Kuumeinen energian etsintä
”TILANNE on sellainen, jota emme voi edes kuvitella. . . . On lähes varmaa, että se tulee aiheuttamaan suunnattoman yhteiskunnallisen kaaoksen etenkin kehittyneissä maissa.” Valtamerentutkija Jacques Cousteau viittasi äskettäin näillä sanoillaan ”vaikeaan energiakriisiin 1980-luvulla”.
Toisaalta taas monet muut kykenevät osoittamaan taulukoin ja tilastoin, että maapallollamme on yhä riittävästi öljyä, hiiltä ja muita lähteitä, joista saadaan energiaa jopa yllin kyllin. Kun joku siis lukee ”energiakriisistä”, hän huomaa epäilemättä pian vallitsevan erimielisyyden ja hämmennyksen.
Mistä hämmennys johtuu?
Onko kriisi todellinen? Eikö luulisi olevan mahdollista huomata, ovatko energiavaramme kulumassa loppuun? Perheenemäntä ainakin havaitsee ruokakomeroiden tyhjentymisen. Miksi sitten näyttää olevan mahdotonta saada selvää vastausta energiavarojamme koskevaan kysymykseen?
Se johtuu siitä, että kysymyksessä ei ole vain yksi ongelma, vaan kokonainen ongelmavyyhti. Ehdotettuja ratkaisumalleja on myös monia. Eräs energia-asiantuntija sanoikin ”kriisin” syiden olevan ”osaksi aineellisia, osaksi poliittisia ja osaksi taloudellisia”.
Moniin ratkaisumalleihin liittyy myös paljon ”jossittelua”. Jos kansojen välinen yhteistyö tiivistyy, jos onnistutaan kehittämään taloudellinen tapa saada energiaa tästä tai tuosta lähteestä, jos sen siirtäminen ja jakelu voidaan järjestää tarpeen mukaan – niin sitten meillä on vastaus. Teoriassa on paljon mahdollisuuksia; todellisuudessa vaihtoehtoja saattaa olla melko vähän.
Jos jollakin maalla tämän päivän maailmassa on halpaa energiaa, sen asukkaat voivat nauttia suuremmasta taloudellisesta turvallisuudesta. Monien tiedemiesten mielestä kysymyksessä on satojen miljoonien ihmisten koko elintapa. Muuan yhdysvaltalainen energiaviranomainen ilmaisikin asian näin: ”Kun öljy loppuu, ei ole aikaa kokeiluihin.”
Maalla, jolla on energiaa, on lisäksi enemmän poliittista ja taloudellista valtaa toisiin kansoihin. Kuumeisella energian etsinnällä on siis useampia kuin yksi vaikutin.
Jotta ymmärtäisimme asian monimutkaisuuden, meidän olisi ehkä hyvä ottaa tarkasteltavaksi vain yksi energianlähde – raakaöljy. Kerran näytti siltä, että runsaana virtaava musta öljy tyydyttäisi ihmisen energiantarpeet määräämättömään aikaan asti. Niin ei kuitenkaan enää ajatella. Miksi ei? Koska siitä huolimatta että maan uumenissa on yhä paljon öljyä, nämä esiintymät eivät ole tasaisesti jakaantuneet. Suurin osa öljyesiintymistä on Arabian niemimaalla ja Neuvostoliitossa. Näin ollen pieni joukko maita voi tuntuvasti vaikuttaa maailman taloudelliseen tasapainoon säätelemällä öljyn hintaa. Suuret ja voimakkaat maat pelkäävät joutuvansa taloudellisen painostuksen kohteeksi, koska ne ovat riippuvaisia öljystä.
Yksi ratkaisu löytyy oman maan rajojen sisäpuolella olevien muiden energianlähteiden kehittämisestä. Näiden energiavarojen löytämiseksi ja tehokkaaksi hyödyntämiseksi tarvitaan kuitenkin edistyneempää teknologiaa. Kun luemme yksityiskohtaisempia selostuksia vastakkaisista näkemyksistä, jotka koskevat uusia energianlähteitä, havaitsemme monissa tapauksissa, että käyttämättömiä energianlähteitä on kyllä olemassa, mutta ei vielä keinoja niiden valjastamiseksi ja taloudelliseksi hyödyntämiseksi. Kukaan ei halua ostaa energiaa useita kertoja nykyistä kalliimmalla hinnalla.
Kiinnostuksen kohteita
Seuraavassa luettelossa on vain muutamia kehitteillä olevista energiajärjestelmistä, joita vasta kokeillaan tai jotka ovat vasta suppeassa käytössä:
● Useat maat tutkivat parhaillaan mahdollisuuksia käyttää hyväksi geotermistä eli maan sisäistä lämpöä. (Katso kirjoitusta Herätkää!-lehden huhtikuun 8. päivän numerosta 1978.)
● Fuusio- eli yhtymisreaktio. Tämä ei ole sama reaktio kuin nykyisissä ydinvoimalaitoksissa (joiden energiansaanti perustuu atomien halkaisemiseen). Fuusioreaktiossa kahden alkuainehiukkasen ytimet yhtyvät, ja seurauksena on voimakas energianpurkaus. Ongelmia: teknologia on äärimmäisen monimutkainen; nykyiset kustannukset ovat korkeat. Mahdollisuus taloudelliseen toteuttamiseen noin vuonna 2000.
● Elpynyt kiinnostus hiilen käyttöön, erityisesti sen muuttamiseen kaasuksi tai nestemäiseksi polttoaineeksi.
● Tuulimyllyt ja vuorovesien valjastamiseksi suunnitellut laitteet vaikuttavat ’hyvin lupaavilta’, mutta kaipaavat lisäkehittelyä ollakseen käyttökelpoisia energiantuottajia.
Edellä mainittujen lisäksi on olemassa kaksi muuta huomattavaa energianlähdettä, joita paraikaa kehitellään useissa maissa. Ne ovat: ydinvoimalaitokset (fissiovoimalat) ja aurinkoenergia.
Näiden energianlähteiden käyttömahdollisuuksia ja niihin liittyviä ongelmia käsitellään seuraavissa kirjoituksissa, jotka on saatu Herätkää!-lehden Länsi-Saksan- ja Japanin-kirjeenvaihtajilta. Vaikka nämä kirjoitukset heijastavatkin paikallisia olosuhteita, ne antavat meille lisävalaistusta maailman kiihkeisiin ponnisteluihin energiansaannin turvaamiseksi.