Tarkkailemme maailmaa
Kirjoitustaito rappeutuu
◆ Suomen kansan kirjoitustaidon vaaliminen on työlästä, sanovat äidinkielen opettajat. Lappeenrannassa heinäkuussa pitämässään seminaarissa he puhuivat kirjoitus- ja lukutaidon ainakin jonkinasteisesta rappiosta. On havaittu, että yhä useammat peruskoulun oppilaat käyttävät kirjoittaessaan vain yksinkertaisimpia lauserakenteita ja eräänlaista perussanastoa ja että yhä harvemmat lukion aloittavat kirjoittavat luontevaa, kuvailevaa, lauserakenteiltaan hallittua ja selvää suomen kieltä. Lääkkeistä, joilla kirjoitustaitoa lähdetään kohentamaan, ollaan kuitenkin hyvin eri mieltä. Mutta siitä ollaan yhtä mieltä, että kirjoitustaito on kytkeytynyt lukemiseen ja kirjallisuuden opiskeluun. Ne, jotka lukevat luonnostaan paljon, ovat kirjoittajinakin parempia. Opettajat sanovatkin, että sitä mukaa kuin oppilaat saadaan lukemaan muutakin kuin sarjakuvia, heidän oma ilmaisunsa alkaa rehevöityä, sanasto kasvaa ja lauserakenteet ja muut ilmaisukeinot monipuolistuvat. – Helsingin Sanomat, 20.7.1979.
”Lukutaidottomia” amerikkalaisia
◆ Erään tuoreen Ford-säätiön raportin mukaan noin 23 miljoonaa aikuista amerikkalaista ei pysty suoriutumaan yksinkertaisista luku- ja kirjoitustehtävistä, kuten esimerkiksi täyttämään šekkiä, kirjoittamaan nimeä ja osoitetta kirjekuoreen tai lukemaan työhakemuslomaketta. Ja amerikkalaisten lukiolaisten pistemäärät koulun soveltuvuuskokeessa ovat jatkaneet alamäkeään 11. perättäisenä vuonna. 200:sta 800:aan ulottuvalla asteikolla sanallisista tehtävistä saatu pistemäärä oli laskenut keskimäärin 427:ään ja matemaattisista tehtävistä saatu pistemäärä 467:ään. Kymmenen vuotta sitten vastaavat keskiarvot olivat 463 ja 493. New York Times sanoi: ”Aluksi keskiarvon uskottiin olevan 500. Pistemäärien maanlaajuista rapistumista on pidetty monella taholla osoituksena siitä, että amerikkalaisessa kasvatuksessa on jotakin hullusti.”
Miten tärkeää on varhaisopetus?
◆ Vastoin joitakin aiempia käsityksiä Cornell-yliopiston kasvatustieteilijät, jotka seuloivat vuosien mittaan tehtyjen erilaisten tutkimusten tuloksia, tulivat siihen johtopäätökseen, että varhainen esikouluopetus vaikuttaa edullisesti lapsiin läpi heidän kouluvuotensa ja loppuelämänsä. Suoritustesteissä nämä lapset olivat ryhmänä puoli lukuvuotta edellä muista, heissä oli vähemmän koulunsa keskeyttäneitä ja he saivat myöhemmin parempaa työtä. Vaikka näissä tutkimuksissa tarkasteltiin hallituksen lapsille tarjoamia esikouluohjelmia, niin professori Irving Lazar Cornell-yliopistosta sanoi: ”Mitä suoremmin vanhemmat osallistuvat opettamiseen . . . sitä parempi.” Vanhemmat, jotka ovat antaneet esikouluikäisille lapsilleen opetusmateriaalia ja jotka ovat opettaneet heidät lukemaan hyvin jo ennen kouluun menoa, huomaavat, että tästä varhaisopetuksesta on todella apua heidän lapsilleen läpi elämän. Heidän mielensä pystyy paremmin käsittelemään henkisiä tehtäviä, ja he ovat parempia lukijoita (avain oppimiseen ja siitä saatavaan nautintoon) kuin ne, jotka eivät saa samanlaista varhaisopetusta.
Opettajille ”tappelurahaa”
◆ Rikollisuus vaivaa joitakin amerikkalaisia kouluja niin pahasti, että Kaliforniassa eräs ylioikeus on antanut hyväksymyksensä sille, että opettajille maksetaan miljoonien markkojen arvosta niin sanottua ”tappelurahaa”, jolla heitä kannustetaan opettamaan Los Angelesin vaarallisemmissa kouluissa. Vuotuiseen palkkaan tarjotaan 6000 – 10000 markan lisää. Los Angeles ei ole kuitenkaan ainoa, jonka on vaikea palkata opettajia, sillä monien suurempien kaupunkien kouluissa koetaan nykyään samanlaisia häiriöitä ja väkivaltaa.
