Tarkkailemme maailmaa

Myrkyllisiä kasveja

◆ Vuoden 1975 aikana ”ainakin 12000 yhdysvaltalaista sai myrkytyksen kasveista, jotkut heistä kohtalokkain seurauksin”, ilmoittaa Time-lehti. Se julkaisi vaarallisista lehtikasveista luettelon, jonka oli valmistanut tri Guy Hartman Fontanasta Kaliforniasta. Seuraavat kasvit ovat kokonaisuudessaan myrkyllisiä ihmisten syödä: atsalea, huonevehka eli kalla, keltajasmiini, leinikki, likusteri eli tyrnäpensas, näsiä, oleanteri, risiinikasvi ja visteri. Seuraavista kasveista jotkin osat ovat vaarallisia: valeakaasia (kaarna, lehdet, nuoret versot); orjanlaakeri eli piikkipaatsama, punakoiso, rautayrtti (marjat); muratti (marjat ja lehdet); keltanarsissi eli pääsiäislilja (sipuli); myrkkysumakki, raparperi (lehdet); joulutähti (lehdet ja varsi); kurjenmiekka (lehdet, juuret ja mehevät osat); kolibrinkukka (siemenkodat). Vaikka monet aikuiset välttävät syömästä sellaista, mistä ovat epävarmoja, vanhempien on hyvä varoittaa lapsiaan poimimasta ja syömästä kasveja, joita he löytävät leikkiessään pellolla tai omalla takapihallaan. Jotkin edellä luetelluista kasveista aiheuttavat vakavan sairastumisen, kun taas toisten syöminen johtaa kuolemaan. Lääkärin- tai sairaalahoito voivat olla elintärkeitä kasvimyrkytyksen uhrille.

Pakollinen sterilisaatio

◆ Intiassa, jossa väestön nettolisäys on noin 13 miljoonaa ihmistä vuodessa, puhutaan pakollisesta sterilisaatiosta. Koska vapaaehtoinen syntyvyydensäännöstelyohjelma ei ole ehkäissyt vuodesta toiseen jatkuvaa suurta väestönkasvua, Intian terveys- ja perhesuunnitteluministeri sanoo: ”Meidän on ehkä turvauduttava lain laatimiseen, ja se koskisi kaikkia.” Puhutaan rajasta, joka olisi vain kaksi tai kolme lasta perhettä kohti. Kiinassa aviopareja kehotetaan voimakkaasti pidättymään hankkimasta enempää kuin vain kaksi lasta. Heidän erittäin kurinalaisessa elämäntyylissään tällainen painostuksen muoto vaikuttaa yleensä menestykselliseltä.

Vaimojen työtaakka

◆ Industry Week -lehti lainaa kahta tutkimusta, joiden mukaan työssä käyvillä vaimoilla on yleensä suuri työtaakka, koska heidän miehensä ei liiemmälti auta heitä kotitöissä. Kansainvälisen työjärjestön (ILO:n) tutkimuksesta ilmenee, että monet työssä käyvät vaimot tekevät taloustehtävät mukaan luettuina 70–80-tuntista työviikkoa. Stanfordin tutkimusinstituutin erillisen tutkimuksen kerrotaan osoittavan, että aviomiehet auttavat ”vain mieleisissään tehtävissä ja vain murto-osan taloustöihin käytettävistä tunneista”.

Toisen lääkärin mielipide leikkauksessa

◆ Jotkut yhdysvaltalaiset ammattiyhdistykset vaativat, että potilaat pyytävät toisenkin lääkärin mielipiteen valinnanvaraisesta leikkauksesta. Toisissa ammattiyhdistyksissä ohjelma on vapaaehtoinen ja potilaat voivat itse päättää, pyytävätkö he toisen mielipidettä. Erään tutkimuksen äskettäin julkaistujen tulosten mukaan pakollisissa ohjelmissa havaittiin 16 prosenttia suositelluista leikkaustoimenpiteistä tarpeettomiksi, kun taas vapaaehtoisissa ohjelmissa luku oli 35 prosenttia. New York Daily News -lehti lainaa Cornell-yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta olevan tri Eugene McCarthyn sanoja: ”Havaintomme antavat yllin kyllin perusteita ottaa yleisesti käytäntöön toisen [lääkärin] mielipiteen pyytäminen valinnanvaraisissa leikkauksissa, mikä parantaisi tuntuvasti hoidon laatua ja varojen tehokasta hyväksikäyttöä.”

Pyhiinvaeltajien ylijäämämitalit

◆ Vatikaanille ilmoitetaan jääneen ”pyhän vuoden” 1975 päättyessä noin miljoona myymätöntä pyhiinvaeltajien mitalia. National Catholic Reporter -lehti kertoo: ”Ne olivat maksaneet noin 50 senttiä [2 mk], mutta nyt eräs italialainen yhtiö, jolla on kirjelomakkeidensa mukaan pyhän vuoden keskuskomitean valtuutus, myy niitä 5 dollarilla [20 mk:lla].” Keskuskomitean puheenjohtaja kardinaali Maximilian de Furstenberg myönsi marraskuun lopulla: ”Mitaleita ei mennyt kaupaksi niin hyvin kuin olisimme ehkä toivoneet.”

Sveitsiläisen kelloteollisuuden laskusuhdanne

◆ Sveitsin kellosepät valmistivat melkein 40 prosenttia maailman viime vuoden kellotuotannosta. Vaikka kelloja valmistui siellä 79 miljoonaa kappaletta, vienti väheni 22 prosenttia edellisestä vuodesta. Yli 16000 sveitsiläistä kelloseppää menetti puolentoista vuoden aikana työpaikkansa. Määrä on 21 prosenttia kelloteollisuuden työntekijöistä. Laskusuhdanteen syinä ovat maailmanlaajuinen laskukausi ja Sveitsin frangin arvon kohoaminen rahamarkkinoilla (mikä on nostanut Sveitsin kellojen hintaa dollareissa 70 prosenttia vuodesta 1971 lähtien). Time-lehti kuitenkin mainitsee, että ”pahinta asiain kehityksessä on ollut markkinointivirhe: sveitsiläiset kellosepät eivät ymmärtäneet digitaalisten sähkökellojen myyntimahdollisuuksia”. Kaikesta huolimatta Sveitsin kelloteollisuus yrittää nyt kiirehtiä numeronäyttökellojen tuotantoa.

Eurooppalainen biisoni

◆ Vuonna 1919 surmattiin ravinnoksi otaksutusti viimeinen luonnonvarainen visentti eli eurooppalainen biisoni. Vain muutamia yksilöitä jäi silloin eläintarhoihin. Nyt vaeltelee kuitenkin 1650 visenttiä Bialowiezan metsässä, joka levittäytyy molemmin puolin Puolan ja Neuvostoliiton välistä rajaa. Tästä metsästä tuli vuonna 1921 Puolan ensimmäinen kansallispuisto, ja eräs puolalainen professori alkoi vuonna 1923 kerätä eurooppalaisia biisoneita monista eläintarhoista. Vain 17 tällaista amerikkalaiselle biisonille sukua olevaa yksilöä säilyi hengissä toisen maailmansodan yli. Sen jälkeen niiden kasvatusta jatkettiin, niin että tässä metsässä on nyt näin suuri määrä visenttejä.