Täytyy olla olemassa tarkoitus
LÄHES jokaisella ihmisellä on halu saada jotakin merkittävää aikaan, ellei hän ole jo niin turhautunut, että on omaksunut filosofian: ’Syökäämme ja juokaamme, sillä huomenna me kuolemme.’ Mutta sellaisetkin, jotka ovat antautuneet noudattamaan tällaista tarkoituksetonta elämäntapaa, tuntevat, että heiltä puuttuu jotakin, ja ovat onnettomia. Vaikka jonkin päämäärän toteutuminen olisikin epävarmaa, on silti paljon tyydyttävämpää työskennellä mielessään jokin tavoite kuin elää ilman mitään päämäärää.
Sen lisäksi useimmat ihmiset eivät ainoastaan halua arvokasta tarkoitusta elämälleen, vaan he haluavat myös tilaisuuden nauttia elämästä rakentavalla tavalla. He ovat kiinnostuneita maasta ja lähimmäisistään ja ymmärtävät, että sellaiset tavoitteet ovat todella arvokkaita, jotka lisäävät toisten hyvinvointia ja onnellisuutta. Ihminen, joka havaitsee ympäristössään kauneutta ja toisissa ihmisissä hyvää, on vielä innokkaampi työskentelemään jokin tarkoitus mielessään. Tuhansien ihmisten ponnistelut lääketieteen ja muiden tieteiden aloilla osoittavat, että itsekkyydestä ja epätäydellisyydestä huolimatta monet ihmiset ovat pohjimmiltaan kiinnostuneita toisten hyvinvoinnista.
Jos ihmiset voivat ajatella näin, niin entä sitten Luoja? Jos voisit katsella maata hänen edullisesta asemastaan, olisiko mielestäsi johdonmukaista tai tyydyttävää katsella vain toinen toistaan seuraavien sukupolvien astuvan näyttämölle, elävän muutamien levottomien ja turhauttavien vuosien ajan ja sitten kuolevan? Olisiko sinusta mielekästä, että tämä sama näytelmä toistuisi uudestaan ja uudestaan loputtomasti? Kun Jumala julisti Jesajan 45:18:n mukaan: ’Minä, joka olen valmistanut maan, en sitä autioksi luonut, vaan asuttavaksi sen valmistin’, niin tarkoittiko hän, että kuolevat sukupolvet asuttaisivat sen? Aikooko hän sallia tilanteen jatkua sellaisena kuin eräs tilanteen turhuuden havainnut raamatunkirjoittaja kuvaili sanoen: ”Sukupolvi menee, ja sukupolvi tulee, mutta maa pysyy iäti.” (Saarn. 1:4) Odottaisitko kaikkiviisaan Luojan tarkoituksen olevan tällainen? Varmasti hänellä täytyy olla suurempi kaiken käsittävä tarkoitus sille, mitä tapahtuu, silmämääränä parempi tulevaisuus.
Ihmisruumiissa ilmenevä tarkoituksenmukaisuus
Tarkastelehan lähemmin maan päällä olevia eläviä luomuksia, varsinkin ihmistä, joka on korkein elämänmuoto maan päällä. Voit havaita, että ihmisruumiissa ei ole yhtään osaa, jolla ei olisi tarkoitusta. Katsohan kättäsi. Onko kukaan koskaan tehnyt vastaavaa laitetta, joka olisi yhtä sopiva, näppärä ja kaunis? Ajattele sen tuntoherkkyyttä ja kykyä liikutella sormia tekemään aivan kuten haluat. Mitään ihmisen tuotetta täällä maan päällä pienestä transistorista suureen valtamerilaivaan ei olisi voitu rakentaa ilman Jumalan antamien sormien apua.
Ajattele silmiäsi – kahta kauniisti muotoiltua pientä pallonmuotoista ”elokuvakameraa”, jotka ovat täydellisen sopusointuisessa yhteistoiminnassa ja voivat ottaa kolmiulotteisia värikuvia, joiden kehittämiseen ei tarvita yhtään aikaa. Mutta silmä on paljon parempikin kuin kamera. Esimerkiksi se ei tarvitse suljinta, joka ”pysäyttäisi” esineen liikkeen. Silmä näkee liikkeet aina terävinä, ja se pystyy erottamaan liikkuvat esineet paikallaan olevista. Nämä kaksi elävää kameraa yhdessä näköaistimuksia tulkitsevan aivojen osan kanssa muodostuvat ihmisen alkiossa vain muutamista mineraaleista, valkuaisaineista, rasvasta, sokerista ja vedestä.