Kyyhkysten magneettinen kudos
◆ Englantilaisen New Scientist -aikakauslehden mukaan tutkijat ovat löytäneet pikkuriikkisen, hyvin rautapitoisen ja magneettisen kudoskappaleen kirjekyyhkysten silmien ja aivojen välistä. Tiedemiehet haluaisivat tietää, voisiko se olla yksi syy kvyhkysten ainutlaatuiseen suunnistuskykyyn. Samantyyppisiä soluja on jo löydetty hunajamehiläisiltä, jotka osaavat suunnistaa pesäänsä. Parhaillaan tutkitaan enemmän sitä, onko tällä magneettikudoksella todellakin osuutta näiden kyyhkysten hämmästyttävässä suunnistuskyvyssä.
Papiston moraali alhaisempi
◆ Eräässä Yhdysvaltain luterilaisen kirkon maallikkoja ja papistoa koskeneessa tutkimuksessa 34 prosenttia maallikoista mutta 50 prosenttia papeista oli sitä mieltä, etteivät homoseksuaaliset suhteet ole aina väärin. 52 prosenttia maallikoista sanoi, etteivät esiaviolliset sukupuolisuhteet ole aina pahasta, samalla kun 54 prosenttia papeista vastasi samalla tavalla. 36 prosenttia maallikoista ajatteli, ettei marihuanan polttaminen ole aina väärin, mutta 50 prosenttia papeista vastasi samalla tavalla. Niinpä kristillisen moraalin eri alueilla papeilla oli useammin epäkristillinen näkemys kuin heidän laumoillaan.
Karate voi tappaa
◆ Muuan yhdysvaltalainen teini-ikäinen tuomittiin jonkin aikaa sitten siitä, että hän oli karateiskulla surmannut toisen nuoren. Näille kahdelle oli tullut jotakin riitaa, jolloin karaten opiskelija löi toisen nuoren tajuttomaksi niskaan tähdätyllä karatelyönnillä. Kahdeksan vuorokautta myöhemmin uhri kuoli.
Taivaalta putoilee
◆ Amerikkalaisen Skylab-satelliitin putoamista ympäröinyt julkisuus jätti varjoonsa sen, että taivaalta putoaa lähes joka päivä monia muita esineitä. Pohjois-Amerikan puolustuksen johtoelin (North American Defense Command) sanoo, että avaruusalusten kappaleita on pudonnut vuosia keskimäärin yhden kappaleen päivävauhdilla. Eri maat ovat ampuneet avaruuteen noin 11000 esinettä, joita on siellä jäljellä noin 4600 kappaletta. Jopa 70 kilon painoisia kappaleita on pudonnut maahan eri maissa. Esimerkiksi vuonna 1970 putosi viisi eräästä neuvostoliittolaisesta avaruusaluksesta peräisin ollutta, 70 kilon painoista kappaletta Kansasiin, Oklahomaan ja Texasiin Yhdysvalloissa.
Kuoriaiset, varokaa!
◆ Englantilainen The Economist -lehti kertoo hallituksen tutkijoiden paraikaa jalostavan perunakasveja, jotka pystyvät suojautumaan tuholaismyrkylle immuuneja hyönteisiä vastaan. Risteytettyjen kasvien päälle laskeutuvat tuholaiset rikkovat kasvien varsia ja lehtiä peittäviä pienen pieniä karvoja. Uutisen mukaan niistä valuu ulos nestettä, joka tulee tahmeaksi joutuessaan tekemisiin hapen kanssa, ja ”hyönteinen jähmettyy muutamassa sekunnissa ’sementtiin’”. Onnettomat hyönteiset nääntyvät tai nälkiintyvät kuoliaaksi. Cambridgen lähellä sijaitseva kasvinjalostusinstituutti koettaa nyt parantaa perunaristeytyksen heikkoa satoisuutta.
Kuinka moni kuolisi?
◆ Yhdysvaltain kongressi on julkistanut tutkimuksen, joka osoittaa, että noin 75 prosenttia Yhdysvaltain koko väestöstä kuolisi kaiken käsittävässä atomisodassa. Se merkitsisi noin 165 miljoonaa ihmistä. Vahingoittuneita voisi olla yhteensä 33 miljoonaa, ja monet heistä kuolisivat seuraavina vuosina säteilyn aiheuttamiin sairauksiin. Edelleen perinnölliset vauriot aiheuttaisivat vahinkoa miljoonille. Niinpä käytännöllisesti katsoen koko väestö kuolisi tai kärsisi terveydellisiä vaurioita tavalla tai toisella.
Käsiaseet vaarallisia
◆ Toimittaja Sydney Harris kirjoitti Detroitissa ilmestyvään Free Press -lehteen artikkelin, jossa kiinnitettiin huomiota seuraaviin tilastotietoihin:
”Niiden seitsemän vuoden aikana, jotka Vietnamin sota oli huipussaan, taisteluissa kaatui 42000 amerikkalaista sotilasta – mutta samojen seitsemän vuoden aikana täällä murhattiin käsiaseilla yli 50000 amerikkalaista siviiliä.”
”Jos laskemme mukaan käsiaseilla sattuneet tapaturmat ja niillä tehdyt itsemurhat, käsiaseet surmasivat yli 125000 amerikkalaista siviiliä noiden seitsemän vuoden aikana – kolme kertaa niin paljon kuin amerikkalaisia sotilaita kaatui taisteluissa.”
