Ovatko poliisi tai tuomioistuimet vastaus?
TIETOISUUS kodin väkivallan yleisyydestä on toista kuin siihen osallistumattomuus. On eri asia oppia tuntemaan sen takana olevia syitä ja aivan eri asia tietää, miten pitää puoliaan kodin väkivaltaa vastaan tai ehkäistä se omassa kodissasi.
Ihmiset, jotka eivät ole asuneet väkivaltaisessa kodissa, voivat nopeasti sanoa, että asia selviää yksinkertaisesti soittamalla poliisille tai hankkimalla tarpeen vaatiessa pelkästään avioero. Mutta onko se niin yksinkertaista?
Moni pahoinpidelty vaimo (tai aviomies) jää tieten tahtoen mieluummin kotiin puolisonsa raakuudesta huolimatta. Miksi? Jotkut tekevät näin lasten vuoksi, ja he ovat sitä mieltä, että väkivaltainen koti on parempi kuin hajonnut koti. Toiset pelkäävät sukupuolikumppanin tai toverin menettämistä ja elämistä yksin. Pelko myöhemmin tulevasta kostosta pidättelee useita. Jotkut pahoinpidellyt vaimot rakastavat sinnikkäästi aviomiestään, ja heitä pitää yllä toivo siitä, että nämä muuttuvat. Ja monet sitoo paikalleen huoli siitä, että he eivät voisi elättää itseään.
Suzanne on yksi esimerkki. Hän oli 18-vuotias mennessään naimisiin Alexin kanssa. Pian sen jälkeen miehen väkivaltainen puoli paljastui. Vaimo kertoo: ”Hän komenteli minua joka asiassa. Hän ei voinut sietää lainkaan arvostelua varsinkaan silloin, kun hän joi, ja hän joi useimpina iltoina. Hän odotti minun laittavan ruokaa, siivoavan, huolehtivan lapsista, olevan sukupuolisuhteissa, tekevän mitä tahansa hän halusi, silloin kun hän halusi. Oli aivan kuin olisin elänyt vankikopissa. . . . Hän löi minua ja vahingoitti minua, jos en totellut häntä.” Miksi hän ei lähtenyt? ”Rakastin häntä todella. Ajattelin hänen muuttuvan. . . . Kun myöhemmin lopulta heräsin ja tajusin, ettei hän koskaan muuttuisi, minulla ei ollut paikkaa minne mennä eikä rahaa.”
Pahoinpidellyt vaimot turvautuvat usein poliisille soittamiseen. Mutta kun poliisi tulee, he eivät yleensä voi tehdä muuta kuin lopettaa käynnissä olevan tappelun. Miten he voivat parissakymmenessä minuutissa muuttaa kodissa vallitsevan perustilanteen? Esimerkiksi Amerikassa seuraava askel voisi olla se, että vaimo menee oikeuteen hankkimaan suojelumääräystä. Monet pahoinpidellyt vaimot uhkaavat tehdä niin, mutta eivät toteuta sitä. Mutta kun näin tehdään, se saa joskus väkivaltaisen aviomiehen epäröimään ja tajuamaan: ’Jos pieksän hänet jälleen, voisin päätyä vankilaan.’
Kokeiltuaan tällaisia suojaa tarjoavia askeleita (tai edes kokeilematta niitä) jotkut pahoinpidellyt naiset hakevat asumuseroa tai avioeroa. Ohiossa Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa 36 prosenttia avioeroa hakevista naisista esitti syyksi ruumiillisen pahoinpitelyn. Kuitenkin rouva Eileen Mack New Yorkin perhetuomioistuimesta sanoi pariskunnista, joiden avioliitto on väkivaltainen:
”Jos ihmisiä viedään oikeuteen, heille tehdään karhunpalvelus. Vastaus ei ole se, että hajotetaan perheitä, vaan se, että heidät molemmat saadaan keskustelemaan siitä.”
Sitä paitsi mitä on sanottava kristitystä, jota pahoinpidellään, mutta joka tietää, ettei Jumalan sana pidä avioeroa suotavana? Jeesus sanoi, että ainoa peruste avioerolle, joka Raamatun mukaan antaa vapauden avioitua uudelleen, on toisen puolison haureus (aviorikos). (Matt. 19:9; Mal. 2:10–16) Ja apostoli Paavali kehotti kristittyjä pysymään epäuskoisen puolisonsa kanssa siinä toivossa, että voisi pelastaa tämän. – 1. Kor. 7:12–16.
Tätä neuvoa voidaan punnita siinä valossa, että Jumala selvästi paheksuu raakuutta ja julmaa vihaa. Psalmissa 11:5 sanotaan: ”Niitä, jotka vääryyttä [väkivaltaa, UM] rakastavat, hänen sielunsa vihaa.” Raamattu sanoo riitoja, vihanpuuskia ja kinasteluja ”lihan teoiksi”, jotka voivat estää ihmistä pääsemästä Jumalan valtakuntaan. – Gal. 5:19–21; Matt. 5:22.
Voimme siis ymmärtää, miksi Paavali kirjoitti: ”Älköönkä vaimo, jolla on epäuskoinen mies, ja tämä kuitenkin suostuu asumaan hänen kanssaan, jättäkö miestään.” (1. Kor. 7:13) Vaimot ovat kysyneet itseltään: ’Jos aviomies pahoinpitelee väkivaltaisesti vaimoaan, todistaako se hänen ”suostuvan” asumaan hänen kanssaan?’ Jotkut kristityt uhrit ovat päätyneet kielteiseen vastaukseen. Ja he ovat menneet eteenpäin ja etsineet suojaa asumuseron tai avioeron avulla, vaikka ovatkin selvillä siitä, etteivät he Raamatun mukaan ole vapaita avioitumaan uudelleen.
Onko muuta vaihtoehtoa?
Kuten olemme todenneet, jotkut pahoinpidellyt puolisot ovat sitä mieltä, että heillä on pakottavat syyt yrittää pysyä puolisonsa kanssa. Varsinkin kun on pieniä lapsia, jotkut kristityt vaimot, joilla on väkivaltainen, epäuskoinen mies, ovat epäröineet hakea asumuseroa tai avioeroa. He ovat olleet kiinnostuneita siitä, että heillä säilyy mahdollisuus opettaa lapsille Raamatun elämää antavia totuuksia. Herää siis järkevä kysymys: onko olemassa vaihtoehtoista tapaa, jolla voi selviytyä kodin väkivallasta? Siitä voi olla kysymys myös missä tahansa avioliitossa, jossa molemmat puolisot ovat syyllistyneet väkivaltaisiin vihanpuuskiin. Voidaanko muutoksia tehdä ja väkivalta voittaa?