Hyviä neuvoja toimeentuloa varten
Inflaatio on vakava ongelma kautta maailman. Hinnat nousevat jatkuvasti. Palkat vastaavat harvoin hinnankorotuksia. Se tekee elämän vaikeaksi, ja on helppoa antaa elämän aineellisten huolien viedä kaiken ihmisen ajan ja huomion.
Kuitenkaan meidän omaisuudellamme ei olisi missään tapauksessa mitään arvoa, jos meillä ei olisi elämää. Mistä elämä on lähtöisin?
Sattumastako? Varmasti ei. Vaikka ihmisillä on älyä, kukaan meistä ei voi suunnitella pientä siementä, josta kasvaisi kukka tai puu. Emmekä me voisi saada lapsia ilman niitä ihmeellisiä ruumiillisia kykyjä, jotka meillä oli syntyessämme. Kaiken tällaisen rakenteesta ilmenee tavaton äly. Kenen? Ei meidän. Yksistään Kaikkivaltias Jumala kykenee antamaan elämän, ja hänen huolenpitonsa myös ylläpitää sitä. – Apt. 17:25, 28.
Auttaakseen meitä ymmärtämään tämän paremmin Jeesus Kristus kertoi tarinan rikkaasta miehestä, jonka viljelmät kasvoivat erittäin hyvin. Hänellä ei ollut tilaa koko sadon varastoimiseksi. Mitä hän tekisi? Hän sanoi itsekseen: ”Minä puran aittani ja rakennan isommat ja kokoan niihin kaiken viljani ja kaiken hyväni ja sanon sielulleni: ’Sielu, sinulla on paljon hyvää tallessa moniksi vuosiksi; rentoudu, syö, juo ja pidä hauskaa.’”
Tämän miehen ajattelussa oli jotakin vikaa. Hän toimi ikään kuin hänen elämänsä ja aineellinen vaurautensa olisi riippunut vain hänestä itsestään. Hän ei ajatellut Jumalaa eikä varannut aikaa oppiakseen Jumalan tahdon ja tehdäkseen sen. Mutta Jumala sanoi hänelle: ”Sinä mieletön, tänä yönä sinulta vaaditaan sielusi. Kuka sitten saa sen, minkä olet varastoinut?”
Jeesus jatkoi: ”Niin käy sille, joka kerää aarteita itselleen, mutta ei ole rikas Jumalalle.” – Luuk. 12:16–21.
Mikään aineellinen omaisuus ei voi antaa elämää. Kuolema voittaa ihmisen riippumatta siitä, miten paljon rahaa hän hankkii. Hänen elämänsä ei johdu siitä, mitä hän omistaa.
Olkoonpa meillä vähän tai runsaasti omaisuutta, niin henkilökohtainen tulevaisuutemme riippuu Jumalasta. Siksi on hyvä kysyä itseltämme: Mitä me teemme oppiaksemme tuntemaan Hänet, joka on elämän Lähde. Elämmekö me hänen hyväksymällään tavalla? Viisas ihminen ei ole niin kiinnostunut elämän aineellisista huolista, että hän ei tule ”rikkaaksi Jumalalle”.