Tee elämästä mielekäs
ASETTAMALLA TAVOITTEITA
”Aseta rima korkealle”, neuvoo vanha sanonta. Arvokkaat tavoitteet antavat mielekkään suunnan elämällemme ja estävät meitä ajelehtimasta, kompuroimasta tai polkemasta paikallamme. Ihmiset ovat luonnostaan tavoitteisiin pyrkiviä. Tavoitteiden asettaminen edistää kehitystä ja vahvistaa päättäväisyyttä. Psykiatri Viktor Frankl kirjoittaa kirjassa ”Ihminen etsii tarkoitusta”, miten tärkeitä tavoitteet olivat jopa natsien keskitysleireissä: ”Kaikki yritykset ihmisen sisäisen lujuuden elvyttämiseksi leirissä onnistuivat vasta sen jälkeen kun hänelle oli osoitettu jokin tulevaisuuteen liittyvä tavoite.”
Hän kertoo kahdesta leirissä olleesta miehestä, jotka olivat päättäneet tehdä itsemurhan – sillä minkä vuoksi heidän olisi pitänyt elää? Mutta kun toinen tajusi rakkaan lapsensa odottavan häntä ja toiselta oli jäänyt kesken sarja tieteellisiä kirjoja, kumpikin halusi elää. Frankl kirjoitti: ”Rohkenen sanoa, ettei maailmassa ole mitään, mikä yhtä tehokkaasti auttaisi ihmistä kestämään pahimmatkin olosuhteet kuin tieto siitä, että hänen elämällään on tarkoitus.”
Jos se pitää paikkansa ”pahimmissa olosuhteissa”, niin miten paljon enemmän tavoitteiden asettaminen ja niihin pyrkiminen auttaisikaan ihmisiä heidän arkielämässään!
TEKEMÄLLÄ TYÖTÄ
Kuitenkin tavoitteilla on itsessään vähän merkitystä. Niillä on todellista merkitystä vasta silloin kun niihin liittyy tekoja. Viljelijällä voi olla tavoitteena tietynlajisen viljasadon korjaaminen, mutta päästäkseen tuohon tavoitteeseen hänen täytyy kylvää ja tehdä kaikki muut tarpeelliset työt, jotta kasvit kasvaisivat ja hän saisi sadon. Hän ei voi olla kuin sellainen viljelijä, josta kerrotaan Saarnaajan 11:4:ssä: ”Joka tuulta tarkkaa, ei kylvä; ja joka pilviä pälyy, ei leikkaa.”
Valmiiksi saatu työ heijastaa tekijän ominaisuuksia ja kykyjä ja osoittaa sen, mikä hän on, ja kun työ onnistuu, hän saa siitä tyydytyksen tunteen. ”Pitkä elämä ilman valmiiksisaamisen tunnetta on hyvin ikävä”, sanoo tri Hans Selye.
Lapsetkin hyötyvät työnteosta. Professori Alice Rossi, sosiologi Massachusettsin yliopistosta Yhdysvalloista, kehotti vanhempia antamaan lapsilleen työtä kotona: ”On yhtä tärkeätä tuntea olevansa tarpeellinen ja hyödyllinen kuin tuntea olevansa rakastettu. Kuitenkin lastenkasvatusperiaatteemme ovat tähdentäneet vain rakkautta ja lapsen tarvetta leikkiä; ne ovat väheksyneet työtä, jota lapset voivat tehdä.”
PITÄMÄLLÄ HUOLTA HENGELLISISTÄ ASIOISTA
Päämäärä ja tarkoitus perustuvat hengellisiin, eivät lihallisiin asioihin. Frankl kirjoitti kyvystä vastustaa keskitysleirien piinaa hengellisen voiman ansiosta: ”Ihmisen tietoisuus sisäisestä arvostaan on ankkuroitunut ylevämpiin, hengellisempiin asioihin, eikä leirielämä voi horjuttaa sitä.” Miksi aineellisesti menestyvät toimitusjohtajat vaihtavat uraa keski-iässä? Psykologi Levinson sanoi, että he alkavat kysyä: ”Onko kaikki tosiaan tässä? Onko se ollut kaiken sen arvoista, mistä olen joutunut luopumaan? Haluanko jatkaa tällä tavalla loppuikäni?”