Erään sanomalehden tiedepalstalla sanottiin suurenmoisista aivoista:
”Aivojen rakenne fyysisenä kokonaisuutena on niin monimutkainen, että siihen verrattuna jättiläistietokoneet ovat pelkkiä lapsen leikkikaluja. Pelkästään yksi ainoa aivojen hermosolu koostuu paljon monimutkaisemmista osista kuin suurin ihmisen milloinkaan tekemä kone. Kuitenkin aivokuori, korkeampien mielentoimintojen keskus, joka muodostaa vain pienen osan koko elimestä, muodostuu 10 miljardista yksittäisestä hermosolusta. Jokainen niistä on monimutkainen alkulimayksikkö, joka toimii elävänä generaattorina.” – New York Times.
Kokeet ovat lisäksi osoittaneet, että jokaisessa ihmisruumiin noin biljoonasta solusta voi tapahtua 1000–2000 erilaista kemiallista reaktiota samanaikaisesti!
Maa suunniteltu ihmisen ihanteelliseksi kodiksi
Itse maata katsellessa huomaa selvästi, että se on suurenmoinen paikka, jossa ihmiset voivat elää – juuri oikea paikka. Kun mies ja nainen pantiin maan päälle, niin tänne oli varattu heidän nautinnokseen kaikki tarpeellinen onnellista elämää varten. Nykyäänkin siellä, missä ihminen ei ole liikaa järkyttänyt luonnon tasapainoa, maa tarjoaa kaiken sen, mitä ihminen tarvitsee. Tätä piirrettä tähdennettiin luennossa, joka pidettiin eräälle korkeakoulun opiskelijaryhmälle Brooklynissa New Yorkissa. Puhuja sanoi:
’Miten samalla tavalla kuin kirjaimellinen koti maa onkaan suunniteltu ja varustettu! Kirjaimellisessa kodissa on esimerkiksi valo katossa; niin on maallakin: aurinko. Kirjaimellisen kodin eteisessä on yövalo; niin on maallakin: kuu. Jumala sanoi, että kuu olisi yötä hallitseva valo. (1. Moos. 1:14–18) Se antaa eräänlaista pehmeää loistevaloa, joka ei häiritse unta.
’Kirjaimellisessa kodissa on vesijohtojärjestelmä, jonka avulla vettä voidaan johtaa eri huoneisiin; maa on myös varustettu vesijohtojärjestelmällä, joka kuljettaa vettä maanalaisissa putkissa eli kanavissa maan kaikkiin osiin. Jopa vuorilta voidaan löytää kimmeltäviä lähteitä. Joissakin paikoin Saharan aavikolla tarvitsee kaivaa vain toista metriä veden saamiseksi.
’Asuintalon kellarissa on öljyä tai hiiltä lämmitystä varten; maan ”kellarivarastoissa” on myös öljyä ja hiiltä odottamassa, että ihminen käyttäisi niitä. Kodin pohjakerroksessa on tavallisesti kuparista, raudasta ja muista metalleista tehtyjä esineitä, joilla voi korjata tai rakentaa. Niinpä maapallonkin ”kellarivarastoissa” on metalleja: rautaa, kuparia, hopeaa, kultaa, platinaa ja muita. On myös timantteja, rubiineja ja lukematon määrä muita jalokiviä, joilla tämän maallisen ”perheen” naiset voivat koristaa itseään.
’Kodin ruokakomerossa on paljon monenlaista ruokaa. Maan yltäkylläisessä ”ruokakomerossa” on myös runsaasti herkullisia ravintoaineita: hedelmiä, marjoja, meloneja, vihanneksia, erilaisia viljalajeja ja paljon muuta ihmiskunnan ravinnoksi.’
Voiko kukaan johdonmukaisesti sanoa, että kaikki nämä pantiin tänne ilman mitään tarkoitusta, tai että ne tulivat tänne sattumalta? Kun koti on näin hyvin varustettu, emmekö tiedäkin, että sillä on suunnittelija?
