Katsaus muinaiseen Kyprokseen
Herätkää!-lehden Kyproksen-kirjeenvaihtajalta
KYPROS on saari, joka sijaitsee Välimeren koilliskolkassa, noin 70 kilometriä etelään Vähästä-Aasiasta ja noin 100 kilometriä länteen Syyrian rannikosta.
On mielenkiintoista, että Raamattu mainitsee Kyproksen useita kertoja. Ilmeisesti Raamatun heprealaisten kirjoitusten ”kittiläiset” tarkoittavat tämän saaren asukkaita. (Jes. 23:1, 12; Dan. 11:30) Maantieteellisen sijaintinsa vuoksi Kypros joutui monien maailmanvaltojen valloitusten kohteeksi. Kun apostoli Paavali ja hänen toverinsa Barnabas saapuivat kristillisen lähetystyön takia Kyprokseen noin vuonna 47, Rooma oli hallitseva maailmanvalta. Kristittyjä kiinnostaa erityisesti ne kaksi Kyproksen kaupunkia, joissa Paavali ja Barnabas kävivät, nimittäin itärannikolla sijaitseva Salamis ja lännessä sijaitseva Pafos.
Kerrotaan, että Teukros, Troijan sodan sankareita, perusti Salamiin 1100-luvun paikkeilla ennen ajanlaskumme alkua. Teukros toi kotoperäisen uskontonsa Kyprokseen. Näin Zeuksesta tuli tärkeimpiä tällä saarella muinoin palvottuja jumalia.
Kuningas Evagoraksen hallituskaudella (410?-374 eaa.) Salamis eli loistokauttaan. Kuuluisia puhujia muutti Ateenasta Salamiiseen. Kuningas Evagoras suosi taiteita ja tuki kaupankäyntiä, ja kaupunkia pidettiin ”sivistyksellisesti yhtä hyvänä kuin Kreikan kaupunkeja”.
Erään Salamiin kuninkaan johtama 120 aluksen kyproslainen laivasto auttoi Aleksanteri Suurta tämän sodassa persialaisia vastaan. Kypros joutui lopulta Ptolemaiosten hallinnon alaisuuteen, jotka tekivät Salamiista hallituskaupunkinsa. Tuona aikana monet juutalaiset asettuivat asumaan Kyprokseen.
Rooman valtakunnan hallitessa Kyprosta vuonna 58 eaa. hallituspaikka siirrettiin Salamiista Pafokseen. Siitä huolimatta Salamis pysyi yhtenä maailmanvallan suurena kauppakeskuksena. Roomalaiset kutsuivat Salamista ”idän markkinapaikaksi”.
Jos Salamis oli kuuluisa kaupankäynnistään, Pafos tuli tunnetuksi uskonnostaan, joka oli Afroditen, rakkauden, kauneuden ja hedelmällisyyden jumalattaren, palvontaa. Jumalaistaruston mukaan Afrodite syntyi meren vaahdosta aivan Pafoksen rannikon edustalla. Se antoi aiheen temppelin ja pyhäkön rakentamiseen jumalatarta varten kallioniemekkeelle, josta avautuu näköala tuolle paikalle. Se oli kuuluisin Afroditen pyhäkkö antiikin ajalla. Temppelin ympärille kasvoi Palaepafoksena eli Vanhana Pafoksena tunnettu kaupunki. Kaupungin kuninkaat olivat myös Afroditen palvonnan ylipappeja ja käyttivät suurta valtaa koko saarella. Mutta maanjäristys tuhosi Vanhan Pafoksen lähellä 1100-luvun loppua ennen ajanlaskumme alkua.
Noin 16 kilometrin päähän Vanhasta Pafoksesta länteen nousi toinen kaupunki, jota kutsuttiin Uudeksi Pafokseksi. Ptolemaiosten hallinnon alaisuudessa Uusi Pafos sai huomattavan aseman, ja siitä tuli laivasto- ja sotilastukikohta. Mutta kaupunki saavutti huippukautensa, kun Rooma valloitti Kyproksen vuonna 58 eaa., kuten jo todettiin. Uudesta Pafoksesta tuli saaren pääkaupunki, ja Rooman edustaja asui siellä.
