Vartiotornin VERKKOKIRJASTO
Vartiotornin
VERKKOKIRJASTO
Suomi
  • RAAMATTU
  • JULKAISUT
  • KOKOUKSET
  • g77 22/10 s. 21-22
  • ”Tulijärvi” – kirjaimellinen vai vertauskuvallinen?

Ei videoita valitulla osuudella.

Anteeksi, videon lataamisessa tapahtui virhe.

  • ”Tulijärvi” – kirjaimellinen vai vertauskuvallinen?
  • Herätkää! 1977
  • Samankaltaista aineistoa
  • Mitä ’tulijärvessä vaivaaminen’ tarkoittaa
    Nykyinen elämämme – siinäkö kaikki?
  • Tulijärvi
    Raamatun ymmärtämisen opas, 2. osa
  • Mikä on tulijärvi? Tarkoittaako se helvettiä tai Gehennaa?
    Kysymyksiä ja vastauksia Raamatusta
  • Helvetti – ikuinen piina vai ihmiskunnan yhteinen hauta?
    Vartiotorni – Jehovan valtakunnan julistaja 1993
Katso lisää
Herätkää! 1977
g77 22/10 s. 21-22

Mikä on Raamatun kanta

”Tulijärvi” – kirjaimellinen vai vertauskuvallinen?

RAAMATUN Ilmestyskirja mainitsee monta kertaa ”tulijärven”. Me luemme esimerkiksi vertauskuvallisesta ”pedosta” ja ”väärästä profeetasta”: ”Ne molemmat heitettiin vielä elävinä tuliseen järveen, joka palaa rikistä.” (Ilm. 19:20) Seuraava luku lisää ajatuksen piinaamisesta sanoen: ”Ja Panettelija . . . heitettiin tuli- ja rikkijärveen, jossa sekä peto että väärä profeetta jo olivat, ja heitä piinataan päivät ja yöt aina ja ikuisesti.” – Ilm. 20:10.

Monet uskovat tämän viittaavan todelliseen piinaamiseen kirjaimellisessa tulessa tietoisessa tilassa ikuisesti. Ilmestyskirja sisältää kuitenkin monia ”tunnusmerkkejä” ja vertauskuvia. (Ilm. 1:1) Voisivatko tulijärvi ja siinä piinaaminen olla kuvaannollisia? Raamattu itse varaa meille riittävästi tietoa tullaksemme oikeaan johtopäätökseen. Miten niin?

Ilmestyskirja esittää määritelmän tulisesta järvestä sanoen: ”Ja kuolema ja Haades heitettiin tulijärveen. Tämä tarkoittaa toista kuolemaa, tulijärvi.” (Ilm. 20:14; vrt. 21:8.) Missä merkityksessä kuolemasta puhutaan tässä ”toisena” kuolemana?

Raamattu sanoo, että ”ihmisille on varattu kuoleminen kerran kaikiksi ajoiksi, mutta tämän jälkeen tuomio”. (Hepr. 9:27) Tämä kuolema ”kerran kaikiksi ajoiksi” johtuu Aadamilta peritystä synnistä. (Room. 5:12) Toinen kuolema kuitenkin eroaa tästä. Millä tavalla?

Raamatun mukaan Jeesuksen Kristuksen synnitsovittava uhri tekee mahdolliseksi ”ylösnousemuksen, sekä vanhurskaiden että epävanhurskaiden”. (Apt. 24:15) Raamattu ennustaa, että ne, jotka palaavat kuolemasta elämään Kristuksen tuhatvuotishallituksen aikana, tulevat kokemaan ’tuominta-ajan’, joka varaa heille mahdollisuuden saada ikuinen elämä. (Joh. 5:25–30; Apt. 17:31) Mutta suotuisan tuomion saaminen edellyttää sitä, että ihmiset katuvat ja kääntyvät pois aikaisemmilta pahoilta teiltään. – Apt. 3:19; 17:30.

Entä ne, jotka eivät kadu sitä, että he tekevät syntiä Jumalaa vastaan, ja jotka eivät halua saattaa elämäänsä sopusointuun Jumalan vanhurskaitten mittapuiden kanssa? Ilmestyksen 20:15 sanoo, että ”jota ei todettu elämän kirjaan kirjoitetuksi, se heitettiin tulijärveen”, joka on ”toinen kuolema”. (Ilm. 20:14) Mitä tämä merkitsee?

Se merkitsee selvästi ikuista kuolemaa, josta ei ole ylösnousemustoivoa. Koska tämä kuolema on ikuinen, niin se eroaa Aadamin kaikille jälkeläisilleen tuottamasta kuolemasta. Se on toisenlainen kuolema, jota sopivasti kutsutaankin ”toiseksi kuolemaksi”.

Ne, jotka kokevat toisen kuoleman, eivät voi tuntea kirjaimellista piinaa todellisessa tulessa. Raamattu vakuuttaa meille, että kuolleet ’lepäävät’, ”eivät tiedä mitään”. (Job 3:13; Saarn. 9:5; Joh. 11:11–14) Miten meidän tulisi näin ollen ymmärtää ikuista tulista piinaa koskevat raamatunkohdat?

