Ajattele luitasi

OLETKO ajatellut sitä, millainen mestarityö elimistösi luut ovat? Ne heijastavat itsensä Luojan muotoilua ja kätten työtä. Tohtori John Lenihan, joka on maailman huomattavimpia bioniikan insinöörejä, sanoi äskettäin käsitellessään vaatimuksia, jotka ihmisruumiin luitten on täytettävä:

”Luiden, jotka ovat luurangon perusosia, täytyy olla jäykkiä mutta ei liian jäykkiä, koska on parempi, että ne antavat jonkin verran myöten kuormitettaessa kuin että ne murtuvat. Luuhun tai mihin tahansa rakennusaineeseen vaikuttavat voimat ovat pääasiassa kahta lajia: puristusta ja vetoa. Painavaa matkalaukkua kannettaessa käsivarren luihin kohdistuu vetojännitys. Hypittäessä portaita alas sääriluihin kohdistuu puristus.”

Mutta entä luusi? Täyttävätkö ne laatuvaatimukset? Tri Lenihan jatkoi:

”Joidenkin aineiden, kuten kiven, puristuslujuus on suuri mutta vetolujuus pieni. Toisaalta puun vetolujuus on suuri mutta puristuslujuus pieni, etenkin jos voima vaikuttaa syiden suuntaisena. On tietenkin mahdollista löytää teräksen kaltaisia aineita, joiden sekä puristus- että vetolujuus ovat varsin suuria, mutta luulle asetettavat vaatimukset ovat tiukempia, koska sen täytyy olla hyvin kevyttä: luurangon runsaat 200 luuta painavat vain noin 9 kg. Keveyden ja lujuuden yhdistelmä on luurangossa saavutettu keinoilla, joita insinöörit vasta nykyisin alkavat ymmärtää ja jäljitellä.”

Onko siinä kaikki, mitä luistasi voidaan sanoa? Ei, sillä niiden ainutlaatuisessa muotoilussa ja ominaisuuksissa on paljon muutakin arvostettavaa. Tri Lenihan lisäsi: ”Toinen tärkeä luille asetettava vaatimus on, että sen tulee suorittaa työnsä kasvaessaan. Kun kengät käyvät liian pieniksi, heitämme ne pois ja ostamme toiset. Jalkaterän luut kasvavat kuitenkin kaiken aikaa 18–20 vuotta ja suorittavat koko tämän ajan normaalin työnsä.”

Tässäkään ei ole kaikki. ”Kolmanneksi luun täytyy parantua itsestään. Jos koneen akseli murtuu, me vaihdamme sen uuteen. Mutta jos luu murtuu, me odotamme sen korjaavan itse itsensä ja olevan jonkin ajan kuluttua uuden veroinen. Lopuksi luiden täytyy niveltyä hyvin toisiinsa, jotta voima ja kuormitus voisivat välittyä. Nivelten, joissa luut liittyvät toisiinsa, täytyy olla itsevoitelevia.”

Kuvailtuaan sisäisen runkomme välttämättömiä ominaisuuksia tri Lenihan sanoi lopuksi: ”Materiaali, joka täyttää nämä vaikeat laatuvaatimukset, on valmistettu tavalla, jota kukaan insinööri, kemisti tai raaka-ainesuunnittelija ei olisi koskaan keksinyt.” Mutta Jumala keksi. Hän antoi meille luut. – Job 10:11.