Mitä voit tehdä lasten pahoinpitelyn suhteen?
LASTEN pahoinpitelyn ”epidemia” on nyt saavuttanut hälyttävät mitat. Kuten edellisessä kirjoituksessa todettiin, vanhempiin vaikuttavat erilaiset olosuhteet ja asenteet johtavat pienten lasten pahoinpitelyyn.
Miten vanhemmat ja muut aikuiset voivat voittaa taipumuksen pahoinpidellä lasta? Yksi keino on, että ymmärretään lasten pahoinpitelyn vahingolliset vaikutukset. Oletko koskaan ajatellut sitä vakavasti?
Eräs pittsburghilainen tutkimusryhmä tutki kahtakymmentä pahoinpideltyä lasta. Tutkimusraportissa kerrotaan:
”Useimmat heistä vaikuttivat henkisesti, ruumiillisesti ja tunneperäisesti pysyvästi vaurioituneilta. Ainoastaan kahta kahdestakymmenestä voitiin kuvailla täysin normaaliksi. Yli puolet oli alipainoisia, jotkut äärimmäisen aliravittuja, ja kuudessa ilmeni lisäksi merkkejä keskushermostovaurioista. Kahdessa tapauksessa tämä johtui selvästi päähän kohdistuneista iskuista. Kolmella ryhmään kuuluvalla oli selviä ruumiillisia vammoja: yhdellä oli epämuodostunut pääkallo, toisella alaraajojen halvaus ja kolmannella pysyvä silmävamma. Kaksi muuta oli alimittaisia ja alipainoisia, neljän älykkyysosamäärä jäi alle 80:n, neljä oli tunneperäisesti häiriintyneitä; noin joka toisella oli puhevika.”
Tiedätkö, että samanlaisia haittavaikutuksia voi koitua pienen lapsen ravistelemisesta? Sekin voi johtaa pysyvään aivovammaan. Jatkuva lapsille huutaminen ja muu heidän solvaamisensa aiheuttavat myös pysyvää vahinkoa heille.
Raamattu kehottaa jokaista, joka haluaa Jumalan hyväksymyksen: ”Kaikki ilkeämielinen katkeruus ja suuttumus ja viha ja huutaminen ja pilkka olkoon kaukana teistä kaiken pahuuden ohella.” (Ef. 4:31) Se osuu lähes kaikkien lapsiin kohdistuvien pahoinpitelyjen ytimeen, nimittäin hillitsemättömään suuttumukseen.
”Mutta minulla on kiukkuinen luonne”
Onko se sinun pulmasi? Mitä voit tehdä välttääksesi suuttumuksen purkaukset?
Oikean näkemyksen saaminen suuttumuksesta on tärkeätä. Epäilemättä olet omasta kokemuksestasi oppinut, että nykyinen maailma pitää suuttumusta ja väkivaltaa hyväksyttävänä tapana pulmien ja paineitten voittamiseksi. Mutta ovatko kaksi maailmansotaa ja lukuisat muut selkkaukset, jotka ovat johtuneet sellaisesta asenteesta, osoittaneet sen olevan hyödyllinen?
Raamatun mukaan suuttumus ja väkivalta eivät ole osoitus voimasta vaan heikkoudesta. Se sanoo: ”Typerä mies päästää suuttumuksensa valloilleen; viisas mies odottaa ja antaa sen viilentyä.” (Sananl. 29:11, New English Bible) Raamattu kuvailee raivostuneen ihmisen heikentynyttä tilaa edelleen: ”Kuin kaupunki, varustukset hajalla, muuria vailla, on mies, joka ei mieltänsä hillitse.” – Sananl. 25:28.
Miten voit hillitä mielesi paremmin? Ensimmäisiä askeleita on noudattaa Raamatun neuvoa: ”Älä rupea pikavihaisen ystäväksi äläkä seurustele kiukkuisen kanssa, että et tottuisi hänen teihinsä ja saattaisi sieluasi ansaan.” (Sananl. 22:24, 25) Sinun pitäisi olla helppoa noudattaa tätä neuvoa, sillä todennäköisesti vallassasi on valita ne, joiden kanssa säännöllisesti seurustelet. Lempeämielisten ihmisten seuran etsiminen auttaa sinua säilyttämään itsehillinnän.
