Tajuatko näkemäsi merkityksen?

NÄYTTÄÄ siltä, että nykyään ihmisten on yhä vaikeampi tulla toimeen keskenään. Lähes jokaisella ihmissuhteiden tasolla voi esiintyä kyvyttömyyttä vastakkaisten näkemysten yhteensovittamiseen. Syystä riippumatta se on monille vakavan huolen aihe.

Perhe-elämässä

Menneinä vuosisatoina vain pieni vähemmistö aviopareista ajatteli, että avioero olisi hyväksyttävä ratkaisu heidän erimielisyyteensä. Sanonta ”kunnes kuolema meidät erottaa” oli täyttä totta senaikaisille aviopareille.

Mutta nykyään yhä useammat pitävät avioliittoa vain tilapäisenä järjestelynä. Joistakin maista kerrotaan, että suurin osa avioliitoista päättyy ennemmin tai myöhemmin avioeroon. Eräs saksalainen sanomalehti sanoi jonkin aikaa sitten, että ”se ajatus, että ihmisen täytyy viettää koko elämänsä saman ihmisen kanssa, on väistymässä”. New York Magazine sanoi: ”Ainoastaan täydellinen suhde kelpaa. Kukaan ei halua vakiintua tai sopeutua.”

Työelämässä

Ammattiliittojen vaikutusvalta on kasvanut vuosisadan vaihteesta lähtien, ja se on kärjistänyt työnantajien ja työntekijöitten välisiä erimielisyyksiä. Ne ovat lakoilla kiinnittäneet yleisön huomion siihen tosiasiaan, että epäviralliset sovitteluyritykset ovat epäonnistuneet. Lakot voivat kestää viikkoja, kuukausia tai jopa vuosia, samalla kun sovintoa yritetään koko ajan hieroa.

Erään tutkimuksen aiheena oli se, miten 13 maassa viidessä maanosassa oli lakkoiltu vuosina 1938–1970. Lakkojen määrä oli kasvanut 286 prosenttia, ja muitten tappioitten ohella lakkoja soviteltaessa menetetyn työajan määrä oli kasvanut 709 prosenttia.

Eräs aikakauslehti sanoi Englannin kansallistettua teräsyhtymää vastaan vuonna 1980 järjestetystä lakosta: Siitä ”tuli pisin Englannin sodanjälkeisessä historiassa”. Kun sopimukseen lopulta päästiin, ”ei työntekijöillä eikä yritysjohdolla ollut paljon syytä iloon”.

Eivät ainoastaan useammat vaan useammanlaiset ihmiset lakkoilevat. Aiemmin oli lähes käsittämätöntä, että lääkärit, poliisit, opettajat tai muut virkamiehet lakkoilisivat. Mutta niin ei ole enää, ei edes pappien tapauksessa. 50 katolista pappia järjesti Italiassa muutama vuosi sitten hidastuslakon, kun he eivät päässeet sopimukseen Vatikaanin kanssa eräistä kirkon hallintoa koskevista muutoksista. Lakko uhkasi äskettäin myös Suomen papistoa.

Hallitusten toiminnassa

Varsinkin sen jälkeen kun Kansainliitto perustettiin ensimmäisen maailmansodan jälkeen, kansainväliset erimielisyydet ovat saaneet uusia mittasuhteita. Yhdistyneet Kansakunnat seurasi Kansainliittoa vuonna 1945. Tähän saakka tämä järjestö on kyennyt estämään kolmannen maailmansodan. Mutta onko se pystynyt lopettamaan paikallisia selkkauksia, joiden monet pelkäävät voivan sytyttää tuhoisan ydinsodan?

Vastauksen tarjoaa eräs Tukholmassa sijaitsevan Kansainvälisen rauhantutkimusinstituutin raportti, jossa sanotaan, että ’minä tahansa päivänä on käynnissä keskimäärin 12 sotaa joissakin osissa maailmaa’. Ja erään Esquire-aikakauslehdessä kerrottin tutkimuksen mukaan vuonna 1945 päättyneen toisen maailmansodan jälkeen on käyty yli 150 sotaa.

Ilmeisesti YK pystyy äärimmäisen vähän auttamaan kansoja rauhallisiin sopimuksiin pääsyssä. Ja nostamalla paikalliset erimielisyydet maailmanyhteisön ratkaistaviksi ”maailman ongelmiksi” se on vain suurentanut sen jäsenmaitten välisten kiistojen puitteita.

Lisäksi kansainvälisillä sopimuksilla on usein tuskallisen vähän vaikutusta. Todellisuudessa ne eivät ole juuri muuta kuin sopimuksia siitä, että erimielisyyksistä voidaan puhua edelleen.

Mitä se merkitsee?

Jotkut voivat vähätellä ongelman vakavuutta sanomalla, että perheillä, työntekijöillä ja työnantajilla samoin kuin valtioilla on aina ollut erimielisyyksiä. Vaikka se onkin totta, voidaan kysyä: Onko ihmisten ja kansojen nykyään helpompi vai vaikeampi löytää sopua? Ovatko ihmiset nykyään vähemmän itsekeskeisiä ja itsekkäitä kuin ennen vuotta 1914, vai ovatko he nykyään itsekeskeisempiä ja itsekkäämpiä?

Riippumatta siitä, mitä itse kukin ajattelee, harvat kiistävät sen, että me elämme ”kriittisiä aikoja, joista on vaikea selviytyä”. Raamattu on ennustanut sellaisen ajan 2. Timoteuksen kirjeen 3:1–5:ssä, jossa se sanoo muun muassa, että tuona aikana elävät ihmiset olisivat ”haluttomia mihinkään sopimukseen”. Eivätkö nämä sanat kuvailekin hyvin nykyistä maailmaa sen perusteella mitä olet itse nähnyt?

Raamatun mukaan ihmisen kyvyttömyys päästä sopimukseen olisi silmäänpistävä merkki ”viimeisistä päivistä”. Se, että se on niin yleistä nykyään, on yksi syy siihen, miksi Jehovan todistajat uskovat meidän elävän Saatanan pahan järjestelmän ”viimeisissä päivistä”. Jumala on luvannut, että sen jälkeen hän yhdistää koko ihmiskunnan oman vanhurskaan hallituksensa avulla. Onnellisten perheitten, miellyttävien työolojen ja täydellisen hallituksen ansiosta ihmisten on silloin paljon helpompi päästä yhteisymmärrykseen.

[Kaavio s. 27]

(Ks. painettu julkaisu)

AVIOEROT

ovat lisääntyneet rajusti tällä vuosisadalla

Prosenttia avioliitoista

50

45

40

35

30

25

20

15

10

5

0

1900 1910a 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1975 1980

–U.S.A. –Länsi-Saksa –Suomi

[Alaviitteet]

[Kuva s. 27]

LAKKO

[Kuva s. 28]

Maailmansota – vasta vuonna 1914

150 sotaa toisen maailmansodan jälkeen

Sodissa kuollut 90000000 ihmistä vuodesta 1914 lähtien