Lopettaako muslimilaki rikollisuuden?
Alustavat tulokset sellaisina kuin ne nähdään Iranissa
VALLANKUMOUKSEN vuoksiaalto ja vapautta ajavat liikkeet kaikkialla maailmassa ovat nostaneet levottomien kansojen lait etualalle. Varsinkin islamilaista lakia on käsitelty joukkotiedotusvälineissä äskeisen Iranin šaahin vallasta syöksemisen jälkeen. The Wall Street Journal -lehti totesi siitä seuraavasti:
”Islam on marssilla kaikkialla muslimimaailmassa. Se vaikuttaa hallituksiin Iranissa, Pakistanissa, Algeriassa, Tunisiassa, Libyassa ja muualla. . . . Islamilaista silmä silmästä -lakia eli ’šaria-lakia’ sovelletaan Pakistanissa ja Abu Dhabissa. . . . [Algerian] perustuslaki myös korostaa sitä, että se on ’islamilainen valtio’.”
Iranin vallankumousjohtajan ajatolla Ruhollah Khomeinin puheet paljastavat, ettei uusi vallankumoushallitus ole vain ”yhteiskunnallista vallankumousta” tai kansankokousten tai kansanedustuslaitoksen aikaansaama poliittinen hallitus. Se on pääasiassa uskonnollinen hallitus. Vuonna 1970 pitämässään ”Islamilainen hallitus” -nimisessä luentosarjassa Khomeini kuvailee eroa seuraavasti:
”Islamilainen hallitus on Jumalan lakiin perustuva hallitus. . . . Islamilainen hallitus ja perustuslaillinen hallitus – olkoonpa se yksinvaltainen tai tasavaltainen – eroavat toisistaan siinä, että jälkimmäisessä järjestelmässä kansan tai kuninkaan edustajat säätävät lakeja. Sitä vastoin todellinen lainsäädäntövalta kuuluu yksinomaan Jumalalle. . . . Koska islamilainen hallitus on lakiin perustuva hallitus, vain uskonnon asiantuntija (faqih), eikä kukaan muu, saa hoitaa hallitusasioita. Hänen tulee toimia kaikilla niillä alueilla, joilla Profeetta (Muhammed itse) toimi – lisäämättä tai vähentämättä niitä vähäisimmässäkään määrin. Hänen tulee panna täytäntöön kanoniset rangaistukset juuri niin kuin Profeetta teki ja hänen tulee hallita Jumalalta tulevien paljastusten mukaan.”
Monet (useimmiten ei-muslimit) kysyvät: Voiko puhtaasti islamilainen hallitus toimia ja kestää nykyisessä maailmassa? Voiko se soveltua aikamme teknologiaan ja kansainväliseen kanssakäymiseen? Muslimit sanovat sen voivan. Vaikka Iran oli materialistinen kansakunta, joka oli omaksunut monia länsimaisia tapoja ja nauttinut sen uudenaikaisista kehityksen tuloksista, muslimi on sitä mieltä, että hän voi tulla toimeen ilman niitä, jos ne turmelevat islamilaisen elämäntavan. Onko tämä ennustus oikea?
Tämä kysymys sai painoa Khomeinin tulkitessa muslimilakia naisten vaatetuksen suhteen. Hän sanoi ”islamilaisissa ministeriöissä” olevista naisista: ”Naiset eivät saa olla alasti työssä näissä ministeriöissä. Naisten ei ole väärin käydä työssä. Mutta heidän täytyy pukeutua uskonnollisten mittapuiden mukaan.”
New York Times -lehti kertoi 8. maaliskuuta päivätyssä uutisessaan, että ”monin paikoin uskonnollisen johtajan lausunnot ymmärrettiin käskynä, jonka mukaan musliminaisten on kannettava puhdasoppisen tavan määräämää päästä varpaisiin ulottuvaa huntua. Tänään, kansainvälisenä naisten päivänä, pääkaupungissa oli useita ajatolla Khomeinin tulkintaa vastustavia mielenosoituksia. Rankassa lumisateessa yli 6000 naista, monet heistä farmarihousuihin tai länsimaisiin vaatteisiin ja saappaisiin pukeutuneina, pani toimeen neljä tuntia kestäneen marssin Teheranin yliopistosta Bazarganin [pääministerin] ministeriön luo. Jotkut lauloivat: ’Vapauden koittaessa vapaus on poissa’.”
