Välinpitämättömyys voi tappaa sinut
KUINKA monta ihmistä maailmassa kuolee vuosittain tapaturmissa? Sitä on mahdotonta sanoa, mutta lukumäärä on valtava. Yhdysvaltain asianajajain liiton (The American Trial Lawyers Association) antamien tietojen mukaan yksistään Yhdysvalloissa maanteillä kuolleiden lukumäärä oli 25 vuodessa yli 1500000, mutta kaikissa sodissa Amerikan vallankumouksesta Vietnamin sotaan kuoli vain 605000 amerikkalaista. Vielä hälyttävämpi tosiasia on se, että kodissa sattuu eniten tapaturmia – melkein puolet kaikista tapaturmista johtuvista loukkaantumisista sattuu kotona.
The International Operating Engineer -lehti sanookin: ”Tapaturmien sattumista pidetään aivan luonnollisena . . . Me elämme elämäämme kokeillen, huolimattomasti, sattumanvaraisesti. Kuitenkin . . . tapaturma on virhe. Tapaturma on seuraus väärästä liikkeestä, väärästä ratkaisusta, väärästä ajattelusta, mutta sen ei olisi tarvinnut tapahtua, jos olisi käytetty tervettä järkeä, jos olisi ajateltu etukäteen ja jos olisi tietyssä määrin suunniteltu oikein.”
Jos välinpitämättömyys ja huolimattomuus voitaisiin poistaa, niin sattuisi harvoja tuhoisia tapaturmia. Kuvittele millainen olisi maailma, jossa laatutarkkailua todella noudatettaisiin. Raaka-aineissa olisi harvoja virheitä. Jos rakentajat ja tuottajat olisivat huolellisia talojen rakentamisessa ja koneiden, autojen ja laitteiden valmistamisessa, niin sattuisi harvoja mekaanisia virheitä. Jos sitten näiden välineiden käyttäjä ottaisi huomioon autojen ja koneiden, sähkön, tulen, nopean vauhdin jne. mahdolliset vaarat, käyttäisi työkaluja ja muita esineitä niille aiottuun tarkoitukseen eivätkä käyttäisi koneita alkoholin tai huumausaineiden vaikutuksen alaisina, niin tapaturmat vähenisivät huimaavasti. Jos jokainen tarkistaisi lääkekaappinsa pullojen etiketit, niin vahingossa tapahtuneet myrkytykset olisi melkein eliminoitu.
Tietenkään kukaan ei ole täydellinen, ja niinpä tehdään virheitä, on huolimattomuuden, tarkkaamattomuuden, hillittömyyden ja ylpeyden hetkiä, jotka jo sinänsä aiheuttavat tapaturmia. Tässä on yksi syy siihen, miksi lakeja ja säädöksiä tehdään. Lakien noudattaminen, erityisesti liikennesääntöjen ja turvallisuusmääräysten noudattaminen, ehkäisisi todella monia tällaisia onnettomuuksia.
Meidän ei ole kuitenkaan hyvä puolustella itseämme epätäydellisyydellä, koska huolimattomuus on eräs laiskuuden muoto tai saa alkunsa ylpeydestä ja lain ja lähimmäisen halveksimisesta, mitkä taas ovat ei-toivottavia ominaisuuksia. Joku voidaan tuomita oikeudessa vakavasta välinpitämättömyydestä, mutta joku toinen voi kärsiä heti rangaistuksen jopa hyvin vähäisestä välinpitämättömyydestä luonnonlakien suhteen. Varomattomuus mentäessä alas portaita tai käytettäessä apuna laatikkoa ylähyllylle kurkottauduttaessa on aiheuttanut monille kuoleman. Muuan kirjoittaja sanoo: ”Suurin osa [kotona sattuneista loukkaantumisista] on seurausta uhrin törkeästä välinpitämättömyydestä.”