Tämän kaiken kruunaakin tieto siitä, että ihminen tehtiin maata varten ja maa nimenomaan ihmistä varten. Jumala puhuu maasta lahjanaan ihmiskunnalle. (Ps. 115:16) Ihmisten, joille on annettu valta vallita koko maata, tulisi voida elää siinä yhtä onnellisina kuin eläimet. (1. Moos. 1:26–28) Jos ihmiset vapautettaisiin heidän mielensä ja ruumiinsa heikkouksista, niin heidän pitäisi tuntea olonsa oikeassa elinympäristössään yhtä kotoisaksi kuin esimerkiksi vuorikauriit tuntevat omassa asuinpaikassaan. Alppikauriit hyppäävät kompastumatta kallionulkonemalta toiselle käytännöllisesti katsoen pystysuoralla vuorenseinämällä. (Vrt. Jobin kirjan 39. lukuun.) Jos ihmisen ruumis ja mieli olisivat täydelliset ja ihminen pystyisi täydellisesti hallitsemaan niitä ja kaikki hänen aistinsa olisivat terävät ja valppaat, niin eikö hän välttyisi vielä helpommin onnettomuuksilta kuin nuo eläimet? Ajattelepa vain niitä uskomattoman täsmällisiä, sekunnin murto-osan tarkkuudella tapahtuvia akrobaattien taidonnäytteitä, joita hyvin harjoitelleet ihmiset voivat jo nyt suorittaa mielen ja ruumiin epätäydellisyydestä huolimatta.
Ihmisen hengellinen käsityskyky
Eikö kaikki nämä seikat huomioon ottaen näytä sopivalta, että ihmisen pitäisi saada nauttia elämästä kauemmin kuin vain seitsemänkymmentä tai kahdeksankymmentä vuotta? Tästä muodostuu vielä suurempi kysymys, kun tarkastelemme ihmisen rakennetta persoonallisuuden, tunne-elämän ja toiveitten suhteen. Raamattu sanoo, että ihminen tehtiin ’Jumalan kuvaksi ja kaltaiseksi’. (1. Moos. 1:26) Ihmisillä on moraalitaju ja kyky ymmärtää hengellisiä asioita; näitä ominaisuuksia ei eläimillä ole. Jos tätä ihmisen hengellistä tarvetta ei riittävästi tyydytetä, hän ei voi olla onnellinen. Jeesus Kristus sanoi: ”Onnellisia ovat ne, jotka ovat tietoisia hengellisestä tarpeestaan.” (Matt. 5:3) Ihminen, joka tajuaa hengellisen tarpeensa, pyrkii myös täyttämään sen. Jumala on halukas tyydyttämään vilpittömän etsijän. Jeesus sanoi: ”Pyytäkää jatkuvasti, niin teille annetaan; etsikää herkeämättä, niin te löydätte; kolkuttakaa lakkaamatta, niin teille avataan. Jos siis te, jotka olette pahoja, osaatte antaa lapsillenne hyviä lahjoja, kuinka paljoa ennemmin teidän Isänne, joka on taivaissa, antaakaan hyvää niille, jotka pyytävät häneltä?” – Matt. 7:7, 11.
Jos olet surullinen havaitessasi maailmassa vallitsevan turhautuneisuuden ja jos etsit vastausta kysymykseen: ’Onko elämällä tarkoitusta?’ niin olet tietoinen hengellisestä tarpeestasi. Toivomme, että seuraava kirjoitus rohkaisee sinua.
[Kuva s. 5]
Silmä on suurenmoinen automaattinen itse tarkentuva ”värifilmikamera”, joka voi ottaa liikkeestä jatkuvasti teräviä kuvia
[Kuva s. 5]
Ihmisruumiin yksi solu on monimutkaisempi kuin valtava tehdas, ja siinä voi äänettömästi tapahtua 1000–2000 kemiallista reaktiota samanaikaisesti
[Kuva s. 6]
Hyvä perheenhuoltaja järjestää niin, että hänen talossaan on varastoituna tai saatavissa kaikkea, mitä hänen perheensä tarvitsee
[Kuva s. 7]
Jehova, suuri Perheenhuoltaja, järjestää niin, että hänen talossaan on varastoituna tai saatavissa kaikkea, mitä hänen perheensä tarvitsee