Raamatun kanta
Homoseksualistit ja kristillinen seurakunta
”EPISKOPAALISEN korokekeskustelun osanottajat kehottavat, ettei kirkko sulkisi ulos homoseksualistisia pappeja.” Tämän New York Times -lehdessä 4. kesäkuuta 1979 olleen otsikon jatkona oli Yhdysvaltain episkopaalisen kirkon asettaman 12-henkisen valiokunnan antama raportti. Siinä hyväksyttiin sellaisten homoseksualistien pappisvihkimys, jotka ”heihin kohdistuvan valtavan sivistyksellisen paineen vuoksi” eivät halua paljastua, ja sellaisten, ”jotka ovat kärsineet tarpeeksi kauan ja haluavat tulla ulos vaatekomerosta”. Raportissa jatkettiin:
”Jokaisen papiksi vihittävän kohdalla on kysymys siitä, voiko hän viettää ja viettääkö hän elämää, joka tarjoaa tervehenkisen esimerkin Kristuksen laumalle. Ei pitäisi olla estettä niiden homoseksualistien pappisvihkimykselle, jotka voivat ja haluavat mukauttaa käytöksensä siihen, minkä kirkko on vahvistanut olevan tervehenkistä. Jotkut homoseksualistit pystyvät mukauttamaan käytöksensä ja ovat tehneetkin niin, ja jotkut jopa silloin, kun he juuri ovat myöntäneet homoseksuaalisuutensa, kun taas toiset eivät voi, eivätkä halua mukauttaa sitä.”
Muutama vuosi sitten eräällä keskusteluohjelman vetäjällä oli vieraana mies, joka oli perustanut homoseksualisteille oman kirkkokunnan. Sekä ohjelman vieraat että yleisö suhtautuivat hyvin sallivaisesti homoseksualisteihin ja pitivät heitä hyvinä kristittyinä ja Jumalan palvelijoina. Mutta ohjelman emäntä oli koko ajan toista mieltä Raamatun perusteella. Eräs ohjelmaa kotonaan katsellut lähetti hänelle seuraavan kirjeen, jossa Raamatun avulla tuettiin hänen asennettaan:
”Annan suuren arvon tavalle, jolla esiinnyitte perjantai-illan ohjelmassanne 11. syyskuuta. Sekä keskusteluvieraiden että yleisön piirittämänä te piditte pintanne, kun oli kysymys homoseksuaalisuudesta.
”Troy Perryssä on kauhistuttavaa se, että hän muodostaa homoseksualisteille kirkkokunnan ja väittää Jumalan hyväksyvän sen. Hän koetti puolustaa sitä ohjelmassanne lainaamalla Heprealaiskirjeen 10:25:tä, jonka mukaan meidän ei pitäisi jättää yhteen kokoontumistamme. Hän järkeili, että siihen sisältyivät homoseksualistit.
”Mooseksen laki ei sallinut yhdenkään homoseksualistin olemista Jumalan seurakunnassa: ’Jos joku makaa miehenpuolen kanssa, niinkuin naisen kanssa maataan, tekevät he molemmat kauhistuksen; heidät rangaistakoon kuolemalla, he ovat verivelan alaiset.’ – 3. Mooseksen kirja 20:13.
”Uudessa testamentissa toistettiin sama tuomio: ’Jumala jätti heidät häpeällisten sukupuolisten himojen valtaan, sillä sekä heidän naisensa vaihtoivat luonnollisen käyttönsä luonnonvastaiseen että myös miehet jättivät samoin naisen luonnollisen käytön ja syttyivät kiihkeästi himoissaan toisiinsa, miespuoliset miespuolisiin, suorittaen sitä, mikä on rivoa, ja saaden itseensä vastineeksi täyden palkan, joka heidän erheestään oli tuleva.’ – Roomalaisille 1:26, 27.
