Juustosta ja voista vahvoihin huumeisiin
Herätkää!-lehden Alankomaiden-kirjeenvaihtajalta
MEIJERITUOTTEITTEN – juuston ja voin – ohella on Alankomaista virrannut suunnattomat määrät voimakkaita huumeita. Naapurimaiden hallitukset ovat voimakkaasti protestoineet tätä salakuljetusta vastaan ja kehottaneet hollantilaisia viranomaisia hoitamaan tilanteen huomattavasti kovemmin ottein.
Rikollisuus lisääntyy voimakkaasti kaikkialla Alankomaissa ja erityisesti Amsterdamin kaupungissa. Huumeiden käyttäjät, jotka eivät voi maksaa niistä huimia mustan pörssin hintoja, turvautuvat varastamiseen. He jopa murtautuvat apteekkeihin etsimään oopiumia ja morfiinia. Amsterdamin keskustassa voidaan nähdä huumeiden vaikutuksen alaisia prostituoituja istumassa porttoloiden ikkunoiden ääressä. Kiinalaisjoukkiot käyvät keskenään ilmisotaa huumekaupan valvonnasta.
Ongelma on saavuttanut sellaisen laajuuden, että Amsterdamin kaupunginvaltuusto kannattaa huumeiden laillistamista hyväksyen periaatteessa ”vapaata heroiinia siitä riippuvaisille” -ohjelman. Poliisikin kannattaa sitä. Muilta tahoilta kuullaan kuitenkin kuorossa äänekkäitä vastalauseita. Huumeiden laillistamisen pelätään paisuttavan jo muutenkin suurta huumeenkäyttäjien määrää.
Kuinka tällainen tilanne kehittyi?
Saadaksemme selville, miten tämä vakava ongelma kehittyi, hankimme tietoja oikeusministeriön poliisiasiain virastosta Haagista. Keskustelussamme tämän hallinnollisen osaston erään edustajan kanssa saimme selville seuraavaa:
Alankomaista tuli huumeiden salakaupan Euroopan-keskus keskeisen sijaintinsa ansiosta, ja myös Amsterdamin kaupunki sattuu sijaitsemaan ihanteellisella paikalla. Amsterdamista on vain muutaman kilometrin matka Schipholin vilkkaalle kansainväliselle lentokentälle. Teitä pitkin päästään Belgiaan, Saksaan ja Ranskaan muutamassa tunnissa. Euroopan suurin satama, Rotterdam, on vain 75 kilometrin päässä. Maan pitkän rantaviivan ansiosta kalastusveneet ja huvipurret voivat helposti jättää laittoman lastinsa johonkin yksinäiseen paikkaan. Lisäksi Alankomaiden vapaamielinen laki ja ulkomaalaisten suopea kohtelu näyttävät vetävän puoleensa rikollisia aineksia.
Vuoden 1976 marraskuuhun saakka jokainen, jonka hallusta tavattiin suuri oopiumi- tai heroiinierä, pantiin vankilaan korkeintaan neljäksi vuodeksi. Alankomaiden vankilat ovat lähes ihanteellisia verrattuna moniin Idän ja Pohjois-Afrikan vankiloihin. Vankeja ei koskaan lyödä, heillä on runsaasti ruokaa, heidän ei tarvitse tehdä työtä, he saavat katsella televisiota ja vastaanottaa lukemista, ja sukulaiset vierailevat heidän luonaan. Näin ollen niillä, jotka saavat lyhyen vankeustuomion huumeiden salakuljetuksesta, ei ole mitään hätää. Hallitus on sittemmin koventanut rangaistuksia, mutta toistaiseksi ne eivät ole vaikuttaneet halutulla tavalla. Poliisi ja tullivirkailijat takavarikoivat yhä suurempia määriä huumeita.
Yksi syy, miksi huumeongelma on suurempi Alankomaissa kuin naapurimaissa, on se, että laiton huumekauppa on toiminut täällä paljon kauemmin. Miksi? 1930-luvulla köyhät kiinalaiset merimiehet jättivät työnsä ansaitakseen rahaa maissa kaukana kotona oleville nälkäisille perheilleen. Nämä miehet kuluttivat vain muutaman kymmenen penniä päivässä syömiseen ja juomiseen. He nukkuivat yhteen sulloutuneina suurten kaupunkien köyhemmissä osissa. Toisen maailmansodan jälkeisen taloudellisen elpymisen myötä parani heidänkin asemansa. Säästäväisyytensä ja ahkeruutensa ansiosta moni tällainen entinen merimies pystyi perustamaan kiinalaisen ravintolan toisensa jälkeen. Mutta huomattava määrä kiinalaisista siirtolaisista oli polttanut oopiumia ja poltti edelleenkin. Koska suuri kiinalainen siirtokunta hankki ravintoloihinsa ja kauppoihinsa melkein kaiken Hongkongista, oli siellä täällä tapana panna pieni oopiumipaketti laivausten mukaan.
