Mitä Messias tulee tekemään ja milloin?

MITÄ nimi ”Messias” merkitsee sinulle? Tuleeko mieleesi ihminen, joku poliittinen hahmo, joka voittaisi Israelin viholliset, palauttaisi juutalaiset Luvattuun maahan ja jälleenrakentaisi Jumalan palvontatemppelin Jerusalemiin?

Sellaista Messiasta ei ole koskaan ilmaantunut. Joissakin osissa maailmaa juutalaisten oikeuksia poljetaan yhä. Kuitenkin Raamatun heprealaiset kirjoitukset nimenomaan puhuvat ”siemenestä”, jonka välityksellä koko ihmiskunta kerran saisi kokea siunauksia. Tämä siemen eli Messias (joka merkitsee ’voideltua’) polveutuisi sellaisista patriarkoista kuin Aabrahamista, Iisakista ja Jaakobista; hän kuuluisi Juudan sukukuntaan ja kuningas Daavidin sukuhaaraan. – 1. Moos. 3:15; 12:1–3; 22:18; 26:3, 4; 28:13, 14; 49:10; 2. Sam. 7:12–16.

Kysymys Messiaasta on monille kuitenkin hyvin epäselvä. A Dictionary of Judaism (Juutalaisuuden sanakirja) mainitsee: ”Messiaasta oli monenlaisia käsityksiä . . . Näistä käsityksistä ei kuitenkaan ole mitään arvovaltaista mielipidettä, eikä juutalaisuudella ole mitään täsmällistä sanottavaa näistä asioista.” Entä Raamatun heprealaiset kirjoitukset? Oletko tutkinut henkilökohtaisesti, mitä ne sanovat luvatusta Messiaasta ja siitä, mitä hän tulee tekemään ja milloin?

Toiminnan ensi vaiheet

Heprealainen sana Mašiahh eli Messias esiintyy Raamatussa vain yhdessä kohdassa itsenäisenä substantiivina (eli ilman määrittäviä sanoja, sellaisia kuten ’Jumalan voideltu’, ’minun voideltuni’). Tänä kohta on Danielin 9:24–27, missä viitataan sellaiseen epätavalliseen tekoon, jonka Messias suorittaisi kauan ennen kuin hänen hallintonsa siunaukset ulottuisivat kaikkialle maailmaan. Siinä sanotaan:

”Seitsemänkymmentä viikkoa on säädetty sinun kansallesi ja pyhälle kaupungillesi; silloin luopumus päättyy, ja synti sinetillä lukitaan, ja pahat teot sovitetaan, ja iankaikkinen vanhurskaus tuodaan, ja näky ja profeetta sinetillä vahvistetaan, ja kaikkeinpyhin voidellaan. Ja tiedä ja käsitä: siitä ajasta, jolloin tuli se sana, että Jerusalem on jälleen rakennettava, voideltuun, ruhtinaaseen, asti, on kuluva seitsemän vuosiviikkoa; ja kuusikymmentäkaksi vuosiviikkoa, niin se jälleen rakennetaan toreinensa ja vallihautoinensa, mutta keskellä ahtaita aikoja [. . . jälleen rakennettava, on Messiaaseen, Johtajaan, asti oleva seitsemän viikkoa, lisäksi kuusikymmentäkaksi viikkoa. Se . . .. UM].

”Ja kuudenkymmenen kahden vuosiviikon mentyä tuhotaan voideltu [Messias, UM], eikä häneltä jää ketään.

”Ja kaupungin ja pyhäkön hävittää hyökkäävän ruhtinaan väki, mutta hän itse saa loppunsa tulvassa. Ja loppuun asti on oleva sota: hävitys on säädetty.

”Ja hän tekee liiton raskaaksi monille yhden vuosiviikon ajaksi, ja puoleksi vuosiviikoksi [ja viikon puolivälissä, UM] hän lakkauttaa teurasuhrin ja ruokauhrin.”

Huomasitko, että ”Messiaan, Johtajan” (hepreaksi Mašiahh Nagíd) saapumiseen liitetään tässä synnin poistaminen? Millainen osa Messiaalla on tässä? Tarkastelkaamme joitakin Jesajan 52:13–53:12:n ennustuksen piirteitä, joissa muinainen juutalaisten arameankielinen mukaelma eli ”targum” puhuu ’minun palvelijastani, Voidellusta’ [eli Messiaasta].