Muinaiselle heprealaiskansalle annetussa laissa tähdennettiin syvästi välinpitämättömyyden kuolemanvakavuutta. Jos mies tappoi toisen vahingossa – jos esimerkiksi hänen kirveenteränsä irtosi ja osui hänen kanssaan työskentelevään – niin vahingon aiheuttajan piti heti paeta yhteen niistä kuudesta ympäri maata valitusta kaupungista, joita kutsuttiin ”turvakaupungeiksi”. Siellä hän oli väliaikaisesti turvassa. Sitten asiasta järjestettiin oikeudenkäynti, ja jos oikeuden jäsenet havaitsivat tapauksen olleen tosiaan tapaturma, niin tahattoman miehentappajan piti asua turvakaupungin rajojen sisäpuolella kansan ylimmäisen papin kuolemaan asti, mikä saattoi viedä monia vuosia. – 4. Moos. 35:11–13, 22–25.
Varmasti tällainen kokemus sai asianosaisen samoin kuin kaikki ne, jotka tunsivat hänet, olemaan siitä lähtien aivan erityisen huolellisia.
Miten taistella välinpitämättömyyttä vastaan?
Onko olemassa ”parasta” tapaa taistella epätäydellisyydestä johtuvia huolimattomuuden ja välinpitämättömyyden ominaisuuksia vastaan? Kyllä on. Se on yksinkertaisesti elämän ja lähimmäisen kunnioittaminen. Jos me rakastamme elämää, niin haluamme tehdä siitä mahdollisimman pitkän ja onnellisen. Me huolehdimme siitä, että kaikki käyttämämme välineet ovat todella kunnossa. Me ymmärrämme, että koska tapaturman vaara on suurempi silloin, kun teemme työtä tai ajamme autoa, niin me emme ryhdy sellaiseen väsyneenä tai alkoholijuomia nauttineena. Me pidämme mielessämme valppaana pysyminen tarpeellisuuden.
Lisäksi meidän tulee ymmärtää se, että välinpitämättömyytemme voi vaikuttaa lähimmäisiimme. Rakkaudesta lähimmäiseen me teemme työmme tunnollisesti. Jos joku on esimerkiksi automekaanikko tai huoltomies, niin hän ei tietoisesti käytä viallista koneen osaa tai jätä jotakin auton osaa voitelematta tai muuten epäkuntoon. Hän ei jätä huomioon ottamatta vikaa, joka saattaisi osoittautua vaaralliseksi. Jos on jokin vika, jota häntä ei ole pyydetty korjaamaan, niin hän ainakin varoittaa omistajaa tai auton kuljettajaa siitä, että se kaipaa huomiota turvallisuussyistä.
Jos jollakulla on mielessään lähimmäisensä hyvinvointi, niin hän ei tee mitään, mikä vaarantaisi toisen elämää. Raamattu sanoo, että me olemme itse asiassa velkaa sen, että rakastamme lähimmäisiämme, koska ”rakkaus ei aikaansaa lähimmäiselle pahaa; sen tähden rakkaus täyttää lain”. (Room. 13:10) Tekeepä joku mitä tahansa, hänen tulisi vakavasti harkita, tekeekö hän mitään mikä voisi vahingoittaa jotakuta toista.
Lisäksi huolimaton ihminen voi tulla samalla tavalla verivelkaiseksi kuin muinaisessa Israelissa tahaton tappaja, joka vahingossa aiheutti kuoleman. Vaikka sellainen henkilö ei ollut murhaaja, niin hän oli silti verivelkainen. Elämä oli pyhää, ja hänen piti pysyä turvakaupungissa. Sieltä lähteminen olisi osoittanut elämän ja elämän pyhyyttä koskevan Jumalan lain halveksimista. Se olisi osoittanut, ettei hän ollut pahoillaan aiheuttamastaan kuolemasta ja että hän ansaitsisi sen vuoksi itse kuoleman.
