Viehättävä kyyhkynen
OLET saattanut kävellä jonkin suurkaupungin kadulla tai puistossa ja panna merkille kyyhkysparven. Epäilemättä huomasit näiden lintujen olevan melko pelottomia; ne mahdollisesti jopa söivät jonkun kädestä tai läheisessä ruokintapaikassa. Mutta olet saattanut panna merkille jotain muutakin: sen siivottomuuden, minkä nämä luomukset aiheuttavat patsaille ja jalkakäytäville. Niinpä saatat ihmetellä, miksi kukaan haluaisi saada tällaisia luomuksia ympärilleen. Ja miksi ihmeessä kukaan haluaisi kasvattaa kyyhkysiä? Kauniita, suloisia – ehkä – mutta voi, miten likaisia!
Kun eräältä mieheltä kysyttiin, miksi hän halusi kasvattaa kyyhkysiä, hän vastasi melkein uskomatta korviaan: ”Miksi ei?” Hänen mielestään se oli maailman luonnollisin asia. Aluksi hän kertoi olevansa belgialaista syntyperää, ikään kuin sen pitäisi olla riittävä selitys. Hän osoitti isänsä ja isoisänsä kasvattaneen kyyhkysiä. ”Ja te tiedätte”, hän jatkoi, ”että kyyhkynen on Herran lintu.” Hänestä tämä antoi ratkaisevan syyn kyyhkysten kasvattamiseen.
Tämän miehen innostus ilmeni siitä tavasta, millä hän kuvaili eri kyyhkyslajeja, niiden tapoja ja luonnollista kauneutta. Hän huitaisi kädellään ruokinta- ja huolenpitokustannuksille ja selitti vain, miten hän rakasti näitä lintuja ja sai niistä mielihyvää.
Tällainen kyyhkysiin kiintyminen ei ole uutta. On todisteita siitä, että kiinalaiset käyttivät kyyhkysiä viestintätarkoituksiin tuhansia vuosia. Akbarilla, eräällä 1500-luvun intialaisella hallitsijalla, kerrotaan olleen noin 20000 kyyhkystä. Nykyään tuhannet ihmiset kasvattavat kyyhkysiä niiden kauneuden, humorististen temppujen tai kilpailemisen tähden tai ruoaksi. Nuoria kyyhkysiä myydään 350–700 gramman painoisina.
Kyyhkyset perheenperustajina
Kyyhkyset ovat kiinnostavia osittain siksi, että koiras ja naaras ovat esimerkillisiä yhteistoiminnassa. Noin 4–6 kuukauden ikäisinä koiras ja naaras hankkivat kumppaninsa tavallisesti eliniäkseen. Ne alkavat yhdessä rakentaa pesää ja istuvat siinä vuorotellen. Munittuaan kaksi munaa naaras hautoo niitä läpi yön aina aamupäivään kello 9.30:een asti. Sitten on koiraan vuoro, ja se päättää hautomisensa kello 14:n vaiheilla.
Noin kahdeksantoista ja puolen vuorokauden kuluttua vastakuoriutuneet kyyhkysenpojat ilmaantuvat molempien vanhempiensa ruokittaviksi. Sekä naaraan että koiraan kuvussa valmistuu ”kyyhkysenmaitoa”, ravitsevaa ainetta, jota nousee ylös niiden suuhun ja josta sitä siirretään poikasten suuhun. ”Maitoruokinta” jatkuu noin pari viikkoa, ja sitten kyyhkysenpojilla on sama ruokavalio kuin vanhemmillakin.
Luottavainen luonteenlaatu
Kyyhkynen on tullut tunnetuksi ”lintumaailman lampaana”, koska sillä on lempeän rauhallinen olemus ja luonteenlaatu. Luottavaisuutensa takia sitä on helppo kouluttaa ja sen omistaminen on nautittavaa. Koska tämä sama luottavainen luonteenlaatu voisi helposti johtaa ansaan, niin Jeesus puhuttuaan olemisesta ”viattomia kuin kyyhkyset” tasapainotti sen neuvomalla olemaan ”varovaisia kuin käärmeet”. – Matt. 10:16.
Erilaisia kyyhkysiä
On olemassa satoja eri kyyhkyslajeja. Kolme seuraavaa luokkaa ovat tässä erityisen kiinnostavia: 1) kilpakyyhkyset, 2) sirkuskyyhkyset ja 3) koristekyyhkyset.
Kuten nimi osoittaa, kilpakyyhkystä jalostetaan käyttämään suunnistusvaistoaan kilpailuissa. Kun tämä lintu päästetään irti oudossa ympäristössä, se kiertelee paikkaa kerran pari, kunnes se kiitää kotiinsa yli puolentoista kilometrin minuuttinopeudella lentäen jopa 800 kilometrin matkoja. Se, miten kyyhkynen pystyy löytämään pesänsä niin pitkien matkojen takaa, on yhä salaisuus.