”Mutta hän on haavoitettu meidän rikkomustemme tähden, runneltu meidän pahain tekojemme tähden. Rangaistus oli hänen päällänsä, että meillä rauha olisi, ja hänen haavainsa kautta me olemme paratut.

”Mutta Herra näki hyväksi runnella häntä, lyödä hänet sairaudella. Jos sinä panet hänen sielunsa vikauhriksi, saa hän nähdä jälkeläisiä ja elää kauan, ja Herran tahto toteutuu hänen kauttansa.

”Sentähden minä jaan hänelle osan suurten joukossa, ja väkevien kanssa hän saalista jakaa; sillä hän antoi sielunsa alttiiksi kuolemaan, ja hänet luettiin pahantekijäin joukkoon, hän kantoi monien synnit, ja hän rukoili pahantekijäin puolesta [puhui syntisten puolesta, Jewish Publication Society, 1973].” – Jes. 53:5, 10, 12.

’Syntisten puolesta puhuminen’ on ensimmäisiä askeleita, joiden ansiosta ihmisillä on varma perusta iloita tulevaisuudessa messiaanisista siunauksista. Kuinka niin? Mitä ajattelet, voisiko kukaan todella nauttia Messiaan hallinnon siunauksista, jos hänen huolenaan olisi jatkuvasti vanheneminen ja kuolema? Entä mistä tällainen kuolemaan johtava vanheneminen johtuu?

Ensimmäinen raamatullinen maininta kuolemasta löytyy 1. Mooseksen kirjan 2:16, 17:stä, missä jumala sanoo ensimmäiselle ihmiselle Aadamille: ”Syö vapaasti kaikista muista paratiisin puista, mutta hyvän- ja pahantiedon puusta älä syö, sillä sinä päivänä, jona sinä siitä syöt, pitää sinun kuolemalla kuoleman.” Tämän käskyn rikkominen aloittaisi Aadamissa heti rappeutumisen, joka lopulta johtaisi hänen kuolemaansa.

Raamattu kertoo, että Aadam ja hänen vaimonsa Eeva todella rikkoivat Jumalan käskyn. (1. Moos. 3:6) Tämä teko ei vaikuttanut vain heihin vaan myös heidän jälkeläisiinsä, siis myös meihin nykyään eläviin. Patriarkka Job huudahti: ”Syntyisikö saastaisesta puhdasta? Ei yhden yhtäkään.” (Job 14:4) Psalmista Daavid kirjoitti: ”Katso, minä olen synnissä syntynyt, ja äitini on minut synnissä siittänyt.” (Ps. 51:7) Raamatun mukaan ihminen perii synnin ja sen lopullisen seurauksen, kuoleman, jo hedelmöitymisen hetkellä.

Jotkut tosin vastustavat sellaista opetusta, että ihminen perisi synnin. He väittävät, että vaikka kaikilla ihmisillä onkin ”taipumus” pahan tekemiseen, he ovat silti täysin kykeneviä voittamaan tuon taipumuksen. Juutalainen rabbiinien kirjallisuus esimerkiksi puhuu joistakuista ”täydellisen vanhurskaista” ihmisistä. Oletko sinä koskaan tavannut sellaista ihmistä? Ovatko kaikkein oppineimmat ja antaumuksellisimmatkaan ihmiset pystyneet yhteisillä ponnisteluillaan hillitsemään sitä vihan, rikollisuuden, väkivallan, sukupuolisen moraalittomuuden ja muunlaisen pahuuden kasvavaa hyökyaaltoa, joka nyt vitsaa ihmiskuntaa? On selvää, että ihmiset tarvitsevat Jumalan apua vapautuakseen syntisistä taipumuksistaan.

Kuinka korkea ”hinta”?

Mutta mikseivät Mooseksen lakiin kuuluvat eläinuhrit ja muut uhrit tai edes sovituspäivänä uhratut uhrit voineet peittää syntiä? Raamattu osoittaa, että perityn synnin sovittamiseksi tarvittaisiin jotakin paljon arvokkaampaa kuin Lain mukaan uhrattavat eläinuhrit. Psalmista 49:7–10 on luettavissa:

”He luottavat tavaroihinsa ja kerskaavat suuresta rikkaudestaan. Kukaan ei voi veljeänsä lunastaa eikä hänestä Jumalalle sovitusta maksaa. Sillä hänen sielunsa lunastus [lunastushinta, UM] on ylen kallis ja jää iäti suorittamatta, että hän saisi elää iankaikkisesti eikä kuolemaa näkisi.”