Voitko välttää tilanteita, joissa lapsesi todennäköisesti herättää suuttumuksesi? Voisitko järjestää lapsenvahdin siksi aikaa, kun suoritat ostoksesi, tai voitko suorittaa ne aikana, jolloin toiset perheenjäsenet voivat pitää huolta lapsista? Kun lapset alkavat oikkuilla liiallisen väsymyksen tähden, monet ymmärtäväiset vanhemmat keskeyttävät työnsä ja istuutuvat heidän kanssaan penkille tai mihin tahansa sopivaan paikkaan. Muutama lohdutuksen sana moitteen sijasta auttaa lapsia tavallisesti rauhoittumaan.
Jotkut ehkä pitävät tätä liiallisena lasten palvomisena, joiden tulisi tietää, etteivät he saa aiheuttaa sellaista turhaa hälyä. Usein lapset ovat kuitenkin yksinkertaisesti lopen uupuneita oltuaan useita tunteja seisaallaan tai kulutettuaan muuten energiaansa. Sellaisissa tapauksissa Raamattu neuvoo kiinnittämään huomiota valituksiin, kun se sanoo: ”Joka tukkii korvansa vaivaisen [avuttoman, NE] huudolta, se joutuu itse huutamaan, vastausta saamatta.” – Sananl. 21:13.
Muista omaa lapsuuttasi
Tärkeä keino välttyäksesi ärsyyntymästä lapsiin on muistaa, millaista oli kun itse olit lapsi. Eräs sanomalehtinainen ja äiti näki seuraavan opettavan tapauksen:
”Eräänä päivänä bussiin nousi nuori mies mukanaan lapsi, joka kirkui ja vääntelehti hänen käsivarsillaan. Mies saattoi vain pitää kiinni tytöstä. Kun lapsi parkui täysin keuhkoin, isä oli täysin tietoinen bussissa matkustavien ihmisten ärtyneistä ilmeistä. Kun nuori isä lopulta pääsi istumaan, hän piti käsivarsillaan lujasti kiinni kirkuvasta ihmisenalusta ja puhui tälle matalalla, rauhallisella äänellä. Hän sanoi: ’Jenny, kultaseni, tiedän täsmälleen, miltä sinusta tuntuu. Sinulla on kova nälkä ja olet väsynyt. Se tuntuu kauhealta. Olet aivan hämmentynyt kaikesta. Et kerta kaikkiaan voi lopettaa itkemästä. Tiedän ettet voi sille mitään. Anna minun tuudittaa sinua. Lupaan sinulle, että olemme pian kotona ja pääset omaan sänkyysi ja minä laulan sinut uneen. Niin, lapsiparka, minä tiedän, ettet voi lopettaa itkemistä.’”
Mikä oli tuloksena tästä isän hellästä myötätunnosta lastaan kohtaan? ”Muutaman minuutin kuluttua, kun ymmärtämyksen sanoma oli tunkeutunut uupumuksen läpi, Jenny rauhoittui, ryhtyi imemään peukaloaan ja nukahti.” Tarkkailija päätteli tästä kokemuksesta:
”Jos isä tai äiti yrittää ymmärtää, mitä lapsi kokee – ja tunnustaa kokeneensa samaa kauan sitten – se muuttaa koko tilanteen. Jos ajattelet, että lapsesi on hemmoteltu kakara, joka yrittää saada sinut järjiltäsi, silloin halu iskeä takaisin tulee voittamattomaksi. Jos toisaalta selvität itsellesi: ’Kun pikkulapsi väsyy, koko maailma luhistuu – ja samoin on täytynyt olla kerran minunkin kohdallani’, silloin sekä vanhemmat että lapsi saavat hyödyllistä kasvatusta.”
Kuria ilman ’ärsyttämistä’
Merkitseekö tämä sitä, että ruumiillinen rangaistus, kuten selkäsauna, on täysin sopimatonta? Ei suinkaan. On monia tilanteita, joissa sellainen rangaistus on tarpeen. Raamattu sanoo: ”Älä kiellä poikaselta kuritusta, sillä jos lyöt häntä vitsalla, säästyy hän kuolemasta. Vitsalla sinä häntä lyöt, tuonelasta [haudasta] hänen sielunsa pelastat.” – Sananl. 23:13, 14.
