Kas, vieraat tulevat!
Herätkää!-lehden Länsi-Saksan -kirjeenvaihtajalta
”ÄITI, äiti, vieraamme tulevat!” lapset huusivat. Pikku Mikael juoksi piiloon, ja Ruut piti kiinni äitinsä esiliinasta, kun taas Ester, joka oli luonteeltaan iloinen ja välitön, juoksi tervehtimään vieraita: ”Olemme kovasti iloisia että tulitte. Äiti on laittanut huoneenne kuntoon. Me lapset nukumme äidin ja isän kanssa heidän huoneessaan.”
”Tässä on huoneenne”, äiti sanoi. ”Toivomme, että tunnette viihtyvänne täällä. Voitte panna matkalaukkunne tänne, ja tässä pikku nurkkauksessa voitte kirjoittaa. Olohuonettamme voitte käyttää vapaasti. Olkaa kuin kotonanne. Laitan sillä välin jotakin syötävää. Te lapset, jättäkää vieraamme hetkeksi rauhaan, niin että he voivat levähtää.”
Tämä oli varmasti virkistävä vastaanotto rasittavan matkan jälkeen. Se saattaa palauttaa Raamatun lukijan mieleen vieraanvaraisuuden, jota Aabraham osoitti vierailleen sanoessaan: ”Sallikaa tuoda vähän vettä pestäksenne jalkanne ja levätkää puun siimeksessä. Minä tuon palasen leipää virkistääksenne itseänne.” (1. Moos. 18:4, 5) Jo pelkkä ajatus siitä, että on tervetullut, saa olon tuntumaan mukavalta.
Vierailun luonne
Edellä kuvaillun vastaanoton sai Vartiotorni-seuran matkustava edustaja, joka vierailee Jehovan todistajien joissakin seurakunnissa Euroopassa joka kuudes kuukausi. Hän viipyy kussakin paikassa viikon rakentaakseen seurakuntaa uskossa, ja hän auttaa siihen kuuluvia paljolti samalla tavalla kuin apostoli Paavali ja toiset varhaiskristillisen kirkon uskolliset palvelijat auttoivat. Vieraamme ei kuitenkaan tullut yksin; hänen vaimonsa matkustaa hänen mukanaan ja nauttii kristittyjen sisartensa seurasta saarnatessaan Jumalan valtakunnan hyvää uutista. Toinen vierailijatyyppi, jonka monet eurooppalaiset ottavat kotiinsa, on maksava vieras, joka tulee paikkakunnalle hyötyäkseen seudun terveyskylvyistä; on myös turisteja, jotka vuokraavat huoneita lomansa ajaksi. Tällöin tervehdys on muodollisempi, ja vieraat ovat kiinnostuneempia levosta ja siitä, että saavat olla omissa oloissaan. On myös kohteliaisuusvierailuja, kahvi- tai teekutsuja sekä sairaitten luo tehtäviä käyntejä.
Joissakin maissa on tapana, että kun joku osoittaa toiselle huomaavaisuutta, tämä käy varhain seuraavana aamuna hänen luonaan esittääkseen uudelleen kiitoksensa. Jos hän unohtaa tehdä sen, hänet muistetaan aina kiittämättömänä. Kun Jehovan todistajien lähetystyöntekijät tulevat Länsi-Afrikassa johonkin syrjäiseen kylään vieraillakseen matkustavina evankeliuminpalvelijoina seurakunnassa, on tavanomaista, että kylän päällikkö tervehtii heitä vieraanvaraisesti. Hän saattaa lähettää vaimonsa viemään vieraille kulhollisen riisiä ja suuren kananpojan tervetuliaislahjaksi. Siinä tapauksessa vieraan on mentävä seuraavana aamuna kiittämään häntä niistä.
