Mikä on Raamatun kanta?

Oliko Jeesuksella veljiä ja sisaria?

RAAMATUN kreikkalaisissa kirjoituksissa selvästi esitettyjä totuuksia on, että Jeesus Kristus oli maan päällä ollessaan Jumalan Poika. Hän itse tunnusti sen monin sanoin vastustajilleen. (Joh. 10:36) Hän yhtyi myös täysin Pietarin tunnustukseen: ”Sinä olet Kristus, elävän Jumalan Poika.” – Matt. 16:16, 17.

Lisäksi nuo raamatunkohdat osoittavat selvästi, että Jeesus syntyi neitsyestä, Mariasta. Niinpä apostoli Matteus kertoo, että ennen kuin Joosef ja Maria solmivat avioliiton, Marian ”todettiin olevan raskaana pyhän hengen vaikutuksesta”. Matteus mainitsee, että tämä tapahtui sen ennustuksen täyttymykseksi, että ”neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan”. Samaa tukee Luukkaan todistus, että enkeli Gabriel näyttäytyi neitsyt Marialle ja kertoi hänelle, että pyhän hengen voimasta hänessä tapahtuisi sikiäminen ja hän synnyttäisi pojan. – Matt. 1:18–23; Luuk. 1:30–35.

Oli pakottava syy, miksi Jeesuksen oli synnyttävä neitsyestä. Jos hänen äitinsä olisi ollut naimisissa ja jos hän olisi ollut sukupuolisuhteissa Joosefin kanssa ennen kuin hän tuli raskaaksi pyhästä hengestä, olisi hyvin voitu herättää kysymys, kenen poika Jeesus oli – Jumalan vai Joosefin. Sitä paitsi samoin kuin Israelin ylimmäinen pappikin saattoi naida ainoastaan neitsyen, niin oli sopivaa, että Jumala käytti neitsyttä synnyttämään Poikansa.

Mutta oliko Marian välttämättä pysyttävä neitsyenä sen jälkeen kun hän synnytti Jeesuksen, ja pysyikö hän? Toisin sanoen oliko Jeesus hänen ainoa poikansa vai oliko hänellä lisäksi lapsia Joosefista? Oliko Jeesuksella veljiä ja sisaria – tarkkaan ottaen, veli- ja sisarpuolia? Raamattu ei esitä mitään syytä, miksi Marian olisi pitänyt pysyä neitsyenä. Se että hän olisi saanut muita lapsia ei olisi vaikuttanut Jeesukseen. Mutta synnyttikö hän muita lapsia vai ei?

Ei, sanovat roomalaiskatoliset teologit. Markuksen 6:1–6:een on roomalaiskatolisessa Uudessa amerikkalaisessa Raamatussa (New American Bible) liitetty alaviite: ”Kysymystä Jeesuksen veljistä ja hänen sisaristaan (jae 3) ei voida ratkaista helposti kielellisin perustein. . . . Tämän merkitystä koskeva kysymys heräsi ainoastaan sen tähden, että kirkko uskoo Marian ikuiseen neitsyyteen.” – Kursivointi lisätty.

On kuitenkin hyvin vaikeata löytää Raamatusta mitään perustetta tukemaan Marian ”ikuista neitsyyttä”. Esimerkiksi Matteus kertoo, että Joosef ”ei ollut sukupuolisuhteissa Marian kanssa, ennen kuin tämä synnytti pojan; ja Joosef antoi hänelle nimen Jeesus”. Vaikka Matteus ei nimenomaan sanonut, että Maria oli suhteissa Joosefin kanssa sen jälkeen kun hän synnytti Jeesuksen, hänen sanansa varmasti viittaavat siihen. Samaa voidaan sanoa Luukkaan sanoista, että Maria ”synnytti poikansa, esikoisen”. – Matt. 1:25; Luuk. 2:7.

Se, että Marialla oli muita lapsia Jeesuksen lisäksi, käy selvästi ilmi kysymyksistä, joita Jeesuksen kotikaupungin asukkaat esittivät; hehän tunsivat hänen perheensä hyvin. He sanoivat: ”Mistä tämä on saanut nämä? Ja miksi tälle on annettu tämä viisaus? . . . Eikö tämä ole se puuseppä, se Marian poika ja Jaakobin ja Joosefin ja Juudaan ja Simonin veli? Ja eivätkö hänen sisarensa ole täällä meidän parissamme?” – Mark. 6:2, 3.

Se, että Jeesuksella oli luonnollisia veljiä (velipuolia), käy ilmi myös siitä, että erään kerran hänelle sanottiin: ”Äitisi ja veljesi seisovat ulkopuolella ja pyrkivät puheillesi.” Luemme lisäksi, että ”hänen veljensä eivät näet uskoneet häneen”. – Matt. 12:47; Joh. 7:5.

