Hän sallii sitä, mutta kuka harjoittaa sitä?
Mitä on se pahuus, jota Jumala sallii ja jota ihmiset valittavat? Se pahuus, jonka johdosta ihmiset kärsivät?
SOTIEN HINTA
Valtiot julistavat sotia, teurastavat sotilaita, pommittavat kaupunkeja, tappavat naisia ja lapsia, rumentavat maan kuolleitten ruumiilla. Kulkutaudit raivoavat. Poltetun maan taktiikkaa toteutetaan. Seurauksena on nälänhätää. Tämä sukupolvi on kärsinyt kahdesta maailmansodasta. Ensimmäinen maailmansota vaati 10 miljoonaa ja toinen 55 miljoonaa ihmishenkeä. Pommeja sateli laajoille alueille, ja atomipommit polttivat tuhkaksi kaksi suurta kaupunkia.
NÄLÄN HINTA
Vuonna 1979 kolmannessa maailmassa kuoli noin 50 miljoonaa ihmistä nälkään. Noissa maissa kuolee joka vuosi noin 25 miljoonaa alle viisivuotiasta lasta, ja miljardilla ihmisellä on jatkuvasti nälkä. Ihminen voisi estää tällaisen pahuuden. Maapallo pystyy tuottamaan ravintoa paljon enemmän kuin sen asukkaat tarvitsevat. Esimerkiksi ottamalla Gangesin jokialue viljelykseen voitaisiin tuottaa 150 miljoonaa tonnia ravintoa, mutta niin ei tehdä kustannussyistä. Kuitenkin tämä hanke voitaisiin rahoittaa pienellä murto-osalla maailman sotilasmenoihin vuonna 1980 uhratuista 2000 miljardista markasta. Mitä tämä osoittaa siitä, mihin ihminen panee painon?
METSIEN HÄVIÄMINEN
”Kolme hehtaaria metsää häviää siinä ajassa, jonka tämän virkkeen lukeminen kestää.” Näin aloitti ”Newsweek”-aikakauslehti aihetta käsitelleen artikkelinsa. Maailman metsistä on hävitetty ehkä puolet vuoden 1950 jälkeen. Nykyään metsiä katoaa joka vuosi noin 10–20 miljoonaa hehtaaria. Afrikassa hakataan vuosittain noin kaksi miljoonaa hehtaaria metsää, josta 90 prosenttia palaa polttoaineena. Mikä on ollut seurauksena? Se, että aavikot leviävät ja nälkä pahenee. Nopeita voittoja ajatteleva puskutraktorimentaliteetti hävittää parhaillaan Amazonin jokialueen sademetsiä tuhoisin seurauksin. Eräs ekologi on sanonut: ”Tällä vauhdilla he voisivat lopulta luoda uuden Saharan.”
Kun ihminen kuorii maapallolta metsiä, kasvukerros huuhtoutuu mereen – ja juuri kasvukerros kasvattaa ne kasvit, joilla maailma ruokitaan. Yksi esimerkki: Intiassa 6 miljardia tonnia tästä arvokkaasta luonnonrikkaudesta, 10 tonnia jokaista intialaista kohti, soljuu jokia pitkin tiehensä joka vuosi. Kestää tuhansia vuosia ennen kuin kiviaines hienontuu maaksi, ja satoja vuosia ennen kuin tällaisen maan koostumus muuttuu sellaiseksi, että se pystyy ylläpitämään ravintokasveja. Pelkkää halpa-arvoista maatako? Ei tämä maa! Se on paljon arvokkaampaa kuin kulta. Mitä vähemmän on kasvukerrosta, sitä pienempiä ovat sadot ja pahempi nälkä – tämä johtuu ihmisestä, ei Jumalasta.
SAASTUMISEN VITSAUKSET
Ihmiset ovat Jumalan sallinnalla mutta omaa syytään saastuttaneet kautta maailman ilmaa, vettä ja maaperää. Se on pahaa, jos pahuutta mitataan ihmisten kärsimyksillä: keskenmenoilla, syntymävaurioilla, sairauksilla, kuolemantapauksilla – kukaan ei tiedä, miten monet miljoonat ovat uhreja. Yksi räikeä esimerkki: Brasiliassa erästä 80000 asukkaan teollisuusyhdyskuntaa, jonne on keskittynyt petrokemiallista teollisuutta, sanotaan ”kuoleman laaksoksi”. Tuhat tonnia myrkyllisiä kaasuja, höyryjä ja nesteitä leviää joka päivä tämän kaupungin ilmaan ja veteen. Joet vaahtoavat, kalat syntyvät sokeina ja epämuodostuneina ja ilma on täynnä teollisuuden savuja. Alueella ei ole lainkaan hyönteisiä tai lintuja tai perhosia, ja kun sataa, sadeveden sisältämät hapot polttavat ihoa. Tuhansia kuolee.
Sitä mukaa kuin näitä ihmisten kärsimysten kauhuja jatkuvasti paljastuu, toisenlainen saastuminen, mielen ja moraalin saastuminen, käy ilmeiseksi. Ihmisten täytyy ensin saastua sisäisesti – henkisesti, moraalisesti ja hengellisesti – ennen kuin he voivat tahallaan ja häpeämättömästi saastuttaa maata ja siten tuhota kauneutta, omaisuutta, terveyttä ja elämää.
IHMINEN ITSEÄÄN VASTAAN
Mutta eivät ainoastaan valtiot ja teollisuuslaitokset ja muut voimakkaat ryhmät aiheuta kärsimyksiä miljoonille avuttomille uhreille, vaan yksilöt valitsevat uhreikseen toisia yksilöitä. Rikostilastot kipuavat uusiin korkeuksiin ihmisten murhatessa, raiskatessa, ryöstäessä ja pahoinpidellessä toisia ihmisiä.
Sitten on miljoonia, jotka valitsevat uhrikseen itsensä. He ylensyövät, lihovat liikaa ja rasittavat sydäntään; noudattavat fanaattisesti jotakin ruokavaliota, laihtuvat liikaa ja heikentävät vastustuskykyään; kieltäytyvät harrastamasta liikuntaa ja veltostuvat; käyttävät liikaa alkoholia ja saavat maksakirroosin; tupakoivat ja kuolevat keuhkosyöpään; käyttävät marihuanaa ja vaurioittavat aivoja, sydäntä, keuhkoja, sukupuolielimiä ja immuniteettijärjestelmäänsä; harjoittavat aviorikosta ja sodomiaa ja saavat sukupuolitauteja; ajavat holtittomasti ja vahingoittavat tai tappavat itsensä ja muita; tavoittelevat ahnaasti rahaa ja valtaa, asemaa ja omaisuutta ja siten kasaavat itselleen stressiä, joka aiheuttaa mahahaavoja ja sydänkohtauksia – jokainen lukija voi luetella vielä monia muita ehkäistävissä olevia vaikeuksia, joita ihmiset aiheuttavat itselleen.
VÄÄRIN KÄYTETTY VAPAA TAHTO
Jumala ei salli pahuutta siinä mielessä, että hän olisi antanut luvan harjoittaa sitä, mutta hän sallii ihmisen käyttää väärin valinnanvapauttaan ja aiheuttaa pahuutta. Saarnaajan 7:30 sanoo kiinnostavasti: ”Jumala on tehnyt ihmiset suoriksi, mutta itse he etsivät monia mutkia.”