Raamattu tähdentää huolellisuuden ja lähimmäisenrakkauden osoittamisen tärkeyttä ja pitää sellaista verivelkaisena, joka aiheuttaa kuoleman, vaikka vahingossakin. Tämä osoittaa sen, että jos synti ja siitä johtuva epätäydellisyys eivät olisi tulleet maailmaan, niin kuin ne tulivat ensimmäisen ihmisen Aadamin kautta, niin ei olisi ylpeyttä, laiskuutta eikä valppauden puutetta, jotka aiheuttavat tapaturmia. Lisäksi kun olisi osoitettu rakkautta Jumalaa ja hänen huomaavaista elämänlahjaansa kohtaan ja rakkautta lähimmäisiin, niin maailma olisi ollut vapaa vakavista onnettomuuksista. Tämä oli Jumalan alkuperäinen tarkoitus. Hän sanookin, että hän ’kokoaa kaiken jälleen yhteen’ hallituksensa alaisuuteen ja tuo täydellisyyden jälleen maan päälle. (Ef. 1:10) Hän poistaa kuoleman. – 1. Kor. 15:26; Ilm. 21:3, 4.
Jumalassa ei ole mitään huolimattomuutta tai sattumanvaraisuutta, koska ”täydelliset ovat hänen tekonsa”. (5. Moos. 32:4) Kun hänen tahtonsa tapahtuu ”maan päällä niin kuin taivaassa”, niin miehillä ja naisilla on täydet sielun ja ruumiin voimat, ja heidän täydellinen rakkautensa panee heidät käyttämään niitä tavalla, joka saa välinpitämättömyyden ja tapaturmat kuulumaan menneisyyteen. – Matt. 6:10.
Vakavin välinpitämättömyyden muoto
Koska Raamattu puhuu ajasta, jolloin Jumalan tahto tulee tapahtumaan maan päällä niin kuin taivaassa, niin on ilmeisen haluttavaa elää tuona aikana. Sen vuoksi välinpitämättömyys sen tilaisuuden suhteen, että voisi elää silloin, olisi vakavimmanlaatuista välinpitämättömyyttä. Kuuluisassa vuorisaarnassaan Jeesus sanoi: ”Onnellisia ovat ne, jotka ovat tietoisia hengellisestä tarpeestaan.” (Matt. 5:3) On elämälle välttämätöntä kääntyä Raamatun puoleen, jotta voisi saada tietää, mitä Jumalalla on sanottavaa. Ottamalla siitä selvää ihminen voi välttyä toimimasta vastoin niitä fyysisiä ja moraalisia lakeja, jotka hallitsevat maailmankaikkeutta. Ihmisen luonto on sellainen, että hänen täytyy jatkuvasti hankkia tietoa Jumalasta. Se, että ”ihminen ei elä ainoastaan leivästä, vaan että hän elää jokaisesta sanasta, joka Herran [Jehovan, UM] suusta lähtee”, on kirjaimellisesti totta. – 5. Moos. 8:3.
Kukaan ei voi siis rankaisematta laiminlyödä elämänsä hengellistä puolta. Me näemme sellaisen välinpitämättömyyden tulokset maailman ihmisissä yleensä, kun he tavoittelevat aineellisia pyrkimyksiä hengellisten sijasta. Mutta kristityiksi tunnustautuvien kohdalla sellainen välinpitämättömyys on vielä vakavampaa. Apostoli Paavali kirjoitti aikansa kristityille kehottaen heitä kiinnittämään tarkimman huomion kuulemiinsa asioihin. Hän osoitti, että Lain alaisuudessa muinaisessa Israelissa jokainen tottelemattomuuden teko sai oikeudenmukaisen rangaistuksen. Sitten hän kysyi: ”Kuinka me pääsemme pakoon, jos emme ole välittäneet niin suuresta pelastuksesta”, kuin on se, jonka Jeesus Kristus toi valoon? – Hepr. 2:3.
Huolellisuus sen suhteen, että oppii Jumalan tarkoitukset hänen Sanastaan Raamatusta, auttaa meitä elämään onnellisempaa elämää nyt ja johtaa meidät ikuiseen elämään välinpitämättömyydestä ja onnettomuuksista vapaassa maailmassa.