Rooman herruuden aikana Afroditen pyhäkkö oli maailmanvallan kaikista osista saapuvien pyhiinvaeltajien keskipiste. Sen suojelijoiden joukossa oli Rooman keisareita. Pyhiinvaeltajat saapuivat Uudessa Pafoksessa sijaitsevaan luonnonsatamaan. Läheisessä Yeroskipoussa (kreikaksi Hieros-Kipos eli Pyhä puutarha) pyhiinvaeltajat kokoontuivat Afroditen kunniaksi vietettyihin vuotuisiin kevätjuhliin. Musiikin säestäminä juhlalliset kulkueet menivät muutaman kilometrin päässä sijaitsevaan jumalattaren temppeliin ja pyhäkköön. Siellä esitettiin uhreja ja tapahtui mystisiin palvontamenoihin vihkimistä. Hedelmällisyyden jumalatar ei ollut edustettuna ihmishahmossa. Sen sijaan häntä vertauskuvasi kartiomainen kiviesine, joka voideltiin öljyllä suurissa juhlatilaisuuksissa. Roomalaisissa rahoissa on kuva temppelistä ja sen kartionmuotoisesta epäjumalasta. Kerrotaan, että uskonnollinen prostituutio oli luonteenomaista temppelissä suoritetuille palvontamenoille.
300-lukuun mennessä Uusi Pafos oli joutunut ankarien maanjäristysten uhriksi. Kaupunki kutistui pieneksi kyläksi, eikä se enää koskaan saanut takaisin aiempaa loistoaan. Nykyään sekä Afroditen temppelin että Uuden Pafoksen rauniot keräävät runsaasti kävijöitä kaikkialta maailmasta. Matkailijat voivat nähdä Uuden Pafoksen upeita mosaiikkeja, roomalaisen maaherran palatsin rauniot ja kaupungin muurit.
Vanhan kaupungin alla kätkössä olevat aarteet tulevat vähitellen päivänvaloon erilaisten arkeologisten retkikuntien toimesta. Saarelta löydettiin noin vuodelta 55 peräisin oleva kirjoitus, joka sisältää sanat ”Pauluksen prokonsulikaudella”. Tämä tukee Raamatun kertomusta, jonka mukaan prokonsulit toteuttivat saarella roomalaista hallintoa. Itse asiassa apostoli Paavalin ajan prokonsulin nimi oli Sergius Paulus.
On selvää, että tämän saaren Zeusta ja Afroditea palvoneet asukkaat tarvitsivat suuresti Paavalin ja Barnabaan tuomaa kristillistä sanomaa. Kantoivatko näiden varhaisten lähetystyöntekijöiden ponnistelut hyvää hedelmää Kyproksessa? Ajattele seuraavaa Raamatun kertomusta tässä suhteessa:
”He [Paavali ja Barnabas] purjehtivat Kyprokseen. Ja tultuaan Salamiiseen he rupesivat julistamaan Jumalan sanaa juutalaisten synagogissa. Heillä oli myös Johannes palvelijana.
”Kuljettuaan koko saaren halki Pafokseen saakka he tapasivat erään miehen, noidan, väärän profeetan, juutalaisen, jonka nimi oli Bar-Jeesus, ja hän oli prokonsuli Sergius Pauluksen, älykkään miehen, kanssa. Kutsuttuaan Barnabaan ja Sauluksen luokseen tämä mies halusi hartaasti kuulla Jumalan sanaa. Mutta noita Elymas (sillä näin käännetään hänen nimensä [Bar-Jeesus]) rupesi vastustamaan heitä yrittäen kääntää prokonsulin pois uskosta. Saulus, joka on nimeltään myös Paavali, katsoi häneen kiinteästi pyhän hengen täyttämänä ja sanoi: ’Oi, sinä, joka olet täynnä kaikenlaista petosta ja kaikenlaista ilkeyttä, sinä Panettelijan poika, sinä kaiken vanhurskaan vihollinen, etkö lakkaa vääristelemästä Jehovan oikeita teitä? Niinpä siis, katso, Jehovan käsi on ylläsi, ja sinä tulet olemaan jonkin aikaa sokeana näkemättä auringonvaloa.’ Samassa paksu usva ja pimeys laskeutui hänen päälleen, ja hän kulki ympäri etsien taluttajia. Silloin prokonsuli, nähtyään mitä oli tapahtunut, tuli uskovaksi, koska hän hämmästyi perin pohjin Jehovan opetuksesta.” – Apt. 13:4–12.
[Kartta s. 24]
(Ks. painettu julkaisu)
Pafos
Salamis
[Kuva s. 25]
Salamiin raunioita