Valmistautuminen
Vierailuun valmistautuminen merkitsee luonnollisesti työtä. Mutta jos vieraista pidetään, sellainen työ tehdään iloiten. Älä kuitenkaan valmistaudu liian perinpohjaisesti. Ei ole esimerkiksi ehdottoman välttämätöntä pestä verhoja. Et ole ehkä pysähtynyt ajattelemaan, että liian suuri valmistautuminen voi saada vieraasi tuntemaan olonsa epämukavaksi. Jos aiot maalata savuhormin, jotta huone näyttäisi siistiltä ja puhtaalta, ajattele epämiellyttävää hajua, joka siitä lähtee muutamana seuraavana päivänä. Uudet käsipyyhkeet ovat kauniinnäköisiä, mutta ne eivät ime vettä yhtä hyvin kuin vanhat. Lisäksi perheenemäntä, joka on aivan uupunut vierailun tähden suorittamistaan valmistelutöistä, ei ole iloinen emäntä.
On kuitenkin huomaavaista tehdä jotakin, mikä ei vaadi paljon työtä. Jos vieraat saapuvat talviaikaan, käyttämätön vierashuone tulisi lämmittää muutama päivä etukäteen kosteuden haihduttamiseksi. Tuskin mikään on vieraasta epämukavampaa kuin se, että täytyy kömpiä kylmään, nihkeään vuoteeseen!
Vieraan käytös
Luonnollisesti siitä, miten vieras käyttäytyy, riippuu suuresti, onko hänen käyntinsä ilo vai taakka. Jos vieras käyttää hieman arvostelukykyä ja on tahdikas, hänen käyntinsä voi olla rakentava. Sanonta ”Olkaa kuin kotonanne” on hyvin antelias ilmaus. Kuitenkin sitä, mitä voidaan pitää normaalina toisessa perheessä, ei ehkä sallita toisessa. Joissakin perheissä on esimerkiksi ilman muuta sallittua, että kun joku on nälkäinen, hän voi mennä ruokakomerolle tai jääkaapille ottamaan, mitä haluaa. Joku emäntä taas ei ehkä pidä siitä, että vieras liikkuu hänen keittiössään. Hän on ehkä laatinut tarkan suunnitelman ja hankkinut sen, mitä seuraavan päivän aterioita varten tarvitaan. Kun sitten jotakin puuttuu, se saattaa sotkea hänen suunnitelmansa.
Jos vieras ottaa kirjoja hyllyltä, hänen tulee palauttaa ne samaan paikkaan hyllylle. Kun isäntä myöhemmin etsii jotakin kirjaa, hän saattaa suutahtaa perheelleen, jos kirjat ovat epäjärjestyksessä.
Toinen piirre on mukautuminen perheen aikatauluun. Kun olet vieraana, ilmoitatko perheelle, mitkä ovat suunnitelmasi vierailusi aikana? He kehottivat sinua ’olemaan kuin kotonasi’ ja antoivat sinulle luultavasti talon avaimen, mutta sinun olisi viisasta ilmoittaa heille, milloin ajattelet meneväsi ja tulevasi. Jos sinun täytyy jonakin iltana tulla myöhään majapaikkaan, kerro siitä perheenjäsenille etukäteen, tai muuten he ovat huolissaan, ellet saavu aikana, jolloin he odottavat sinua. Jos isäntäsi asuu kerrostalossa, missä seinät ovat ohuet, sinun tulee olla erityisen huomaavainen, jottet aiheuta turhaa melua myöhään iltaisin esimerkiksi kirjoittamalla koneella.
Kun kaikki perheenjäsenet, lapsetkin, otetaan rakkaudellisesti huomioon, vierailusta tulee onnellinen ja unohtumaton. Eräs lähetystyöntekijä kirjoitti lapsuudestaan: ”Vartiotorni-seuran matkustavilla erikoisedustajilla oli tapana vierailla pienen ryhmämme luona. He olivat ahkeria ihmisiä ja, olen varma, usein sangen väsyneitä. Mutta siitä huolimatta he varasivat aina aikaa puhuakseen kanssani. Se sai minut tuntemaan ikään kuin olisin tapahtumissa mukana.”