Ruumiillista rangaistusta ei kuitenkaan aina tarvita; se ei myöskään tehoa kaikkiin lapsiin. Oletko lisäksi pannut merkille, että monet vanhemmat menevät ruumiillisessa rangaistuksessa äärimmäisyyksiin? He menettävät malttinsa ja aiheuttavat paljon enemmän kipua kuin tarvitaan oikaisuksi. Tutkimukset ovat osoittaneet, että lasten pahoinpitelijöitten suuri enemmistö on vanhempia, jotka kurittavat liikaa.
Raamattu varoittaa tästä. Samalla kun apostoli Paavali kannustaa vanhempia kasvattamaan lapsiaan ”Jehovan kurissa ja mielenohjauksessa”, hän varoittaa: ”Älkää ärsyttäkö lapsianne.” (Ef. 6:4) Toisessa paikassa Paavali neuvoi: ”Te isät, älkää ärsyttäkö lapsianne.” (Kol. 3:21) Tämä sulkisi pois raa’an pieksemisen tai muun ruumiillisen kidutuksen samoin kuin sen, että lapsia kiusataan huutamalla heille jatkuvasti, vähättelemällä heitä tai alistamalla heidät muunlaisiin psykologisiin nöyryytyksiin. Raamattu osoittaa Jumalaa miellyttävän käytöstavan puhumalla äidistä, joka ”vaalii” lapsiaan ja on ’hellävarainen’ heitä kohtaan. – 1. Tess. 2:7.
Apua pahoinpiteleville vanhemmille
Lasten pahoinpitelyt saadaan parhaiten loppumaan auttamalla vanhempia. Kirjoituksessa, jonka nimenä oli ”Vanhemmat tarvitsevat apua”, Edward Edelson huomauttaa:
”Lähes jokaisessa tapauksessa parannuskeino lasten pahoinpitelyyn on kasvattaa vanhemmissa riittävästi itsekunnioitusta ja arvokkuutta sellaisten syvien ystävyyssuhteitten luomiseksi, jotka heiltä puuttuvat. Useimmat näistä vanhemmista ovat eläneet sanoin kuvaamattomassa yksinäisyydessä, koska he pelkäävät, että heidän tuttavansa torjuvat heidät samalla tavoin kuin heidän vanhempansa torjuivat heidät. Vain tämänkaltainen ystävyys voi saada isän tai äidin näkemään lapsen oikeassa valossa – ei elävänä leluna, jonka tarkoitus on tyydyttää vanhempien tarpeet, vaan ihmisyksilönä, jolla on oma elämänsä ja omat tarpeensa.”
Tärkeitten henkilökohtaisten suhteitten kehittämiseksi toisiin aikuisiin jotkut pahoinpitelevät vanhemmat ovat liittyneet yhteen järjestöiksi. Näitä ovat esimerkiksi Yhdysvalloissa ”Nimettömät vanhemmat” ja ”Nimettömät äidit”. Ne pitävät säännöllisesti kokouksia auttaakseen parantamaan vanhempien ja heidän lastensa välisiä suhteita. Joillakin seuduilla on hätätapauksia varten tarkoitettuja päivähoitokeskuksia, joihin vanhemmat voivat tuoda lapsensa, kun tilanne tulee painostavaksi. Onko sinun asuinseudullasi sellaista laitosta? Soittamalla perhelääkärillenne tai paikalliseen sairaalaan tai katsomalla puhelinluettelosta voit päästä kosketuksiin henkilöitten kanssa, jotka voivat auttaa selviytymään lasten pahoinpitelyn pulmasta.
On kuitenkin olemassa jotakin näitä maallisia palveluja tehokkaampaa, kun on kysymys merkityksellisten ihmissuhteitten kehittämisestä. Mitä se on?
Ohjaus joka tehoaa
Jumalan kirjoitetusta sanasta apostoli Paavali mainitsi: ”Koko Raamattu on Jumalan henkeyttämä ja hyödyllinen . . . oikaisemiseen”, myös vanhempien ja lasten vaurioituneitten suhteiden oikaisemiseen. (2. Tim. 3:16) Tarkastelkaamme joitakin perusperiaatteita, jotka parantavat suhteita.