”Tällä hetkellä amerikkalaisten kodeissa ja taskuissa on yli 50 miljoonaa käsiasetta, ja joka vuosi yhteiskuntaamme virtaa kaksi miljoonaa uutta käsiasetta ilman valvontaa.”
”Vaikka Yhdysvalloissa on 20000 paikallista ja osavaltioiden säätämää lakia käsiaseiden valvomiseksi, täällä edelleen toimitaan lakien puitteissa, jotka ovat melkein löysimmät koko maailmassa.”
”Meillä on selvästi eniten käsiaseita henkeä kohti eli 5–25 kertaa enemmän kuin useimmissa maissa ja verrattomasti eniten käsiaseilla tehtyjä rikoksia, joita on lähes kymmenen kertaa enemmän kuin lähinnä seuraavassa maassa.”
Iäkkäitä jälkikorjuussa
◆ Kalifornia tuottaa yli kolmasosan Yhdysvaltain hedelmä- ja vihannestuotannosta. Mutta on ironista, että monilla sikäläisillä ei ole tarpeeksi syötävää. Joukko eläkeläisiä huomasi tämän ja kysyi elintarvikkeiden kasvattajilta ja jakelijoilta, saisivatko he poimia niitä hedelmiä ja vihanneksia, joita oli jäänyt jäljelle normaalissa keruussa ja jakelussa. Sen ansiosta satoja tonneja elintarvikkeita kerätään talteen ja jaellaan iäkkäille köyhille ihmisille samoin kuin sairaille, joilla ei ole varaa ostaa ravitsevaa ruokaa, ja liikuntakyvyttömille, jotka eivät pääse käymään ostoksilla. Osa elintarvikkeista purkitetaan käytettäväksi sadonkorjuukauden jälkeen. Pohjois- ja Keski-Kaliforniassa on nykyään noin 2000 kerääjää. Mooseksen laki tarjosi ”orvolle ja leskelle” samanlaisen mahdollisuuden jälkikorjuuseen. – 5. Moos. 24:20–22.
Kävely yhtä hyvää kuin hölkkä?
◆ Reipas kävely voi alentaa verenpainetta yhtä tehokkaasti kuin hölkkä, sanoo verenpainetaudin asiantuntija tri Andrew Lewin Cedars-Sinain lääketieteellisestä keskuksesta Los Angelesista. Hän ehdottaa ensin käyntiä lääkärin tarkastuksessa, minkä jälkeen kävellään aluksi 5–10 minuuttia, ja suoritusta lisätään vähitellen niin, että käytetään 3–4 kertaa viikossa 45 minuuttia nopeaan kävelyyn.
”Tärkein” terveydenhoidollinen toimenpide
◆ Oxfordin yliopiston lääketieteellinen tilastotieteilijä Richard Peto väittää, että sekä englantilaisen lääketieteellisen tutkimuksen painopiste että hallituksen harjoittama terveyspolitiikka ovat väärin asetettuja, sillä ne kiinnittävät paljon enemmän huomiota julkisuutta saaneiden tautien tutkimiseen kuin todellisten tappavien vaarojen tutkimiseen. Esimerkiksi hän sanoo, että paljon useammat tiedemiehet tutkivat akuuttia ydinsoluverisyöpää kuin sydänkohtauksia, ja kuitenkin hänen mukaansa sydänkohtauksiin kuolee 60 kertaa enemmän ihmisiä, ja niiden ehkäisy ja hoito voisi osoittautua helpommaksi. Hän toteaa, että hallitus kiinnittää paljon enemmän huomiota huumausaineiden, elintarvikkeiden lisäaineiden ja tuholaismyrkkyjen tutkimiseen kuin tupakoinnin vähentämiseen, ja silti tupakointi tappaa noin sata kertaa enemmän ihmisiä vuosittain Englannissa ja Walesissa. Hän selittää, että ’tupakoinnin torjunta on kaikkein tärkein yksittäinen terveydenhoidollinen toimenpide kehittyneissä maissa’, ja tupakointi vaatii enemmän ihmishenkiä kuin konsanaan liikenneonnettomuudet tai alkoholismi. Vastaavasti eräs Medical World News -lehdessä ollut artikkeli neuvoo ”poliitikkoja, byrokraatteja ja kansalaisjärjestöjä” ”käymään savukkeen kimppuun kaikin keinoin”.
Lisää todisteita
◆ Todisteita kertyy yhä enemmän sen puolesta, että marihuanan polttaminen on vaarallista terveydelle. Torontossa Kanadassa ilmestyvä Star-lehti huomauttaa: ”Jotkin sen vaaroista alkavat vasta paljastua.” Kalifornia-yliopiston lääketieteellisessä korkeakoulussa apinoilla tehdyissä kokeissa paljastui, että niillä apinoilla, joille annettiin säännöllisesti marihuanaa, poikaset kuolivat kohdussa tai pian syntymän jälkeen neljä kertaa todennäköisemmin kuin niillä apinoilla, joille ei annettu tätä huumetta.