Pitääkö sydämesi juoksusta?

Näyttää siltä, sillä juoksu pitää sydämesi hyvässä kunnossa. Siitä on hyötyä muillekin elimillesi

MITÄ HYÖTYÄ JUOKSEMISESTA ON SYDÄMELLE

Se tekee enemmän työtä vähemmin ponnistuksin. Liikunnan ansiosta sydämen lihassolut eli lihassyyt pitenevät ja vahvistuvat ja sen kammiot suurenevat, minkä johdosta se voi pumputa enemmän verta jokaisella supistuksella. Ennen valmennusta sydän voi pumputa yhdellä lyönnillä vajaat puoli kupillista, mutta valmennuksen jälkeen jokainen lyönti voi pumputa lähes täyden kupillisen. Koska se pumppuaa enemmän jokaisella sykäyksellä, se sykkii hitaammin ja saa levätä enemmän supistusten välillä. Tällaisesta valmennuksesta seuraa ajan mittaan se, että lepopulssi voi olla 10–20 sykäystä aiempaa pienempi. Sydänlihakseen verta kuljettavat sepelvaltimot kasvavat valmennuksen myötä niin, että ne pystyvät kuljettamaan enemmän happipitoista verta sydänlihakseen. Valmennus johtaa myös verenpaineen vähittäiseen alenemiseen.

MITÄ HYÖTYÄ JUOKSEMISESTA ON KEUHKOILLE

Rasittava liikunta saa lihassyyt vaatimaan runsaasti happea. Ne saavat sitä verestä, joka vuorostaan saa sen keuhkoista. Keuhkot, joissa on satoja miljoonia kosteita, vaahtomaisia keuhkorakkuloita eli alveoleja, toimittavat tehokkaasti happea niiden ohitse virtaavaan vereen. Ne ovat hyvin mukautuvia ja muuttuvat nopeasti liikunnan tuomien tarpeitten mukaan. Keuhkojen verisuonet laajenevat kasvattaen sitä pintaa, josta happi siirtyy verenkiertoon. Vatsan, pallean ja rintakehän hengityslihakset tulevat vahvemmiksi ja tehokkaammiksi. Harjaantuneen juoksijan keuhkojen hapenottokyky kasvaa suuresti – minuutin aikana sisään hengitettävän ilman määrä voi kolminkertaistua.

MITÄ HYÖTYÄ JUOKSEMISESTA ON VERELLE

Aerobinen liikunta lisää fibrinolysiini-nimisen entsyymin tuotantoa. Se liuottaa verihyytymiä ja sen ajatellaan myös voivan liuottaa sepelvaltimoissa olevia vanhoja hyytymiä, jotka voisivat aiheuttaa sydänkohtauksia. Eräässä testissä veren hyytymiä liuottava kyky lähes nelinkertaistui joidenkuiden ihmisten osallistuttua kymmenviikkoiseen kunto-ohjelmaan. Harjaantuneitten juoksijoitten veressä on enemmän molekyylipainoltaan suuria lipoproteiineja (high-density lipoproteins, HDL). HDL kuljettaa ylimääräisen kolesterolin pois valtimojen seinämistä vähentäen sellaisten rasvojen kerääntymistä, jotka voisivat tukkia suonia ja aiheuttaa sydänkohtauksia. Valmennetuissa lihaksissa sivuvaltimoihin puhkeaa uusia haaroja ja hiussuonisto tihenee niin että lihassyyt saavat enemmän happea. Liikunta lisää myös happea kuljettavien punaisten verisolujen määrää.

MITÄ HYÖTYÄ JUOKSEMISESTA ON HERMOSTOLLE

Hermot, myös niiden pienen pienet hiusmaiset haarat, alkavat siirtää tehokkaammin sähkökemiallisia impulsseja, ja siten ne tehokkaammin aktivoivat lihassyitä kasvattamaan kestävyyttä ja viime kädessä voimaa. Valmennuksen ja käytön avulla refleksit korvaavat tahdonalaisia liikkeitä ja liikkeet tulevat tehokkaammiksi. Käyttämättömät lihakset rentoutuvat paremmin ja energiaa säästyy. Urheilufysiologi tri Lucien Brouha sanoi: ”Lopputulos on se, että energian kulutus voi suorituskykymittausten perusteella vähetä neljäsosan siitä, mitä sitä kului ennen kunto-ohjelmaa.” Ihmiset eivät ole hiiriä, mutta on silti huomion arvoista, että liikkumaan päässeille nuorille hiirille kehittyi suurempia motoneuroneja eli lihasten liikkumisesta huolehtivia hermosoluja kuin niille hiirille, jotka eivät päässeet liikkumaan.

MITÄ HYÖTYÄ JUOKSEMISESTA ON MIELELLE

Juoksijat puhuvat juoksemisen iloista ja ”luonnollisesta humalatilasta”. Esimerkiksi eräs Knoxvillessä Tennesseessä Yhdysvalloissa toimiva mielisairaala havaitsi, että juokseminen vähensi potilaitten levottomuutta. Tri Alan Clark St. Joseph’s Infirmary -sairaalasta Atlantasta Georgiasta Yhdysvalloista sanoi: ”Tiedetään hyvin, että liikunta on paras rauhoite. Kieltäydyn lääkitsemästä potilaita, joilla ilmenee yksinkertaista neuroottista levottomuutta, ennen kuin he ovat kokeilleet riittävästi aerobista liikuntaa.” Medical World News -lehdessä oli eräs artikkeli otsikoitu: ”Hölkkä voi pitää masentuneet poissa psykiatrin sohvalta.” Siinä kerrottiin kahdesta tämän käsityksen vahvistaneesta tutkimuksesta, jotka oli tehty Wisconsinin yliopistossa ja Virginian yliopistossa. Eräs tutkimus on osoittanut liikunnan voimistavan hermoimpulsseja siirtävän noradrenaliinin tuotantoa aivoissa, joka aine lievittää masennusta.

MITÄ HYÖTYÄ JUOKSEMISESTA ON LIHAKSILLE

Sen, että lihakset kaipaavat liikuntaa, pitäisi olla selvää jokaiselle. Ilman sitä ne kuihtuvat. Niiden toiminta on kuitenkin yksityiskohtaisesti eriteltynä niin hämmästyttävää, että sitä käsitellään seuraavassa artikkelissa. Lisäksi siinä tarkastellaan erästä paljon suuriarvoisempaa valmennusta.