Tutustuminen ulkomaalaisiin naapureihimme
Herätkää!-lehden Saksan liittotasavallan-kirjeenvaihtajalta
”TUNNETKO naapurisi?” Vastaus saattaa olla: ”Tietenkin.” ”Herra ja rouva Schmidt asuvat seuraavalla ovella. Heillä on ihastuttava pikkutyttö, Gabi, ja heidän pienen villakoiransa nimi on Susie. Ja toisella puolella ovat herra ja rouva – katsotaanpa, mikä heidän nimensä on. Se ei nähkääs ole saksalainen. He vaikuttavat mukavilta ihmisiltä, mutta he osaavat kovin vähän saksaa. Meidän on niin vaikeaa tutustua heihin. Mikä vahinko!”
Nykyään Saksassa voi usein sattua näin, sillä keskuudessamme asuu paljon ihmisiä, joiden äidinkielenä ei ole saksa. On hyvin vaikeaa tutustua näihin ihmisiin, kun ei osaa keskustella heidän kanssaan.
Siinä on yksi hyvä syy, miksi kannattaa ponnistella oppiakseen vieraan kielen. Se voi olla hyvin antoisaa, vaikkei se olekaan välttämättä helppoa. Ajattele erään saksalaisen nuoren miehen kokemusta, joka yhdessä vaimonsa kanssa opetteli kaksi vierasta kieltä muutaman viime vuoden aikana. Hän halusi tutustua paremmin ulkomaalaisiin naapureihinsa. Hän kertoo:
”En ollut koskaan kiinnostunut muista kielistä, ja kielioppi oli mielestäni ikävystyttävimpiä aineita koulussa. Kun sitten vuonna 1966 morsiameni ja minä aloimme tutkia Raamattua, huomasimme eräiden sen käyttämien ilmaisujen olevan meille outoja. Koska nämä ilmaisut olivat kuitenkin saksalaisia, niitä ei ollut vaikea oppia. Raamatun tutkimisemme johti viimein siihen, että ryhdyimme kokoajan saarnaamistyöhön Jehovan todistajina.
”Vartiotorni-seura tiedusteli meiltä keväällä 1972, haluaisimmeko muuttaa Espanjaan saarnaamaan siellä Jumalan valtakunnan ’hyvää uutista’. Ajattelin: ’Minäkö oppisin espanjaa? En ikinä, sillä kielioppini on huono ja vieraat kielet ovat minulle vastenmielisiä.’ Mutta vastahakoisuudestani huolimatta päätimme hyväksyä kutsun.
”Syyskuussa 1972 meitä neuvottiin liittymään Kölnin Jehovan todistajien espanjalaiseen seurakuntaan, jotta voisimme aloittaa kielen opiskelun. Saapuessani sinne joulukuussa osasin sanoa ainoastaan gracias (kiitos) ja buenos dias (hyvää päivää). Millaista edistymistä saatoin odottaa?”
Sinnikkyys ja itsekuri välttämättömät
”Toisinaan masennuin ja ajattelin, etten koskaan pysty saavuttamaan tavoitettani. Mutta toisina päivinä tuntui helpommalta.
”Toisaalta vaimoni edistyi nopeasti tutustumatta edes oppikirjaan. Hänen englannin ja ranskan tuntemuksensa oli suureksi avuksi.
”Minä taas ostin useita oppikirjoja ja luin ne kerran toisensa jälkeen. Nenäni oli aina kirjassa kiinni riippumatta siitä, missä olin. Käytin heti oppimaani, vaikka se johti usein äänekkääseen nauruun. Mutta tulin tajuamaan, että on myös hyvin tärkeää osata nauraa itselleen eikä ärtyä. Muutoin ihminen pelkää käyttää oppimaansa, kun hän ei halua sanoa mitään väärin. Päätin olla antamatta periksi, sillä sinnikkyys ja itsekuri ovat ominaisuuksia, jotka kristityillä pitäisi olla.”