Kun tällaisen erikoisedustajan vaimo on matkalla mukana, hän voi myös suuresti lisätä käynnin tuottamaa iloa. Ei ole kuitenkaan aina helppo sopeutua perheen tavalliseen päiväohjelmaan varsinkaan silloin, kun on väsynyt. Joku perheenemäntä saattaa olla mielissään, kun häntä autetaan astioiden pesussa, kun taas toinen saattaa haluta pestä astiat itse, koska hän hermostuu, jos joku muu on keittiössä. Toinen emäntä arvostaa sitä, että vieraat sijaavat omat vuoteensa, kun taas toinen antaa vuoteitten mieluummin tuulettua siihen asti, kunnes hän ehtii siistimään huoneen myöhemmin. Jos otat pölyrievun siivotaksesi hieman, emäntäsi saattaa saada sen käsityksen, että huone ei ole mielestäsi riittävän puhdas. Nämä kaikki ovat pieniä asioita, jotka voi saada selville olemalla huomiokykyinen. Miksi et kysyisi: ”Sijaanko vuoteet nyt, vai haluaisitko mieluummin, että sijaan ne myöhemmin, kun ne ovat hieman tuulettuneet?” Tai sano: ”Saisinko auttaa astioiden pesemisessä?” Siten saat pian selville, haluaako hän todella apuasi.
Liiallinen vaatimattomuutesi lisää isäntäsi taakkaa. Hän haluaa sinun tuntevan olosi kotoisaksi, joten jos hän tarjoaa sinulle jotakin, ota se auliisti vastaan, sen sijaan että sanoisit aina: ”Ei, se ei ole lainkaan välttämätöntä.” Mitä ne kolme miestä sanoivat, joille Aabraham tarjosi ateriaa? ”Tee, niinkuin olet puhunut.” Jos kuitenkin tarjotaan jotakin, joka ei ehkä sovi terveydellesi, ole rohkea ja rehellinen ja kieltäydy siitä tahdikkaasti. Tropiikissa sinun täytyy ehkä kieltäytyä virkistävästä vedestä, jota hyvää tarkoittava, ystävällinen isäntäsi tarjoaa ja jota hän juo itsekin. Se ei luultavasti vahingoita isäntääsi, koska hän on tottunut siihen, mutta siinä olevat amebat saattavat aiheuttaa sinulle hankaluuksia.
Kun sinut kutsutaan aterialle, voit välttää hämmentävän tilanteen, jos et istuudu heti pöytään. Odota sen sijaan, kunnes isäntäsi osoittaa sinulle, missä hän haluaa sinun istuvan. Jeesus antoi tämän hyvän neuvon, kuten Luuk. 14:8, 9 kertoo: ”Kun joku on kutsunut sinut häihin, älä asetu aterioimaan ensimmäiselle sijalle; sillä, jos hän on kutsunut jonkun sinua arvollisemman, niin hän, joka on sinut ja hänet kutsunut, ehkä tulee ja sanoo sinulle: ’Anna tälle sija’, ja silloin sinä saat häveten siirtyä viimeiselle paikalle.”
Arvostat epäilemättä suuresti ystävällistä ja mukavaa isäntäväkeä. Voit osoittaa arvostavasi vieraanvaraisuutta sekä kiittämällä sanoin että olemalla tahdikkaan huomaavainen ja yrittämällä tehdä keskustelusta miellyttävän, rohkaisevan ja opettavaisen. Liian usein keskustelu on pelkkää merkityksetöntä jutustelua. Näyttelijä William Gillette kertoi kerran, että nuorena miehenä hän asui täysihoitolassa monien muiden ihmisten kanssa. Tuohon aikaan hän opetteli pikakirjoitusta ja sitä harjoitellakseen hänellä oli tapana kirjoittaa muistiin olohuoneessa istuvien toisten täysihoitolaisten keskustelut kokonaisuudessaan. Hän sanoi: ”Vuosia myöhemmin lueskelin muistikirjojani ja havaitsin, että neljä kuukautta jatkuneitten keskustelujen aikana kukaan ei ollut sanonut mitään, joka olisi merkinnyt mitään kenellekään.”
Kutsuttuna vieraana et tietenkään ole täysihoitolassa, joten vastuusi on suurempi, jotta myötävaikuttaisit keskustelun sisällökkyyteen. Yritä palkita isäntäväkesi keskustelulla, joka on opettavaista ja rakentavaa, ja anna samalla toisille tilaisuus ilmaista ajatuksensa. Siten vierailusi voi tuottaa iloa ja onnistua kaikin puolin.