Mikä on Raamatun kanta?

Sopivatko kehitysoppi ja kristillisyys yhteen?

KEHITYSTEORIAN mukaan kaikki elolliset ovat kehittyneet yksisoluisista eliöistä, jotka tulivat olemassaoloon satoja miljoonia vuosia sitten. Pelkästään biologisten muutosten otaksutaan saaneen aikaan kaikki maan päällä nykyään olevat lukemattoman monenlaiset kasvit ja eläimet.

Tämän teorian hyväksyvät monet, jotka uskovat Jumalaan. He väittävät, että Jumala aloitti koko kehitystapahtuman ja ohjasi sitä. Oletko sinä samaa mieltä?

Monien mielestä kehitysteorian ja kristillisyyden pohjimmaisten periaatteitten välillä ei ole todellista ristiriitaa. On kuitenkin muutamia perusasioita, joissa noita kahta ei mitenkään voi sovittaa yhteen.

Huomattavimpia näistä on kehitysopin kannattajien väite, että kaikki elämänmuodot kehittyivät yhteisestä alusta ja ovat sen tähden yhteydessä toisiinsa ainakin kaukaisessa menneisyydessä. Raamattu sanoo kuitenkin yksiselitteisesti, että Jumala ”loi” erikseen, ”lajiensa mukaan” kasvien, vesieläinten, lintujen ja maaeläinten lajit samoin kuin ihmisen. (1. Moos. 1:11, 12, 20–22, 24–28; 2:7, 21–23) Tulisiko kristittyjen nykyään hylätä 1. Mooseksen kirjan luomiskertomus ja omaksua kehitysoppi? Onko ”epätieteellistä” uskoa erilliseen luomiseen ”lajiensa mukaan”?

Arvovaltaisimman todisteen kristityille antaa Jeesus Kristus itse. Huomaa, mitä hän sanoi eräille uskonnollisille johtajille: ”Ettekö ole lukeneet, että hän, joka loi heidät, teki heidät alusta pitäen mieheksi ja naiseksi ja sanoi: ’Tästä syystä mies jättää isänsä ja äitinsä ja liittyy vaimoonsa, ja ne kaksi tulevat olemaan yhtä lihaa’?” (Matt. 19:4, 5) Tästä ilmenee selvästi, että Jeesus hyväksyi Raamatun kannan elämän alkuperästä.

Raamatun kreikkalaiset kirjoitukset ovat kokonaisuudessaan tällä kannalla. Luemme esimerkiksi: ”Sillä mies ei ole naisesta, vaan nainen miehestä.” (1. Kor. 11:8; vrt. 1. Moos. 2:21–23.) ”Jumala, joka teki maailman ja kaiken siinä olevan, . . . teki yhdestä ihmisestä jokaisen ihmisten muodostaman kansan, niin että he asuvat koko maan pinnalla.” – Apt. 17:24–26; vrt. 1. Moos. 1:27, 28.

Mutta voivatko valistuneet ihmiset hyväksyä tuota kantaa nykyään? Eivätkö tiedemiesten löydöt ole kumonneet 1. Mooseksen kirjan luomiskertomusta? Joissakin piireissä on suosittua ajatella siten. Mutta miten monet ovat todellisuudessa perehtyneet asiaan? Oletko sinä? Ensimmäisen Mooseksen kirjan ensimmäinen luku ei sano, että Jumala loi jokaisen kasvilajikkeen ja eläinrodun erikseen. Kuten edellä todettiin, elolliset tuotettiin ”lajiensa mukaan”. Mitä tuo ilmaus merkitsee? Yksinkertaisesti sitä, että elollisten pääryhmät, kuten ihmiset, ovat erillään muista pääryhmistä. Tämä salli kuitenkin huomattavassa määrin muuntelua 1. Mooseksen kirjan kunkin ”lajin” sisäpuolella.

Eivätkö elämänmuodot esiinny juuri sellaisina nykyäänkin? Olet luultavasti nähnyt lukemattomia erilaisia kissojen ja koirien muunnoksia elinaikanasi. Mutta eivätkö ne ole edelleenkin kissoja ja koiria? Kissan ja koiran välistä rajaa ei ole koskaan ylitetty. Entä sitten ihmiskunta? Vaikka ihmisten keskuudessa esiintyy paljon muuntelua esimerkiksi hiusten ja silmien värin, pituuden, taipumusten ja persoonallisuuden piirteitten suhteen, ihmiset pysyvät aina ihmisinä. Tunnettu eläintieteen professori Theodosius Dobzhansky kirjoitti tästä:

”Elollinen maailma ei ole yksi ainoa yksilöitten joukko, missä mitkä tahansa kaksi muunnosta olisivat yhteydessä toisiinsa katkeamattoman välimuotosarjan avulla, vaan joukko, johon kuuluu enemmän tai vähemmän selvästi erillisiä ryhmiä, joiden väliset siirtymämuodot joko puuttuvat tai ovat ainakin harvinaisia.”