Tuntevatko iranilaiset itsensä vapaammiksi ja onnellisemmiksi, jos islamilainen laki pannaan täytäntöön täydessä ankaruudessaan, jollaista Khomeini kannattaa? Hän sanoi: ”Islamilaisessa hallintojärjestelmässä ei ole tilaa mielipiteille tai tunteille; sen sijaan Profeetta ja imaamit (muslimijohtajat) ja kansa kaikki noudattavat Jumalan tahtoa ja hänen lakejaan . . . Me haluamme hallitsijan, joka katkaisisi oman poikansa käden, jos tämä varastaisi, ja ruoskisi ja kivittäisi lähisukulaisensa, jos tämä harjoittaisi haureutta.”
Tulevatko kauppasuhteet muiden maiden kanssa olemaan todella ystävällisiä ja tapahtuuko matkailijavaihtoa maailmassa, jossa useimmat kansat ovat tulleet lempeämmiksi – paikoitellen liian lempeiksi – rikoksista koituvien rangaistustensa täytäntöön panossa? Tuleeko iranilaisten itsensä keskuudessa olemaan edelleen levottomuutta? Khomeini otti tämän huomioon, kun hän sanoi:
”[Islamilaiset uudistajat] huutavat ’paha periköön islamin’, kun se määrää kahdeksankymmentä ruoskaniskua rangaistukseksi viininjuojalle tai sata iskua huonomaineiselle haureuden harjoittajalle tai kun islam vaatii aiemmin puhdasmaineisen mies- tai naispuolisen haureuden harjoittajan kuoliaaksi kivittämistä.”
Vallankumouksen onnistuttua islamilaista lakia aletaan selvästi saattaa voimaan. Teheranissa Iranissa 25. helmikuuta 1979 päivätyssä uutissähkeessä sanottiin:
”Varas, joka murtautui lesken taloon Zenjanissa Teheranista luoteeseen, sai 25 ruoskaniskua torilla, sen jälkeen kun paikalliset islamilaiset johtajat olivat määränneet tuomion. Aiemmin tällä viikolla kahdelle miehelle, iältään 20 ja 22 vuotta, annettiin 80 ruoskaniskua siksi että he nauttivat alkoholia Kermanissa Kaakkois-Iranissa.”
New York Timesa -lehti kertoi 6. maaliskuuta päivätyssä uutisessa seuraavasti: ”Myöhään eilisiltana tapahtui ensi kerran teloituksia muslimilain rikkomisesta. Seitsemän miestä ammuttiin täällä kuoliaaksi kahdessa nuorten miesten raiskaamista koskeneessa tapauksessa. Toisessa tapauksista raiskauksen väitetty uhri, joka oli 16-vuotias, myös sai sata ruoskaniskua. Vallankumoustuomioistuin ei selittänyt, miksi väitettyä uhria rangaistiin.”
Myös toiset hallitukset, jotka eivät ole muslimihallituksia, rankaisevat ankarammilla tuomioilla pyrkiessään taistelemaan rikollisuuden vuoksiaaltoa vastaan. Tällaiset rangaistukset voivat tuntua äärimmäisiltä ja sopimattomilta ulkopuolisista tarkkailijoista. Mutta tällaiset tarkkailijat voisivat kiinnittää huomiota siihen, että toisaalta siellä, missä on ollut tapana olla lempeitä rikollisia kohtaan, rikollisuus on samanlaisena tai pahempana vaivana. Mitä siis voimme sanoa laista rikollisuuden ehkäisijänä, ja onko olemassa tapaa, jolla rikollisuus voidaan täysin poistaa?
[Alaviitteet]
a 7.3.1979, s. 8.