Kokemuksia jotka auttoivat minua edistymään
”Kaksi tai kolme kuukautta myöhemmin olin yksin todistamassa ja kävin erään espanjalaisen luona, joka oli äskettäin nähnyt televisiosta petkuttajia käsittelevän ohjelman. Hän oli siksi melko epäluuloinen, kun kerroin hänelle hieman Raamatusta. Tehdessäni uusintakäynnin hänen luokseen pyysin espanjaa puhuvaa todistajaa mukaani. Se sai miehen vielä epäluuloisemmaksi. Hän ei ollut täysin tajunnut ensi käyntini syytä ja luuli meidän käyttävän Raamattua verukkeena hänen petkuttamisekseen tai hänen vaimonsa viettelemiseksi. Ottaakseen selvää meistä hän ehdotti, että hän tulisi tapaamaan meitä meidän kotiimme. Kumppanini suostui, ja tämä mies ilmaantui paikalle sovittuna aikana. Hän ymmärsi pian, ettemme olleet huiputtajia, ja hän ja hänen vaimonsa alkoivat tutkia Raamattua kanssamme. He molemmat ovat nykyään Jehovan todistajia.
”Kolme kuukautta myöhemmin pidin ensimmäisen esitykseni seurakunnassa. Tarvitsin kuuden minuutin puheen valmistamiseen viisi tuntia. Senkin jälkeen käsikirjoitustani korjanneen espanjalaisen piti muuttaa siitä noin puolet. Myöhemmin – vaikka paljon hikeä virtasi etukäteen – pidin tunnin puheen. Monet espanjalaiset ystäväni auttoivat halukkaasti minua edistymään korjaamalla kirjoitus- ja puhevirheitäni.
”Tajusin pian, että oli parempi kirjoittaa kaikki espanjaksi ja sitten korjata se, kuin että kirjoittaisin jotakin saksaksi ja sen jälkeen kääntäisin tuon aineiston. Ihmisen täytyy oppia ajattelemaan sillä kielellä, jota hän opiskelee. Lisäksi on hyvä varmistautua oppimiensa sanojen oikeasta ääntämisestä ja kirjoittamisesta.
”Samanlaisilta kuulostavissa sanoissa erehtyminen voi joskus muuttaa täysin ajatuksen. Esimerkiksi caballo (hevonen) ja caballero (herrasmies) voivat helposti sekaantua. Se voisi olla melko hämmentävää, eikö voisikin? Kerran minun piti sanoa: ’Meidän tulee työskennellä hengellisten leeviläisten (los Levitas) rinnalla.’ Mutta minä sanoin: ’Meidän tulee työskennellä hännystakkien (las Levitas) rinnalla.’ Sen sijaan että joku kiittäisi toista hänen vieraanvaraisuudestaan (hospitalidad), hän voi erehdyksessä kiittää häntä hänen vihamielisyydestään (hostilidad). Tietenkin toisen kasvot yleensä kertovat sinulle tekemästäsi erehdyksestä.”
Toinen vieras kieli
”Espanjaan menemisen asemesta meitä pyydettiin keväällä 1974 vierailemaan säännöllisesti lukuisissa espanjalaisissa seurakunnissa Saksassa. Tämä matkatyö sai meidät pian vakuuttuneiksi siitä, että olisi hyvä oppia toinen vieras kieli, portugali. Keväällä 1975 pidin ensimmäisen portugalinkielisen esitykseni, joka kuulosti enemmän espanjalta kuin portugalilta. Mutta, lopulta me edistyimme, ja nykyään me voimme puhua Raamatun sanomasta sekä espanjalaisille että portugalilaisille heidän omalla kielellään.
”Emme tietenkään ole ainoat, jotka ovat oppineet nämä kielet. Useat saksaa puhuvat Jehovan todistajat ovat oppineet joko espanjaa, portugalia, kroatiaa, turkkia, italiaa, kreikkaa tai englantia. He kaikki ovat saaneet siitä suurta iloa pääasiassa siksi, että he halusivat edistää täällä Saksassa asuvien ulkomaalaisten naapureittensa hengellistä hyvinvointia. Siihen liittyneet vaikeudet ovat olleet vähäisiä verrattuna siihen iloon ja niihin siunauksiin, joita heillä on ollut. Vieraan kielen oppiminen avaa monia ovia uusille ystävyyksille.”
Haluaisitko oppia vieraan kielen? Jos sinulla on tarvittavaa aikaa ja sinnikkyyttä etkä niin tehdessäsi laiminlyö tärkeämpiä asioita, toisen kielen oppiminen voi olla ilahduttava harrastus, ja se myös auttaa sinua tutustumaan paremmin ulkomaalaisiin naapureihisi.