”Se, että homoseksualisteilla on oma kirkkokuntansa, on sama, jos murhaajilla, varkailla, avionrikkojilla jne. olisi oma kirkkokuntansa. Sellaiset ihmiset voivat päästä Jumalan suosioon, mutta tehdäkseen niin he hylkäävät väärät tekonsa: ’Ettekö tiedä, etteivät epävanhurskaat peri Jumalan valtakuntaa? Älkää eksykö. Eivät haureelliset, eivät epäjumalanpalvelijat, eivät avionrikkojat, eivät luonnottomia tarkoituksia varten pidetyt miehet, eivät miehet, jotka makaavat miesten kanssa, eivät varkaat, eivät ahneet, eivät juopot, eivät herjaajat eivätkä kiristäjät peri Jumalan valtakuntaa. Ja kuitenkin jotkut teistä olivat sellaisia. Mutta teidät on pesty puhtaiksi, mutta teidät on pyhitetty, mutta teidät on julistettu vanhurskaiksi Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä ja meidän Jumalamme hengellä.’ – 1. Korinttolaisille 6:9–11.
”Yllä olevaa lainausta edeltävässä luvussa kristittyjä kielletään seurustelemasta yllä mainittuihin moraalittomiin tekoihin syyllistyneiden kanssa, vaikka nämä kutsuisivatkin itseään kristityiksi veljiksi. Heidät oli poistettava seurakunnasta. Tämä tuskin kuulostaa siltä, että heidän kanssaan kokoonnuttaisiin yhteen – 1. Korinttolaisille 5:9–13.
”Homoseksuaalisuutta sanotaan myös sodomiaksi, joka sana on saatu Sodoman kaupungista, jonka Jumala hävitti homoseksuaalisuuden harjoittamisesta.
”Nykyajan tyyliin kuuluu äärimmäinen suvaitsevaisuus. June Lockhart syytti sinua moralisoinnista. Moralisointi on nykyään kiellettyä. Homoseksuaalisuus ei ole kiellettyä. Harvat asiat ovat kiellettyjä, mutta moralisointi on. Meidän pitäisi odottaakin tällaista. Moraalin luhistumisen kourissa kamppailevassa yhteiskunnassa meidän täytyykin odottaa, että moralisointi on erittäin huonossa huudossa. Meidän täytyy olla sallivaisia kaikelle, tai meitä syytetään siitä, että olemme ankaria ja julmia ja vailla ymmärrystä. Mutta ei ole pakko tehdä murhaa, jotta ymmärtäisi sen. Ihminen voi olla myötätuntoinen sellaisille, joiden heikkoutena on homoseksuaalisuus, hyväksymättä sitä.
”Tee mitä miellyttää? Mutta entä jos ihminen on antautunut Jumalalle ja velvoittautunut Hänen asialleen? Kaikilla meillä on heikkouksia, joita meidän on vastustettava ja yritettävä kovasti voittaa. Vanhurskas ihminen lankeaa seitsemästi ja nousee ylös. Meidän täytyy jatkuvasti nousta ylös. Meidän täytyy tehdä se, mikä on kaikkein vaikeinta – sanoa ’ei’ itsellemme.
”Mutta jonkin kieltäminen itseltään on toinen nykyään kielletty asia. Vältymme tuolta vastenmieliseltä tehtävältä omaksumalla uuden moraalin, joka on pelkästään vanhaa moraalittomuutta. Sen päälle on liimattu uusi lappu, jossa lukee ’Hyväksytty’.
”Mutta meidän ei pitäisi kytkeä Jumalaa siihen ja väittää, että hänkin hyväksyy sen. Hän voi lopen tympääntyä meihin, kuten hän tympääntyi ennen meitä eläneisiin ihmisiin. Malakian 2:17 kertoo siitä: ’Te väsytätte Herran puheillanne. Mutta te sanotte: ”Miten väsytämme?” Siten, että sanotte: ’”Jokainen, joka pahaa tekee, on hyvä Herran silmissä, ja niihin hänellä on mielisuosio”.’
”Sallivainen yhteiskunta voi osoittaa suosiotaan nykyiselle kaiken kelpuuttavalle oppisuunnalle, mutta Jumala ilmaisee olevansa eri mieltä, kuten osoitetaan Jesajan 5:20:ssä: ’Voi niitä, jotka sanovat pahan hyväksi ja hyvän pahaksi, jotka tekevät pimeyden valkeudeksi ja valkeuden pimeydeksi, jotka tekevät karvaan makeaksi ja makean karvaaksi!’
”Virginia, nautin suuresti ohjelmastasi ja arvostan rohkeuttasi.”
Keskusteluohjelman emäntä vastasi tähän kirjeeseen seuraavasti: ”Kiitän sinua mitä opettavaisimmasta kirjeestäsi. Olen kanssasi täysin samaa mieltä ja mitä kiitollisin.”