Mikä on Raamatun kanta?

Miten voit pelastua?

ELÄMÄSI on sinulle hyvin kallis. Sinä haluat elää. Kuvittele olevasi pienessä veneessä raivoavalla merellä. Olisit varmasti hyvin huolissasi henkesi pelastumisesta. Jeesuksen apostolit olivat kerran sellaisessa tilanteessa ja he huusivat: ”Herra, pelasta meidät, me olemme perikadon partaalla!” – Matt. 8:23–27.

Oletpa koskaan ollut sellaisessa vaarallisessa tilanteessa tai et, sinulla ja kaikilla muilla ihmisillä on nyt mitä kiireisin tarve pelastua.

Me kaikki tarvitsemme epätoivoisesti pelastumista epätäydellisestä, syntisestä ja kuolevasta tilasta, jonka olemme perineet yhteiseltä esi-isältämme Aadamilta. (Room. 3:10–12; 5:12) Sekä äärimmäiseen pelastumisen tarpeeseemme että pelastumisen tuottamiin tuloksiin suunnataan huomio Roomalaisille 6:23:ssa: ”Synnin maksama palkka on kuolema, mutta Jumalan antama lahja on ikuinen elämä Kristuksen Jeesuksen, meidän Herramme, välityksellä.” Mutta miten me voimme pelastua kuolemasta ja saada ikuisen elämän täydellisyydessä ja onnessa?

Miljoonat ihmiset ovat hyväksyneet vastaukset, jotka on esitetty esimerkiksi baptistikirkon jakamassa lehtisessä: ”Rakas syntinen, älä tee asiasta itsellesi liian vaikeaa. Sinun ja Jeesuksen välillä on ainoastaan yksi yksinkertainen askel. Kun luotat Häneen, kaikki muu selviää ja olet katunut, olet tullut Kristuksen luo, olet vastaanottanut Hänet, olet tehnyt kaiken tarpeellisen pelastuaksesi. Luota täysin siihen, mitä Apostolien tekojen 16:31 sanoo: ’Usko Herraan Jeesukseen, niin sinä pelastut.’” – KR.

Onko tämä kuitenkaan Raamatun mukaan ”kaikki tarpeellinen pelastuaksesi”? Voitko siis pelkästään uskomalla Jeesukseen pelastua kerta kaikkiaan? Jos näin on, niin miksi apostoli Paavali, joka sanoi Apostolien tekojen 16:31:ssä mainitut sanat, kirjoitti hengellä voidelluille kristityille: ”Ahkeroikaa . . . pelolla ja vavistuksella, että pelastuisitte”? (Fil. 2:12, KR) Ja jos ihminen kerran uskottuaan on sen jälkeen täysin pelastunut, niin miksi Paavali kirjoitti: ”Sillä nyt meidän pelastuksemme on lähempänä kuin siihen aikaan, jolloin meistä tuli uskovia.” – Room. 13:11.

Koska elämäsi on kysymyksessä, haluat varmasti tietää, mitä Raamattu sanoo siitä, miten voit pelastua ikuiseen, onnelliseen elämään.

Luoja ei ollut välinpitämätön sen ahdingon suhteen, jossa me epätäydellisinä ihmisinä olemme. Psalmistan kertosäe sanoo: ”Herrassa [Jehovassa, UM] on pelastus”, ja sen mukaisesti Jumala teki varauksen, jonka välityksellä me voimme pelastua. (Ps. 3:9) Jos haluat pelastua synnistä ja sen vaikutuksista, sinun täytyy katsoa Jehovaan, ”Pelastajaamme, Jumalaan”, ”jonka tahto on, että kaikenlaiset ihmiset pelastuisivat ja tulisivat totuuden täsmälliseen tuntemukseen”. Raamattu kehottaa meitä huutamaan Häntä avuksi uskossa, kiinnostuneina hänen tahdostaan. – 1. Tim. 2:3, 4; Jooel 2:32.

Jotkut saattaisivat poiketa tästä mielessään Paavalin filippiläiselle vanginvartijalle antama neuvo: ”Usko Herraan Jeesukseen, niin sinä pelastut.” (KR) Miksi Paavali kehottaisi sellaiseen, jos hän tiesi Jehovan olevan ”Pelastajamme”? Vastaus perustuu Jeesuksen osuuteen meidän pelastustamme koskevan Jumalan tarkoituksen toteuttamisessa.

Kun Jumalan enkeli ilmoitti Joosefille Jeesuksen tulevasta syntymästä, hän sanoi: ”Sinun on annettava hänelle nimi Jeesus [joka merkitsee: Jehova on Pelastus], sillä hän on pelastava kansansa sen synneistä.” (Matt. 1:21) Niin, Jumalan sana korostaa toistuvasti Jeesuksen tärkeää osaa pelastuksen saamisessamme. – Joh. 3:16, 17.