Kuinka korkea ”hinta” piti maksaa ihmiskunnan lunastamiseksi synnistä ja kuolemasta? Jumalan täydellinen oikeus vaati ’sielun sielusta’. (5. Moos. 19:21, UM) Koska Aadam oli alun perin täydellinen ja synnitön, niin vain toinen täydellinen ihminen saattoi saavuttaa takaisin sen, minkä Aadam menetti jälkeläisiltään synnin vuoksi kuten edellä todettiin, Raamatun Danielin kirjassa tuo tehtävä annettiin ”Messiaalle, Johtajalle”.

Milloin ihmisten piti ruveta tarkkailemaan Messiaan tämän toiminnan ensi vaiheiden täyttymystä? Kuinka tämä ”voideltu” saattoi polveutua ihmissuvusta ja olla silti synnitön?

Messiaaseen päätyvien ”viikkojen” laskeminen

Ennustus ”seitsemästäkymmenestä viikosta” ilmaisee, että ”Messias, Johtaja” ilmaantuisi kuudenkymmenenyhdeksän viikon (7 + 62) päässä ”siitä ajasta, jolloin tuli se sana, että Jerusalem on jälleen rakennettava”. (Dan. 9:25) Milloin tällainen ”sana” tuli?

Heprealaiset kirjoitukset kertovat Nehemian 2:1–6: ssa, että Persian kuningas Artakserkses Longimanus antoi ”sanan” eli käskyn Jerusalemin ennallistamisesta ja jälleenrakentamisesta 20. hallitusvuotenaan eli vuonna 455 eaa. Monet juutalaiset ja muut oppineet myöntävät, että tässä mainituilla viikoilla tarkoitetaan ”vuosiviikkoja”, mikä merkitsee sitä, että jokainen viikko kesti seitsemän vuotta. Kun laskemme vuodesta 455 eaa. eteenpäin 69 vuosiviikkoa eli 483 vuotta, päädymme nykyisen ajanlaskumme vuoteen 29. Ilmestyikö tuona vuonna ketään, joka olisi sanonut olevansa Messias?a

Entä Jeesus Nasaretilainen?

Ehkä mieleesi tulee Jeesus Nasaretilainen, joka eli tuohon aikaan. Sopivatko luvatun Messiaan tuntomerkit Jeesukseen? Luukkaan evankeliumikertomus, joka on saanut kiitosta historiallisesta tarkkuudestaan, kertoo, että Johannes Kastaja, Jeesuksen edelläkävijä, aloitti julkisen saarnaamisensa ”keisari Tiberiuksen viidennentoista hallitusvuoden” keväällä eli vuonna 29. (Luuk. 3:1, 2) Jeesus kastettiin, ja hän aloitti julkisen saarnaamis- ja opettamistoimintansa Jumalan ”voideltuna” noin kuusi kuukautta myöhemmin vuoden 29 syksyllä. – Luuk. 3:21–23; 4:16–21.

Kuten tämän lehden edellisessä kirjoituksessa todettiin, Jeesuksen opetustapa ja sen sisältö sekä hänen suorittamansa hämmästyttävät ihmeet saivat monet päättelemään, että hän oli luvattu Messias. Jopa Jeesuksen syntymän ja kuoleman olosuhteet vastasivat sitä, mitä Raamatun heprealaiset kirjoitukset ennustivat luvatusta Messiaasta. Kuinka niin?

Ensiksikin Jeesus syntyi Betlehemissä, mistä on kirjoitettu Miikan 5:1:een: ”Mutta sinä, Beetlehem Efrata, joka olet vähäinen olemaan Juudan sukujen joukossa, sinusta minulle tulee se, joka on oleva hallitsija Israelissa, jonka alkuperä on muinaisuudesta, iankaikkisista ajoista.” Targum eli juutalaisten arameankielinen mukaelma sanoo tässä jakeessa: ”Sinusta lähtee Messias minun edelleni.” – Ks. Matt. 2:1.