Kilpakyyhkynen kehitettiin ensimmäiseksi Belgiassa 1800-luvun alussa ja vielä tänäkin päivänä kyyhkysillä kilpaileminen on siellä kansallisurheilua. Se on niin yleistä, että siellä on yksi kyyhkyslakka joka kahdeksannessa kodissa. On surullista, että ihmisen ahneus tulee esille kyyhkyskilpailuissa, sillä uhkapeli liittyy tähän toimintaan. Kerrotaan, että saadakseen linnut lentämään nopeammin kyyhkysenjalostajat Saksassa ovat keskeyttäneet paritteluprosessin juuri ennen sen huippukohtaa ja vieneet sitten koiraan paikkaan, missä se päästetään irti kilpailuun.
Yhdysvalloissa yli 20000 henkeä kasvattaa lähes miljoona lintua urheilukilpailuja varten. Äskettäin eräs sanomalehtikirjoitus kertoi eräästä kyyhkystenharrastajasta, joka maksoi yhdestä kyyhkysestä 23000 dollaria (lähes 100000 mk). Miksi? Tämä mies halusi mestarirotua kyyhkyslakkaansa.
Kilpailemisen ohella näiden kyyhkysten suunnistusvaistoa käytetään viestien välittämisessä. Ennen sähkolennättimen tuloa kirjekyyhkynen palveli hyvin kuljettamalla pörssinoteerauksia edestakaisin yli Englannin kanaalin Lontoosta Antwerpeniin. Kyyhkysen tiedetään toimittaneen sanoman yli 1600 kilometrin päähän, vaikka 160:tä kilometriä pidetään yleensä pisimpänä matkana, mitä pitäisi yrittää.
Sirkuskyyhkyset jaetaan pääasiallisesti neljään ryhmään. Ensimmäinen ryhmä, ”pyörijät” ja ”lentävät akrobaatit”, on todella lumoavaa katseltavaa. Irtipäästämisen jälkeen noin kaksikymmenpäinen parvi nousee muodostelmassa suorittaen sitten täsmällisen ohjelmanumeron. Ne lentävät kahdeksikkoa muistuttavan ylä- ja alasilmukan. Tämän kuvion risteävässä käänteessä kaikki linnut pyörähtelevät takaperin kuperkeikkoja. Ne jatkavat kahdeksikon lentämistä suorittamalla peräkkäin sopusointuisesti kuperkeikkoja, kunnes ne saavat merkin palata pesillensä.
”Korkeuslentäjillä” on suunnaton kestävyys. Näiden lintujen tiedetään pysyvän ilmassa yli yhdeksäntoista tuntia ja saavuttavan korkeuksia, joissa ne näkyvät kiikarilla katsottaessa pelkkinä pisteinä.
”Salonkiakrobaatit” huvittavat monta tuntia tekemällä temppujaan lattialla. Nämä linnut ottavat yhden askeleen eteenpäin ja sitten kaksi taaksepäin taivuttaen pään kantapäille.
”Keinuva kupukyyhky” on varsinainen mahtailija. Tämä kirkkaan värinen lintu pullistaa ruumistaan, ja sitten se nostaen siipensä korkealle päänsä päälle syöksähtää kohti ihailijoitaan. Seuraavaksi ”keinuva kupukyyhky” lentää ylöspäin taputtaen äänekkäästi siipiään. Vaikuttaisi siltä, että tämä lintu yrittää vetää huomion puoleensa.
Koristekyyhkysissä näyttää olevan kukkien tavoin loputtomasti vaihtelua, värejä ja värisävyjä. Niiden herkästä kauneudesta nauttiminen tuottaa mielihyvää. Se voi olla erikoinen tapa, jolla sulat ovat järjestyneet, värikäs koristelu tai ainutlaatuinen muoto.
Tasapainoa tarvitaan
Vaikka kyyhkysten kasvattamisesta voi saada iloa, lintujen majoittaminen ja ruokinta vaatii huomattavan rahasumman. Yhdysvalloissa viidenkymmenen kyyhkysen ruokinta yksistään saattaa aiheuttaa 35–40 dollarin (150–170 markan) kulut kuukaudessa. Lisäksi vaaditaan paljon työtä. Kyyhkyslakat täytyy pitää puhtaina ja kuivina tautien ehkäisemiseksi. Lintujen juoma- ja ruokinta-astiat täytyy myös pitää puhtaina. Tämän helpottamiseksi kyyhkyslakka tulee suunnitella oikein. Sen puhtaus on ehdoton välttämättömyys, sillä kyyhkysten tiedetään voivan olla ihmiselle kohtalokkaiden tautien kantajia.
On myös järkevää eristää sairaat ja vastaostetut linnut joksikin ajaksi. Tämä voi estää niitä tartuttamasta tautia muuhun parveen.
Kyyhkyset ovat tuottaneet iloa monille ihmisille läpi vuosisatojen. Sinäkin saatat hämmästyä voidessasi hyvin lähestyä näitä pohjimmiltaan luonnonvaraisia lintuja niiden lähtemättä lentoon. Ja mitä mielihyvää voikaan tuottaa sirkuskyyhkysten temppujen seuraaminen. Oman lisänsä tähän viehätykseen antavat kilpakyyhkysten saavutukset sekä koristekyyhkysten herkkä kauneus. Kyyhkynen on todella kiinnostava, viehättävä lintu.