Esimerkiksi vuoden 33 helluntaipäivänä apostoli Pietari piti mestarillisen puheen, joka päättyi sanoihin: ”Tietäköön sen tähden koko Israelin huone varmasti, että Jumala on tehnyt hänet sekä Herraksi että Kristukseksi, tämän Jeesuksen, jonka te panitte paaluun.” Tämä tuotti piston kuuntelevien juutalaisten ja käännynnäisten sydämeen, ja he halusivat tietää, mitä heidän täytyi tehdä. He palvoivat jo Jehovaa, hyväksyivät Raamatun ja uskoivat pyhään henkeen. Mutta mitä muuta he tarvitsivat? – Apt. 2:36.

Pietari kehotti heitä ’pelastautumaan’ tuosta nurjasta sukupolvesta. Miten? Heidän oli hyväksyttävä Jeesus Messiaaksi, hänet, josta Pietari vähän sen jälkeen sanoi: ”Eikä ole pelastusta kenessäkään muussa, sillä taivaan alla ei ole toista ihmisten keskuudessa annettua nimeä, jonka välityksellä meidän täytyy pelastautua.” (Apt. 2:38–40; 4:12) Samaten opetettuaan Filippissä ”pelastuksen tietä” Paavalin oli sopivaa kehottaa vanginvartijaa uskomaan Jeesukseen pelastuakseen. – Apt. 16:12, 17, 31.

On kuitenkin ehdottomasti pantava merkille, että molemmissa tapauksissa apostolit osoittivat tarvittavan enemmän kuin pelkästään ’Jeesukseen uskomista’. Pietari sanoi, että Jeesukseen uskomisen lisäksi uskovien oli kaduttava, tultava kastetuiksi ja etsittävä syntien anteeksiantoa Jeesuksen uhrin perusteella. (Apt. 2:38) Ja Paavali puhui ensin ”Jehovan sanaa” filippiläiselle vanginvartijalle ja hänen perheenjäsenilleen, minkä jälkeen heidät kastettiin. (Apt. 16:32, 33) Voitko nähdä, miten tämä vaikuttaa sinun menettelyysi, jos haluat pelastua?

Tarvitaan paljon enemmän kuin vain sitä, että sanoo: ”Minä uskon Jeesukseen” tai ”Otan Jeesuksen vastaan Pelastajanani.” Varmasti Jeesuksen hyväksyminen lunastajaksemme ja häneen uskominen on välttämätöntä. Mutta pelastus tulee hänen kauttaan ainoastaan niille, jotka mukautuvat ehtoihin, joilla se tarjotaan. Olemme maininneet joitakin noista ehdoista: ihmisen täytyy tuntea Jehova ja uskoa häneen, hyväksyä hänen Sanansa, tunnustaa hänen henkensä toiminta, katua ja tulla kastetuksi. – Hepr. 11:6; Matt. 28:19; Apt. 3:18.

Kun ihminen täyttää nämä ehdot, pelastus on mahdollinen. Jos silloin häneltä kysytään: ”Oletteko pelastunut?” hän voi antaa todenmukaisen vastauksen: ”Kyllä, tähän mennessä olen pelastunut.”

Mutta joku saattaa kysyä: ’Miksi sanotte ”tähän mennessä”? Eivätkö varhaiskristityt olleet varmat siitä, että he olivat jo pelastuneet?’ Tavallaan olivat, sillä he täyttivät ehdot saadakseen anteeksi ja pelastuakseen synneistään. Me luemme: ”Ansaitsemattomasta hyvyydestä teidät on tosiaankin pelastettu”, ja ”Hän pelasti meidät . . . armonsa mukaan sen pesun välityksellä, joka toi meidät elämään.” – Ef. 2:8; Tiit. 3:5.

He tiesivät kuitenkin, että he eivät olleet täysin pelastuneet kaikiksi ajoiksi. Otettuaan vastaan Jumalan pelastuskeinon Jeesuksen heidän täytyi jatkaa pelastuksen tiellä. Sen tähden heitä kehotettiin: ”Työskennelkää jatkuvasti omaksi pelastukseksenne peläten ja vavisten.” (Fil. 2:12; Room. 13:11) Heidän täytyi vielä varmistaa pelastuksensa ikuisiksi ajoiksi pysymällä kestävinä pelastuksen tiellä. – Matt. 10:22; Ilm. 2:10.

Niinpä kun olet kerran päässyt pelastuksen tielle, ponnistele pysyäksesi sillä. Et voi ansaita pelastusta teoilla; tarvitaan uskoa. (Room. 3:10–12; Gal. 3:11) Sinun tarvitsee kuitenkin ilmaista uskosi käytännön teoilla, jotka todistavat sen. (Jaak. 2:14–17, 26) Juuri niin apostolit toimivat. He kiinnittivät erityistä huomiota saarnaamistyöhön, jota Jeesus käski kristittyjen suorittaa. He ymmärsivät, kuten meidänkin tulee ymmärtää, että Jeesus ei anna pelastusta kenelle tahansa, joka sanoo ottaneensa Hänet vastaan, vaan hän ”tuli vastuunalaiseksi kaikkien häntä tottelevien ikuisesta pelastuksesta”. – Hepr. 5:9.