Heroiini ja muut vahvat huumeet ilmaantuivat paljon myöhemmin laittomille markkinoille. Vasta neljä viisi vuotta sitten poliisin ja tullivirkailijoiden käsiin joutui ensi kerran heroiinia. Mutta nyt on kysymys yhteensä sadoista kiloista, jotka ilmeisesti muodostavat suunnattoman jäävuoren pelkän huipun. Oopiumia ja heroiinia tulee runsaasti ”Kultaisena kolmiona” tunnetulta alueelta – Burmasta, Laosista ja Thaimaan pohjoisosista. Kalastusveneet salakuljettavat oopiumia ”Kultaisesta kolmiosta” Hongkongiin, Singaporeen ja aivan viime aikoina Bangkokiin. Todellista huumeiden salakauppaa valvovilla voimakkailla rikollissyndikaateilla on tyyssijansa suurissa satamakaupungeissa, ja ne käyttävät kaikkia ajateltavissa olevia keinoja huumeiden toimittamiseksi vauraaseen Länteen. Voitot ovat suunnattomia. Raakaoopiumi maksaa alkulähteillään noin 220 markkaa kilo, mutta huumeen orjat saavat maksaa yhteensä lähes miljoona markkaa heroiinikilosta. (Kymmenestä kilosta raakaoopiumia saadaan kilo heroiinia verrattain yksinkertaisella kemiallisella menetelmällä.)
Suuri osa ”Kultaisen kolmion” heroiinista kulkeutui Vietnamiin silloin kun noin 800000 Yhdysvaltain sotilasta oli sijoitettuna sinne. Heistä monet olivat jo ennestään huumeiden käyttäjiä, mutta sairaudet, huolet sekä viidakkosodankäynnin rasitukset yhä lisäsivät käyttäjien määrää. Euroopan ja etenkin Alankomaiden vakava huumeongelma syntyi vasta Yhdysvaltain vetäydyttyä Vietnamista. Miksi? Koska Hongkongin ja Bangkokin kiinalaiset syndikaatit menettivät tuottoisat Vietnamin markkinansa ja tekivät kaikkensa kehittääkseen kysyntää Euroopassa. Tässä tarkoituksessa he käyttivät laajalti hyväkseen yhteyksiään Alankomaiden kiinalaisiin rikollisiin.
Huumeongelma on vaikuttanut tuhoisasti Alankomaihin. Vielä kymmenen vuotta sitten tämä maa oli suhteellisen vapaa rikollisuudesta. Nyt nuorisorikollisuus, varkaudet ja murhat raastavat hollantilaista yhteiskuntaa. Jos joku ryöstetään tai hänen kimppuunsa hyökätään yleisellä paikalla, tuskin kukaan edes nostaa sormeaan auttaakseen. Kun Amsterdamissa eräänä viikonloppuna murtauduttiin 7000 autoon, ylikuormitetut poliisivoimat eivät voineet tehdä juuri muuta kuin antaa uhreille rikosilmoituslomakkeita täytettäväksi. Amsterdamissa riehuneen terrori- ja ryöstöaallon murtamiseksi Hollannin hallitus piti sotapoliiseja raitiovaunuissa jonkin aikaa.
Rikollisuuden suuri lisääntyminen on siis suorassa yhteydessä huumeisiin. Ostaja ja myyjä tapaavat toisensa sellaisilla alueilla ja sellaisissa paikoissa, joissa muukin rikollisuus – prostituutio, uhkapeli, varastaminen ja varastettujen tavaroiden kauppa – rehottaa. Huumeen orja tarvitsee joka päivä ehkä puolisen grammaa heroiinia, joka maksaa lähes 500 markkaa. On selvää, ettei sellaista rahasummaa voida koskaan hankkia rehellisesti. Siksi he turvautuvat huumeiden kaupittelemiseen, prostituutioon ja varastamiseen; itse asiassa he eivät kaihda suorittamasta mitään sellaista rikosta, josta on aineellista hyötyä. Ylläpitääkseen tottumustaan heidän täytyy varastaa valtavan paljon, sillä he saavat ainoastaan kymmenesosan varastetun tavaran arvosta. Näin ollen riippuvaisuus huumeista on synnyttänyt suuren rikosten vyöryn.
Poliisivoimat eivät voi tehokkaasti hoitaa tilannetta, ellei miehiä saada lisää. Siksi monet sanovat, että olisi parempi antaa ilmaista heroiinia sitä tarvitseville siinä toivossa, että se poistaisi huumeisiin liittyvän rikollisuuden.
Alankomaiden huumeongelma on todella tyrmistyttävä. Yksilöitä voidaan kuitenkin auttaa. Miten? Niin Alankomaissa kuin muuallakin maailmassa entisiä huumeiden käyttäjiä on autettu vapautumaan tavoistaan siten, että he ovat tutkineet Raamattua Jehovan todistajien kanssa. Nykyään nämä entiset huumeiden käyttäjät ovat rehtejä yhteiskunnan jäseniä. Raamatun neuvojen soveltaminen voisi varmasti auttaa paljon useampia.
[Kuva s. 21]
”Huumeitako mukaan? Parempi unohtaa se
Ulkomaat rankaisevat ankaralla kädellä”
[Lähdemerkintä]
Hollannin hallituksen kampanjasta huumeiden kuljetuksen estämiseksi