Ihmisen tietoisuus hengellisestä tarpeestaan ja sen tyydyttäminen tekevät hänen elämänsä onnelliseksi ja mielekkääksi. (Matt. 5:3) Apostoli Paavali kirjoitti: ”Mielen kohdistaminen lihaan merkitsee kuolemaa, mutta mielen kohdistaminen henkeen merkitsee elämää ja rauhaa [Jumalan kanssa].” (Room. 8:6) Tutki Raamattua ja opi tuntemaan Jehova Jumala ja Kristus Jeesus, sillä ’tämä merkitsee ikuista elämää, että hankitaan ainoan tosi Jumalan tuntemusta, ja hänen tuntemustaan, jonka hän lähetti, Jeesuksen Kristuksen’. – Joh. 17:3.
OIKEALLA ASENTEELLA
Jeesus sanoi kahdelle sokealle miehelle, jotka pyysivät näköä: ”Tapahtukoon teille uskonne mukaan.” Ja niin heille tapahtui, sillä heillä oli myönteinen asenne ja he uskoivat. (Matt. 9:29) Työskenteletkö tavoitetta silmällä pitäen luottavaisesti ja pontevasti, et epäillen tai ajelehtien epävarmana? Jos ajattelet kielteisesti, saat kielteisiä tuloksia; jos ajattelet myönteisesti, saat myönteisiä tuloksia. Epäilykset ovat pettureita, jotka saavat meidät menettämään sen, minkä voisimme voittaa, jos emme pelkäisi yrittää. Ajattele sitä, mikä on hyvää. (Fil. 4:8) Miksi se on niin tärkeätä? Siksi että Sananlaskujen 23:7:ssä on seuraava periaate: ”Niinkuin hän mielessään laskee, niin hän menettelee.”
PALVELEMALLA TOISIA
Me tunnemme itsemme hyödylliseksi auttaessamme toisia. Se osoittaa, että meillä on jotakin tarjottavaa, ja, kuten Jeesus sanoi: ”Onnellisempaa on antaa kuin saada.” (Apt. 20:35) Hyödyllisestä elämästä tulee mielekäs elämä sekä toisten mielestä että omasta mielestämme. Ihmiskunnan palvelemisesta voi itsessään tulla tavoite, ja se voi tehdä ihmisen elämän mielekkääksi.
Jumalan palveleminen auttaa meitä vielä paljon enemmän pitämään elämäämme mielekkäänä, vaikka olemmekin pieniä suunnattomassa maailmankaikkeudessa ja olemme olemassa mitättömän lyhyen tuokion ajan virrassa.
KÄRSIMÄLLÄ SEN VUOKSI MIKÄ ON OIKEIN
”Kärsiminen lakkaa jollakin tavalla olemasta kärsimistä sillä hetkellä, kun se saa tarkoituksen, kuten esimerkiksi uhritarkoituksen”, kirjottaa Frankl. ”Ihminen on jopa valmis kärsimään, tietenkin sillä ehdolla että hänen kärsimisellään on jokin tarkoitus.” Mitä suurempaa tarkoitusta sillä voisi olla kuin että ihminen kärsii sen vuoksi mikä on oikein.
Jeesus sanoi: ”Onnellisia ovat ne, joita on vainottu vanhurskauden tähden.” Apostolit kokivat tätä iloa: ”He [sanhedrin, juutalaisten uskonnollinen tuomioistuin] kutsuivat apostolit luokseen, pieksivät heitä ja käskivät heidän lakata puhumasta Jeesuksen nimen perusteella ja päästivät heidät menemään. Nämä lähtivät siis sanhedrinin edestä iloiten siitä, että heidät oli katsottu arvollisiksi kärsimään häpäisyä hänen nimensä puolesta.” (Matt. 5:10–12; Apt. 5:40, 41) Väärin tekemisen vuoksi kärsiminen ei ole ansiokasta, mutta kun ihminen kärsii hyvän tekemisestä, se ”on mieluista Jumalan edessä”. – 1. Piet. 2:20.