Jumalan sana mainitsee ensimmäisen kerran tulen ja rikin Sodoman ja Gomorran hävityksen yhteydessä. (1. Moos. 19:24, UM) Raamatunkirjoittaja Juudas sanoo kiinnostavasti, että ”Sodoma ja Gomorra ja niiden ympärillä olevat kaupungit . . . ovat edessämme varoittavana esimerkkinä kärsiessään ikuisen tulen rangaistustuomiota”. (Juud. 7) Mutta mitä noille kaupungeille todella tapahtui? Jeesus itse sanoi: ”Sinä päivänä, jona Loot lähti Sodomasta, satoi tulta ja rikkiä taivaasta, ja se tuhosi heidät kaikki.” (Luuk. 17:29) Tuli ja rikki merkitsivät kuolemaa Sodoman ja Gomorran asukkaille. Todellinen kirjaimellinen tuli lakkasi palamasta tuhansia vuosia sitten. Mutta kaupungit ovat tuhoutuneessa, autiossa tilassa vielä tänäkin päivänä.

Profeetta Jesaja ennusti Edomin kukistumisen käyttäen samantapaista kieltä: ”Edomin purot muuttuvat pieksi ja sen multa tulikiveksi; sen maa tulee palavaksi pieksi. Ei sammu se yöllä eikä päivällä, iäti nousee siitä savu; se on oleva raunioina polvesta polveen, ei kulje siellä kukaan, iankaikkisesta iankaikkiseen.” (Jes. 34:5, 9, 10) Kuitenkin saman ennustuksen mukaan aavikkoeläinten piti asua tuossa autiossa maassa. (Jes. 34:11–17) Näin ollen tuli, josta savu nousee iäti, ei voi olla kirjaimellinen. Sen sijaan se kuvaa kerran vauraan Edomin täydellistä ja pysyvää tuhoa.

Piinan ei tarvitse ymmärtää olevan kirjaimellista kärsimistä tietoisessa tilassa. Raamatun heprealaisten kirjoitusten kreikkalainen Septuaginta-käännös käyttää piinaa tarkoittavaa sanaa (basanos) viitatessaan kuolemaan. Me luemme esimerkiksi: ”Ja jos vanhurskas kääntyy pois vanhurskaudestansa ja tekee vääryyttä ja minä panen kompastuksen [rangaistuksen, UM, basanos, kirjaimellisesti ”piinan”] hänen eteensä, niin hän kuolee.” (Hes. 3:20) Myöhemmin Jumala kertoi Hesekielille, että ”kaikki surmatut, jotka kaatuivat miekkaan . . . ovat saaneet rangaistuksensa [basanos]” ja että ihmiset, ”jotka menevät surmattuina alas Haadekseen . . . ovat saaneet rangaistuksensa [basanos]”. (Hes. 32:24, 30, Septuaginta) Bagsterin englantilaisessa Septuagintan käännöksessä on seuraava alaviite Hesekielin 3:20:een: ”Vanhassa testamentissa basanos näyttää merkitsevän rangaistusta.” Ja rangaistus tai piina, joka mainitaan Raamatussa tässä Hesekielistä lainatussa kohdassa, on selvästi kuolema.

Se, mitä Ilmestyskirjassa sanotaan vertauskuvallisesta ”Suuresta Babylonista”, osoittaa edelleen piinan raamatullisen merkityksen. Me luemme: ”Ja minä kuulin erään toisen äänen sanovan taivaasta: ’ . . . Siinä määrin kuin hän [Suuri Babylon] hankki itselleen loistoa ja eli häpeämättömässä ylellisyydessä, siinä määrin antakaa hänelle piinaa ja surua. . . . Ja maan kuninkaat . . . tulevat itkemään ja lyömään itseään murheesta hänen takiaan, kun he katselevat hänen palonsa savua, samalla kun he seisovat matkan päässä peläten hänen piinaansa.’” (Ilm. 17:1–5; 18:4, 7, 9, 10) Mitä Suuren Babylonin tulinen piina merkitsee? Enkeli selittää: ”Näin heitetään rajusti pois Babylon, se suuri kaupunki, eikä sitä löydetä enää koskaan.” (Ilm. 18:21; vrt. 17:16; 18:8, 15–17, 19.) Jälleen kerran tulinen piina viittaa tuhoon ja kuolemaan, ja Babylonin tapauksessa se on ikuinen.

Mitä meidän tutkimisemme on siis paljastanut tulijärvestä? Me olemme oppineet, että Sodoman, Gomorran ja Edomin tapauksissa ”ikuinen tuli” osoittautui vertauskuvalliseksi ja merkitsee noiden kaupunkien täydellistä tuhoa. Raamatussa esiintyvä ”piina” viittaa myös tuhoon ja kuolemaan. Koska Raamattu erityisesti mainitsee, että tulinen järvi ”tarkoittaa toista kuolemaa” ja että ”kuolleet eivät tiedä mitään”, niin tulijärvessä ikuisesti piinaamisen täytyy ymmärtää olevan vertauskuvallista. Se merkitsee täydellistä ja ikuista tuhoa kaikille katumattomille Jumalan vastustajille, jotka ”heitetään” sinne.

”Sillä Juudan miehet ovat tehneet sen, mikä on pahaa minun silmissäni, sanoo Herra. He ovat . . . rakentaneet Toofet-uhrikukkulat Ben-Hinnomin laaksoon, polttaakseen tulessa poikiansa ja tyttäriänsä, mitä minä en ole käskenyt ja mikä ei ole minun mieleeni tullut.” – Jer. 7:30, 31.

    Suomenkieliset julkaisut (1950–2026)
    Kirjaudu ulos
    Kirjaudu
    • Suomi
    • Jaa
    • Asetukset
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Käyttöehdot
    • Tietosuojakäytäntö
    • Evästeasetukset
    • JW.ORG
    • Kirjaudu
    Jaa