Vartiotornin VERKKOKIRJASTO
Vartiotornin
VERKKOKIRJASTO
Suomi
  • RAAMATTU
  • JULKAISUT
  • KOKOUKSET
  • g78 22/10 s. 19
  • Lääkäri arvioi verensiirron vaaroja

Ei videoita valitulla osuudella.

Anteeksi, videon lataamisessa tapahtui virhe.

  • Lääkäri arvioi verensiirron vaaroja
  • Herätkää! 1978
  • Samankaltaista aineistoa
  • Elämän käyttäminen Jumalan tahdon mukaisesti
    Vartiotorni – Jehovan valtakunnan julistaja 1961
  • Tutkistelukysymykset kirjaseen Jehovan todistajat ja verikysymys
    Valtakunnan Palveluksemme 1988
  • Jehovan todistajat ja verikysymys
    Jehovan todistajat ja verikysymys
  • Kirje
    Vartiotorni – Jehovan valtakunnan julistaja 1950
Katso lisää
Herätkää! 1978
g78 22/10 s. 19

Lääkäri arvioi verensiirron vaaroja

BRASILIALAINEN tri Salomão A. Chaib kirjoitti São Paulossa ilmestyvässä Shopping News -lehdessä otsikon ”Verensiirron vaaroja” alla seuraavasti:

”Ei ole epäilystäkään siitä, että verta käytetään eräissä tapauksissa kohtuuttoman paljon ja väärin. Olemalla kenties valppaampia verenhukka vältettäisiin ja verensiirtojen määrä vähenisi.

”. . . Verensiirto on epäilemättä tärkeä turvallisuustekijä ja usein ainoa keino vaarantuneen elämän pelastamiseksi. Kaikkien kudossiirtojen tavoin se kuitenkin tuo mukanaan eräitä vaaroja; verensiirto ei ole mitään muuta kuin kudoksen siirtoa. Se voi olla syyllinen monien tautien, kuten syfiliksen, malarian, maksatulehduksen, Chagasin taudin ja virusten, levittämiseen; veri on voinut saastua luovutuksen yhteydessä, ja se saattaa sisältää bakteereja ja aiheuttaa tulehduksen ja sepsiksen (verenmyrkytyksen).

”. . . Varastoitu veri menettää verihiutaleitaan ja heikentää vastaanottajan veren hyytymiskykyä. Kun verta määrätään suuret määrät, verenvuoto on sen johdosta voimakkaampaa leikkauksessa ja sen jälkeen. Se synnyttää noidankehän: mitä enemmän verta saadaan, sitä enemmän verta vuotaa. . . .

”Täytyy olla varuillaan siksi, että monta verensiirtoa saaneissa ihmisissä kehittyy vierasta verta vastustavia vasta-aineita, eivätkä he saisi luovuttaa eivätkä vastaanottaa verta, paitsi varovasti ja vastavaikutuksia tarkkailevan valvonnan alaisina. . . .

”Mutta sopimattoman veren siirto on pahin onnettomuus. Se aiheuttaa välittömän šokin, ilman puutteen, korkean lämpötilan ja väristyksiä. Punaisia verisoluja tuhoutuu, potilaan virtsaan pääsee verta, munuaiset vaurioituvat ja voi tulla virtsamyrkytys. Näitä reaktioita on vaikea havaita nukutetuissa potilaissa, sillä nukutusaine peittää ne; valpas kirurgi huomaa, että viilletyistä kudoksista alkaa vuotaa runsaasti verta, joka tahrii ja kastelee joka paikan, ja se saattaa olla hälyttävä merkki. Ajoissa hoidettuna elimistö onneksi melkein aina toipuu, elleivät munuaiset ole vaurioituneet pahoin.

”Yhdysvalloissa, jossa suoritetaan vuosittain lähes 8 miljoonaa verensiirtoa kaikella teknisellä täsmällisyydellä, esiintyy 160000 vastavaikutustapausta. Tässä maassa [Brasiliassa] näiden osuuden täytyy olla epäilemättä korkeampi.”

    Suomenkieliset julkaisut (1950–2026)
    Kirjaudu ulos
    Kirjaudu
    • Suomi
    • Jaa
    • Asetukset
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Käyttöehdot
    • Tietosuojakäytäntö
    • Evästeasetukset
    • JW.ORG
    • Kirjaudu
    Jaa