kannan välillä.” Monsignor J. T. McHugh Washingtonista (D.C.) mainitsee raportin olevan ”yleensä aivan täsmällinen”. Toronton arkkipiispa Kanadasta valtuutti suorittamaan erään toisen tutkimuksen. Toronto Star -lehti sanoo sen paljastavan, että ”’levottomuutta herättävän’ monet roomalaiskatolilaiset . . . ajattelevat, ettei nykyajan elämän moraalisen ja yhteiskunnallisen hengen määrääminen ole kirkon tehtävä”. Raportti sanoo, että monien kohdalla heidän uskontoaan ”voitaisiin verrata tekokukkaan – he pitävät sitä kauniina, mutta se on eloton”. Haastatellut papit olivat yhtä mieltä siitä, että kirkossakävijät eivät riittävässä määrin tue kirkkoa taloudellisesti.
Seksi ja Yhdysvaltain teini-ikäiset
◆ 52 prosenttia kaikista äskettäin haastatelluista Yhdysvaltain 13–19-vuotiaista oli ollut sukupuolisuhteissa. Robert G. Sorensonin raportti nuorten seksuaalisuudesta nykyajan Amerikassa (Adolescent Sexuality in Contemporary America) perustuu yli 600 haastatteluun ja kyselyyn. Useimpien lasten vanhemmat kuuluivat ryhmään, jonka vuositulot olivat 10000 dollaria (noin 37000 mk) tai enemmän. Nuoret ilmaisevat, että useimmat vanhemmat eivät ole keskustelleet sukupuoliasioista heidän kanssaan, paitsi että ovat varoittaneet mahdollisesta raskaudesta. Useimmiten teini-ikäisten sukupuolinen kanssakäyminen tapahtuu kotona. Jotkut vanhemmat jopa tietävät nuorten sukupuolisesta kanssakäymisestä, mutta kieltäytyvät opettamasta tai kurittamasta heitä; toiset vanhemmat näyttävät olevan tahallisen tietämättömiä nuortensa näkemyksistä ja teoista. Nuoret kuvailevat kirkkojen asenteen sukupuoliasioihin asiaankuulumattomaksi. Eräs arvostelija sanoo ”Sorensonin raportin ilmaisevan hyvin selvästi sen, että pitivätpä vanhemmat siitä tai eivät, teini-ikäisten sukupuoliset asenteet ja käyttäytyminen . . . ovat radikaalisesti muuttuneet kymmenen viime vuoden aikana”.
Rikosten paljastusta veren avulla
◆ Kunkin ihmisen veri on niin erilaista verrattuna toisten vereen, että sitä käytetään nykyään lainrikkojien tunnistamiseen. Eräs virkailija Englannissa sijaitsevassa laboratoriossa, johon on asennettu verentutkimuslaite, huomautti, että on ”teoreettisesti mahdollista rajoittaa epäilykset yhteen ihmiseen maan päällä”. Veritahrat voidaan jaottaa pääryhmistä ryhmiin, jotka voivat huolellisen erittelyn jälkeen paljastaa omistajan. On helpompi tunnistaa rikolliset, jotka jättävät verijälkiä rikospaikalle, samoin kuin onnettomuuspaikalta pakenevat kuljettajat tapauksissa, joissa uhrien verta on roiskunut autoon. Tätä menetelmää pidetään suurena edistysaskeleena rikollisuutta vastaan taisteltaessa.
Kirkot korostavat rahaa
◆ Kun rahatilanne käy kireämmäksi, niin kirkot panevat jopa enemmän painoa rahalle kuin laumojensa hengelliselle tilalle. Rouva A. Babalola korostaa tätä Nigeriassa ilmestyvän Sunday Times -lehden äskeisessä numerossa: ”Kristillisyys näyttää menettävän otteensa jäseniinsä, ja silti lauma on ’nälkäinen’. . . . Huoli siitä, miten saisi rahaa, on koitunut kirkon turmioksi. . . . Miksi täytyy myydä penkkejä rikkaille kirkon jäsenille, kun kristillisyys saarnaa tasa-arvoisuutta Jumalan edessä? . . . Kallista aikaa, joka tulisi käyttää hyödyllisesti suuresti kaivatun saarnan pitämiseksi ’nälkäisille kristityille’, tuhlataan lukemalla kirkollismaksujen laiminlyöneiden pitkiä luetteloita . . . Sadat ihmiset lähtevät pettyneinä pois kirkoistamme joka sunnuntai. He ovat tulleet toivoen saavansa ottaa osaa hengellisiin pitoihin Kristuksen jalkojen juuressa, mutta jotenkin he jäävät aina ruokkimatta. Aina on este – suunnaton hirviö – kaupallisuus.”
Ilman lupaa toimivia lääkäreitä
◆ New Yorkin kaupungin Manhattanin puhelinluettelon keltaisilla sivuilla on otsikon ”Lääkäri” jälkeen noin 6500 nimen luettelo. Osavaltion oikeusministerin viraston suorittaman tutkimuksen mukaan arviolta 9 prosenttia näistä ei ole saanut lupaa lääkärinammatin harjoittamiseen. Brooklynin puhelinluettelon keltaisilla sivuilla oli vastaava luku 13,8 prosenttia.
Etyk alkoi Helsingissä
◆ Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksen ensimmäinen vaihe alkoi ulkoministeritasolla 3. heinäkuuta 1973 Helsingissä. 33:n Euroopan maan sekä Kanadan ja Yhdysvaltain kokousedustajien turvallisuudesta huolehti 300-päinen poliisien ja turvallisuusmiesten joukko. Presidentti Urho Kekkonen havainnollisti tervetuliaispuheessaan yhteistyön merkitystä sanomalla, että ”turvallisuus ei ole aidan panemista vaan oven avaamista”. YK:n pääsihteeri Kurt Waldheim sanoi: ”Sodasta ja tragediasta ja epäonnistumisista me rakennamme rauhan ja toivon ja menestyksen. Emme rakenna vain itsellemme, tai lapsillemme, vaan tuleville sukupolville. Tämä on todellinen haaste, ei vain Euroopalle vaan koko ihmiskunnalle.” Neuvostoliiton ulkoministeri Andrei Gromyko korosti Euroopan valtioiden nykyisten rajojen koskemattomuutta, Englannin ulkoministeri Sir Alec Douglas-Home taas ihmisten, ajatusten ja aatteiden vapaata liikkumista, Yhdysvaltain ulkoministerin William Rogersin kohdistaessa erityistä huomiota keinoihin kansojen välisten kiistojen rauhanomaiseksi ratkaisemiseksi. Kokouksen toisen vaiheen on suunniteltu alkavan Genevessä 18. syyskuuta 1973.