Edelleen Jeesuksen kuoleman ja ylösnousemuksen jälkeen luemme, että niiden joukossa, jotka olivat läsnä ylähuoneessa Jerusalemissa, oli yhdentoista apostolin lisäksi muita, mm. ”Maria, Jeesuksen äiti, . . . ja Jeesuksen veljiä”. On sen tähden mitä todennäköisintä, että he olivat läsnä ylähuoneessa myös silloin, kun Jumalan pyhää henkeä vuodatettiin sadallekahdellekymmenelle opetuslapselle. (Apt. 1:13–15; 2:1–4) Ja vuosia myöhemmin apostoli Paavali mainitsee ”Herran veljet”. – 1. Kor. 9:5.

Se, että Marialla oli muita lapsia, näyttää ilmenevän myös tapauksesta, joka sattui, kun Jeesus oli kaksitoistavuotias ja Joosef vei perheensä juhlille Jerusalemiin. Paluumatkalla he olivat matkustaneet kokonaisen päivän, ennen kuin Maria huomasi, ettei Jeesus ollut heidän kanssaan. Jos Jeesus olisi ollut hänen ainoa lapsensa (joka oli sitä paitsi ihmeen avulla syntynyt), voisimmeko kuvitella hänen äidinvaistonsa olleen niin uinuvassa tilassa, että hän olisi lähtenyt matkaan ilman Jeesusta eikä olisi kaivannut tätä kokonaiseen päivään? Mutta jos hänellä tuohon ajankohtaan mennessä oli Joosefista kuusi tai useampia lapsia, voimme kuvitella hänellä olleen niin paljon työtä, että hän olisi saattanut olla kaipaamatta Jeesusta kokonaiseen päivään. – Luuk. 2:41–50.

Saatettaisiin tosin herättää kysymys: jos Marialla oli muita lapsia, miksi Jeesus luovutti äitinsä apostolinsa Johanneksen huostaan eikä tämän toisten lasten huostaan? Ensinnäkään Jeesuksen veljet eivät ehkä olleet läsnä, kun hänet pantiin paaluun; he eivät ilmeisesti vielä olleet tulleet uskoviksi. Lisäksi Johannes oli Jeesukselle läheisin hänen opetuslapsistaan ja hänellä oli Jeesukseen hengellinen suhde, joka voitti minkä tahansa luonnollisen sukulaisuussuhteen. – Joh. 19:26, 27.

Katoliset teologit väittävät kaikkia näitä todisteita vastaan sanomalla: ”Kreikkaa puhuvat seemiläiset eivät käyttäneet sanoja adelfos ja adelfē ainoastaan tavanomaisessa merkityksessä [tarkoittamaan ”veljiä” ja ”sisaria”] vaan myös veljen- tai sisarenpojasta ja -tyttärestä, velipuolesta, sisarpuolesta ja serkusta.” Tämän väitteen esitti ensimmäiseksi varhainen katolinen ”kirkkoisä” Hieronymus, ja se on peräisin vasta ajanlaskumme vuodelta 383. Hän ei kuitenkaan esitä mitään raamatunkohtaa tai perinnettä kantansa tueksi. Tosiasia on, että myöhemmissä kirjoituksissaan hän ilmaisi epäilevänsä sen teoriansa järkevyyttä, että Raamattu puhuessaan Jeesuksen ”veljistä” tarkoitti ”serkkuja”. – Lightfoot, St. Paul’s Epistle to the Galatians.

Tosiasia on, että jos kysymyksessä olisivat olleet muut kuin veljet ja sisaret, Raamatun henkilöt ja Raamatun kirjoittajat olisivat käyttäneet ”sukulaisia” merkitsevää kreikankielistä sanaa, nimittäin sanaa syggenon. Niinpä Jeesus sanoi: ”Ei ole profeetta vailla kunnioitusta muualla kuin kotiseudullaan ja sukulaistensa keskuudessa ja omassa talossaan.” Jeesus tekee tässä selvän eron ”sukulaisten” ja omaan taloon kuuluvien välillä. – Mark. 6:4.

Jeesus teki saman eron, kun hän sanoi: ”Kun laitat päivälliset tai illalliset, älä kutsu ystäviäsi äläkä veljiäsi äläkä sukulaisiasi äläkä rikkaita naapureita.” – Luuk. 14:12; 21:16.

Miksi katolinen kirkko on tehnyt Marian oletetusta ”ikuisesta neitsyydestä” kirkon opin, vaikka perinne tai Raamattu eivät lainkaan tue sitä? Epäilemättä sen pyhyyden tähden, jonka neitsyyden uskotaan suovan. Raamatun mukaan neitsyys on kuitenkin hyve ainoastaan naimattomien ihmisten keskuudessa. Apostoli Paavali kieltää naimisissa olevia epäämästä toisiltaan sitä, mikä heille aviollisesti kuuluu, mihin Maria olisi syyllistynyt, jos hän olisi pysytellyt neitsyenä Jeesuksen syntymän jälkeen. – 1. Kor. 7:3–5.