Myös Jeesuksen syntymätapa ansaitsee huomiota. Evankeliumin kertomus sanoo:

”Enkeli Gabriel lähetettiin Jumalan luota Nasaret-nimiseen Galilean kaupunkiin neitsyen luo, joka oli luvattu avioon Joosef-nimiselle miehelle Daavidin huoneesta, . . . enkeli sanoi: . . . ’katso, kohdussasi tapahtuu sikiäminen, ja sinä synnytät pojan, ja sinun on annettava hänelle nimi Jeesus. Tämä on oleva suuri, ja häntä tullaan kutsumaan Korkeimman Pojaksi,’ . . . Mutta Maria sanoi enkelille: ’Kuinka tämä tapahtuu, koska minulla ei ole suhdetta mieheen?’ Vastaukseksi enkeli sanoi hänelle: ’Pyhää henkeä tulee sinun päällesi, ja Korkeimman voima peittää sinut varjoonsa. Siksi myös sitä, mikä syntyy, kutsutaan pyhäksi, Jumalan Pojaksi.”’ – Luuk. 1:26, 27, 30–32, 34, 35.

Jeesuksen ihmeellinen sikiäminen ja se, että jumala ’peitti varjoonsa’ hänen kehittymisensä Marian kohdussa, antoi vakuuden siitä, että hän oli vapaa Aadamilta peritystä synnistä, joten hänestä tuli täydellinen ihminen. Messias oli näin ollen asemassa, jossa hän saattoi maksaa kalliin lunastushinnan ihmiskunnan vapauttamiseksi synnistä ja kuolemasta. – Ps. 49:8; Matt. 20:28.

Danielin 9:25–27:n mukaan ”Messias, Johtaja” tultaisiin ’tuhoamaan’ seitsemännenkymmenennen ”viikon puolivälissä”. Jeesus kuoli täysin tämän mukaisesti pääsiäispäivänä vuoden 33 keväällä, täsmälleen puoli vuosiviikkoa eli kolme ja puoli vuotta kasteensa jälkeen. – Matt. 26:2; Joh. 13:1, 2.

Oliko Jeesus luvattu Messias? Edellä esitetyt tosiasiat osoittavat selvästi, että hän oli. Mutta tällainen todistelu ei ehkä riitä saamaan monia vakuuttuneeksi. Jotakin muuta tarvitaan. Ja sitä on saatavissa. Mitä se on?

’Nerouden henki’

On hyvä pitää mielessä, että Jeesuksen elämä ei pelkästään täyttänyt Raamatun hänen suhteensa esittämiä päivämääriä ja paikkoja koskevia ennustuksia. Hänen opetuksensa ja toimintansa eivät ole pelkkiä sanoja paperilla. Jeesus oli persoona. Jotta voitaisiin päättää, oliko Jeesus Messias, tulee tarkastella hänen ”henkeään”, sitä vallitsevaa sydämen asennetta, joka teki hänestä sen, mikä hän oli, ja sai hänet sanomaan ja tekemään sen, mitä hän sanoi ja teki. Juutalainen oppinut Claude Montefiore huomauttaa tästä teoksessa The Synoptic Gospels (Synoptiset evankeliumit):

”Jeesuksen opetuksessa on erityinen henki ja hehku, jota joko arvostetaan tai ei arvosteta. . . . Jeesuksen opetus, jolla on ollut todella valtava vaikutus maailmaan, on enemmän ja aivan muuta kuin yksityiskohtainen määräysten luettelo. Se ei ole pelkästään osiensa yhteissumma. Se on kokonaisuus, vallitseva henki. Tällä hengellä on nerouden tunnuspiirteet. Se on mahtava, kannustava, sankarillinen. . . .

”Vaikka voitaisiin löytää melkein samanlaiset rinnakkaismuodot sanokaamme 970:lle tuhannesta sellaisesta evankeliumin jakeesta, jossa Jeesus puhuu, ja vaikka ne yhdistettäisiin sieväksi pieneksi kirjaksi, ei olisi saatu aikaan teosta, jolla olisi samanlainen uskonnollinen arvo. Sen yhtenäisyys, aromi, henki ja nerous olisivat kadonneet. Tai pikemminkin niitä ei voisi soluttaa sellaiseen katkelmien ja makupalojen kokoelmaan.”