Lasten pahoinpitelyn tutkijat sanovat, että pahoinpitelevät vanhemmat odottavat lapsiltaan paljon enemmän kuin nämä voivat järkevästi antaa. Raamattu auttaa oikaisemaan sellaisen itsekkään asenteen sanomalla: ”[Ei] tule ajatella itsestään enempää kuin on tarpeellista ajatella.” (Room. 12:3) Aikuiset ovat taipuvaisia noudattamaan tuota neuvoa, kun he tunnustavat seuraavan raamatullisen totuuden: ”Ei ole maan päällä ihmistä niin vanhurskasta, että hän tekisi vain hyvää eikä tekisi syntiä.” (Saarn. 7:21) Kaikilla, aikuisilla samoin kuin lapsilla, on vikoja; ja kun oikein ajattelet asiaa, eivätkö vauvojen ja pikkulasten heikkoudet ole vähemmän moitittavia kuin aikuisten (toisinaan harkitut) epäystävälliset teot?
On tosin aikoja, jolloin lapset ovat tahallisen ärsyttäviä ja vanhemmat syystä harmistuvat. Kuten edellä todettiin, kirjaimellisella ”vitsalla” annettu kuritus saattaa käydä välttämättömäksi. Vanhempien ei tulisi kuitenkaan koskaan menettää itsehillintäänsä antaessaan kuritusta. Heidän täytyy pitää mielessään Raamatun neuvo: ”Kestäkää jatkuvasti toisianne ja antakaa jatkuvasti toisillenne auliisti anteeksi”, näin siinäkin tapauksessa, että jollakulla on aiheellisesti ”valituksen syytä toista vastaan”. – Kol. 3:13.
Raamatun ylevät sukupuolimoraalin mittapuut ovat lisäkeino lasten pahoinpitelyn ehkäisemiseksi. Lasten, joiden vanhemmat noudattavat Raamatun käskyä: ”Paetkaa haureutta”, ei tarvitse pelätä isänsä luo kyläilemään saapuvien ”tyttöystävien” tai äitinsä luo saapuvien ”poikaystävien” julmaa kohtelua. – 1. Kor. 6:18.
Ilo joka tulee kiinnostuksesta toisiin
Jumalan sana on erityisen oivallinen, kun on kysymys lastaan pahoinpitelevien vanhempien tarpeesta kehittää hedelmällisiä suhteita toisiin aikuisiin. Menestykseen johtava periaate on esitetty Filippiläisille 2:3, 4:ssä: ”Ettette tee mitään riidanhalusta tai itsekeskeisyydestä, vaan katsotte vaatimattomin mielin, että toiset ovat teitä parempia, ettekä pidä silmällä vain omia asioitanne niihin henkilökohtaisesti kiinnostuneina, vaan myös henkilökohtaisesti kiinnostuneina toisten asioita.”
Mutta onko se järkevää? Onko käytännöllistä nykyajan vihamielisessä maailmassa kohdella toisia itseään ”parempina”? Jeesus Kristus vakuutti, että se ei ole ainoastaan järkevää vaan saa myös ihmiset kohtelemaan meitä samalla epäitsekkäällä tavalla. Jeesus sanoi: ”Harjoittakaa antamista, niin teille annetaan. . . . Sillä millä mitalla te mittaatte, sillä mitataan teille takaisin.” (Luuk. 6:38) Miksi et kokeilisi sitä ja todistaisi itsellesi, että Jumalan Poika tiesi mistä hän puhui?
Edellä esitetyt Raamatun periaatteet ovat tosiaan käyttökelpoisia. Haluaisitko saada ne osoittautumaan menestyksellisiksi omalla kohdallasi? Se vaatii kokoontumaan säännöllisesti toisten kanssa, jotka ponnistelevat parantaakseen suhteitaan lähimmäiseensä, oma perhe mukaan luettuna. Mistä voit löytää sellaisia ihmisiä?
Jehovan todistajat kokoontuvat valtakunnansaleihinsa viikoittain viiteen kokoukseen. Näissä kokouksissa tarkastellaan usein niitä Raamatun periaatteita, jotka koskevat onnellista perhe-elämää ja sitä, miten vanhemmat ja lapset voivat nauttia yhdessäolostaan. Olet sydämellisesti tervetullut sinua lähimpänä sijaitsevaan valtakunnansaliin. Kolehteja ei kerätä koskaan. Sen lisäksi Jehovan todistajat johtavat mielellään ilmaista raamatuntutkistelua sinulle ja perheellesi joko kotonasi tai muussa sopivassa paikassa. Jos haluaisit sellaista, ota vain yhteyttä paikallisen valtakunnansalin Jehovan todistajiin tai kirjoita tämän lehden julkaisijoille.