”Sano minulle kenen kanssa lapsesi seurustelevat”

Muutama vuosi sitten New Yorkissa ilmestyvä Sunday News -lehti julkaisi kuuluisan televisioesiintyjän Art Linkletterin haastattelun, jossa hän kertoi tyttärensä Dianen traagisesta kuolemasta. Tyttö oli tehnyt LSD:n vaikutuksen alaisena itsemurhan. Vaikka käsitykset huumeista muuttuvatkin vuosien varrella, yksi haastattelussa korostetuista periaatteista on edelleen käypä. Se liittyy lasten suojelemiseen valvomalla heidän seuraansa: ”Luulen että suurin virheeni oli tämä: saatoin nähdä, että jotkut Dianen ystävistä näyttivät hyvin kummallisilta, mutta sanoin itselleni, että suuri osa nuorista näyttää kummallisilta, varsinkin Hollywoodissa.” Hän oli oppinut kokemuksistaan ja selitti: ”Vaikeinta on sanoa vanhemmille, että se, keitä heidän lapsensa näkevät ja ketkä ovat näiden ystäviä, ratkaisee sen, miten heidän lapsilleen tulee käymään. Näin minä sanon nyt ensimmäiseksi niille, jotka soittavat minulle pakokauhun vallassa ja sanovat: ’Luulen, että lapseni asiat ovat hullusti.’ Sanon: ’Katsokaa, ketkä ovat hänen ystäviään. Millaisia ihmisiä he ovat? Millaisissa paikoissa he käyvät? Mistä he puhuvat? Tiedättekö sitä?’ Sillä on nimittäin enemmän voimaa ja valtaa kuin millään muulla.”

On hyvin surullista, kun vanhemmat saavat traagisesti kokea sen, miten tärkeää heidän olisi ollut valvoa lastensa seuraa. Mutta vastaus on ollut koko ajan niiden saatavissa, jotka lukevat Raamattua: ”Huono seura turmelee hyödylliset tavat.” – 1. Kor. 15:33.