Oletko henkilökohtaisesti yrittänyt tavoittaa Jeesuksen opetusten ”henkeä” tutkimalla huolellisesti Matteuksen, Markuksen, Luukkaan ja Johanneksen neljää evankeliumia Raamatun heprealaisten kirjoitusten valossa? Sen tekeminen auttaa sinua näkemään Messiaan toiminnan ensi vaiheet ja sen, miksi Jeesus Nasaretilainen ei täyttänyt omana aikanaan monia suosittuja odotuksia, jotka koskivat Jumalan ”voideltua”. Kuitenkin se, mitä hän teki, laski perustuksen sille, että koko ihmiskunta voi nauttia suurenmoisista siunauksista lähitulevaisuudessa. Millaisia siunauksia ne tulevat olemaan? Tuletko sinä näkemään niiden toteutumisen?

Toiminnan loppuvaiheet alkavat meidän päivinämme

Raamatun heprealaiset kirjoitukset sisältävät myös ennustuksia, joissa ”Ihmisen Pojasta” eli Messiaasta puhutaan loistavana taivaallisena kuninkaana, joka saa Jumalalta ’vallan, kunnian ja valtakunnan, ja kaikki kansat,kansakunnat ja kielet palvelevat häntä’. (Dan. 7:13, 14) Tämän taivaallisen Valtakunnan hallinnon alaisuudessa ihmiskunta tulee nauttimaan ikuisesta elämästä täydellisessä terveydessä paratiisiksi ennallistetun maan päällä. (Ps. 133:3; vrt. Jes. 33:24; 35:5, 6.) Jopa kuolleet heräävät eloon ylösnousemuksessa. (Job 14:13–15; Dan. 12:13; Joh. 5:28, 29) Se, että Messias vapaaehtoisesti uhrasi täydellisen ihmiselämänsä, tekee tämän kaiken mahdolliseksi. Mutta milloin tällaiset siunaukset tulevat?

Vastoin oman aikansa juutalaisten suosittuja odotuksia Jeesus selitti: ”Jumalan valtakunta ei tule huomiota herättävästi.” (Luuk. 17:20) Miten me voimme sitten tietää, milloin Valtakunta on käsillä?

”Asiainjärjestelmän päättymisen tunnusmerkiksi” Jeesus ennusti mm. suuria sotia, merkittävää nälänhätää, maanjäristyksiä, laittomuuden lisääntymistä ja muita ”ahdingon tuskia”. (Matt. 24:3, 6–8, 12; vrt. Ilm. 6:1–8.) Eivätkö juuri tällaiset asiat ole vaivanneet ihmiskuntaa ennen näkemättömässä mitassa merkkivuodesta 1914 lähtien? Jeesuksen ennustuksen mukaan se sukupolvi, joka kokisi tämän, tulisi näkemään, miten Messiaan hallinnon siunaukset alkavat ulottua yli koko maan. (Matt. 24:34; Sak. 9:10) Eikö se olekin paras uutinen nykyään eläville ihmisille?

Raamatun heprealaiset kirjoitukset hahmottelevat sen, että ”Messias johtaja” toimisi ensin lunastajana, ja osoittavat vuoden 29 hänen ilmaantumisensa vuodeksi. (Dan. 9:25) Hänen uhrikuolemansa oli määrä tapahtua puoli vuosiviikkoa eli kolme ja puoli vuotta myöhemmin. (Dan. 9:26, 27; Jes. 52:13–53:12) Jeesus Nasaretilaisen elämä täyttää täsmälleen kaikki nämä ja kaikki muut ennustukset, jotka koskevat Messiaan toiminnan ensi vaiheita. Eikö evankeliumikertomuksia tämän huomioon ottaen kannata siis tutkia mitä vakavimmin ja huolellisimmin? Oletko halukas tutkimaan niitä? Jos haluat nauttia Messiaan hallinnon maailmanlaajuisista siunauksista, sinun on välttämätöntä tehdä niin.

[Alaviitteet]

Ajanlaskumme alun juutalaista näkökantaa tästä ennustuksesta valottaa seitsemännellätoista vuosisadalla elänyt rabbiini Menasseh ben Israel teoksessaan De Termino Vitae [”Elämän päättymisestä”]: ”Jotkut ajattelivat noiden 70 viikon tarkoittavan sitä, että niiden lopussa Messias tulisi ja asettaisi heidät hallitsemaan koko maailmaa. Itse asiassa kaikki, jotka tuohon aikaan tarttuivat aseisiin roomalaisia vastaan, ajattelivat siten.”