Entä mitä fossiilisto kertoo elämän vaiheista muinaisuudessa? Löydämmekö sieltä todisteet kaikkien elollisten jatkuvasta kehityksestä? Vai sisältääkö fossiilisto lisätodisteita eliöitten pääryhmien eriävyydestä? Paleontologi George Gaylord Simpson kirjoittaa:

”Tosiasia on, että monet lajit ja suvut, itse asiassa useimmat, ilmaantuvat fossiilistoon äkkiä ja eroavat jyrkästi ja monilla tavoilla jokaisesta aikaisemmasta ryhmästä ja että tämä jatkumattomuuden ilmiö tulee sitä yleisemmäksi, mitä korkeammalle tasolle tullaan, kunnes se on jotakuinkin yleispätevä, kun tarkastellaan [eläinten ja kasvien luokittelun] hierarkian järjestystä ja kaikkia ylempiä tasoja.”

Eivätkö nämä elollisen maailman ja fossiiliston tosiasiat täysin vahvista 1. Mooseksen kirjan kertomusta, jonka mukaan elämänmuodot tulivat olemassaoloon ja lisääntyvät ”lajiensa mukaan”?

Roomalaisille 5:12 esittää kristillisyyden yhden perusopetuksen: ”Yhden ihmisen kautta synti tuli maailmaan ja synnin kautta kuolema, ja näin kuolema levisi kaikkiin ihmisiin, koska he kaikki olivat syntiä tehneet.” Tämän tähden oli välttämätöntä, että Jeesus Kristus tuli maan päälle ja koki uhrikuoleman ”Jumalan Karitsana, joka ottaa pois maailman synnin”. (Joh. 1:29) Tämä kristillinen totuus on kuitenkin täysin ristiriidassa kehitysteorian kanssa. Miksi niin? Siksi, että tuon teorian mukaan ihminen ei langennut alussa syntiin, vaan on jatkuvasti edistynyt ylöspäin. Jos tämä pitäisi paikkansa, silloin ei tarvittaisi synnitsovittavaa Jeesuksen kuolemaa.

Entä sitten kristillisyyden huomattavin tuntomerkki? Jeesus sanoi: ”Tästä kaikki tuntevat teidät minun opetuslapsikseni, jos teillä on rakkaus keskuudessanne.” (Joh. 13:35) Kuuluisassa vuorisaarnassaan Jeesus neuvoi kuulijoitaan ilmaisemaan rakkautta ’vihollisiaankin’ kohtaan. (Matt. 5:44) Sopiiko kehitysteoria yhteen kristillisen rakkauden lain kanssa? Filosofian professori Paul Raubiczak mainitsee joitakin kehitysoppiajattelun vaikutuksia ihmiskuntaan:

”Kehitysoppi on tehty kokonaisen filosofian perustaksi. . . . Todellisuudessa darwinismiin perustuva filosofia on vaikuttanut äärimmäisen voimakkaasti kauas tieteen ja filosofian piirin ulkopuolelle koko eurooppalaiseen ajatustapaan. Säälimättömästä olemassaolotaistelusta on muovattu uusi moraali: säälimätön kilpailu kapitalistisessa maailmassa, säälimätön sodankäynti kommunistisessa maailmassa ja säälimätön kansallismielisyys kaikkialla.”

Kehitysteorian hyväksymisestä voi olla kauaskantoiset seuraukset. Jos sinut taivutettaisiin uskomaan, että Raamatun kanta elämän alkuperästä ei ole oikea, miten se vaikuttaisi suhtautumiseesi Raamatun muuhun sisältöön, kuten sen yleviin moraaliperiaatteisiin? Voisiko olla niin, että tämä teoria lopulta murskaisi kokonaan uskosi Jumalaan, niin kuin se on murskannut miljoonien muiden uskon?

Yhteenvetona todettakoon kehitysteorian kieltävän sen, että elollisten pääryhmät ovat toisistaan erillisiä ja ovat olleet sellaisia niin kauan kuin elämää on ollut maan päällä. Se kieltää ihmisen syntiinlankeemuksen ja siitä aiheutuneen Jeesuksen lunastusuhrin tarpeen. (Matt. 20:28; 1. Tim. 2:5, 6) Se on saanut aikaan sen, että monet ovat menettäneet uskon Jumalaan, ja se on edistänyt omanvoitonpyyntöistä henkeä, jonka mukaan ”koira syö koiran” ja ”kyvykkäin säilyy”, mikä on aiheuttanut sanoin kuvaamatonta verenvuodatusta. Kehitysoppi ja kristillisyys eivät siksi selvästikään sovi yhteen.