Mistä maailman jännityksen kasvaminen johtuu
Syyskuussa 1979 eräs amerikkalainen satelliitti näki kaksi kirkasta välähdystä Etelä-Afrikan lähistöllä. Tällainen välähdys on tyypillistä ydinräjähdykselle. Kokeiliko Etelä-Afrikka ydinaseita? Etelä-Afrikan hallitus kiisti sen, mutta Etelä-Afrikka ei ole koskaan allekirjoittanut vuoden 1968 ydinsulkusopimusta.
Israel ei myöskään ole allekirjoittanut ydinsulkusopimusta. Israelin presidentti sanoi vuonna 1974: ”Pyrkimyksenämme on aina ollut hankkia keinot ydinaseitten kehittämiseen – nyt meillä on nuo keinot.”
Eikä siinä kaikki. ”[Yhdysvaltain] hallituksen tiedusteluasiantuntijat uskovat, että viiden vuoden kuluttua monet maat, Taiwan, Etelä-Korea, Pakistan, Etelä-Afrikka, Brasilia ja Argentiina mukaan luettuina, voivat liittyä mukaan kuuden tai seitsemän valtion tällä hetkellä muodostamaan niin sanottuun ’ydinasekerhoon’”, kertoi New York Times.
Suurena uhkana tulevan vuosikymmenen aikana ei ole vain lähes väistämätön atomiaseitten leviäminen vaan se, millaisiin maihin nuo aseet todennäköisesti leviävät. Monet näistä maista katsovat olevansa voimakkaitten vihollisten ympäröimiä. ”Esimerkiksi sellaiset maat kuin Israel ja Taiwan, jotka tuntevat olevansa piiritettyjä, ovat yhä taipuvaisempia pitämään kykyä iskeä atomiasein lopullisena jarruna vihamielisten voimien hyökkäyksille”, sanoi U.S. News & World Report. Voidaan tuskin luottaa siihen, että sellaiset maat pidättyisivät käyttämästä ydinasetta kriisin aikana.
Voidaanko ydinaseitten nopeaa leviämistä estää? Se on epävarmaa. Joka puolella on aivan liian paljon pommien rakentamiseen sopivaa plutoniumia, ja pommien rakentamisessa tarvittava teknistä tietämystä ja taitoa on helposti saatavissa. Jonkin aikaa sitten valmistuneessa kansainvälistä ydinpolttoainekiertoa koskevassa selvityksessä (INFCE) annettiin synkästi ymmärtää, ”että tarjolla ei ole teknistä ratkaisua, jolla voitaisiin estää ydinaseiden leviäminen maihin, joilla ei nyt ole niitä”. – Tukholman kansainvälinen rauhantutkimuslaitos (SIPRI).
Mistä kaikki tuo plutonium on lähtöisin? SIPRI:n mukaan ”siviilikäyttöön tarkoitetut ydinreaktorit ovat tuottaneet tähän mennessä yhteensä 100000 kiloa käsittelemätöntä plutoniumia”. Ainoastaan muutamasta kilosta plutoniumia voidaan tehdä samanlainen pommi kuin oli se pommi, joka tuhosi Nagasakin! Kun kehitysmaat turvaavat atomienergiaan öljyn niukkuudesta kärsivässä maailmassa, ne saavat sivutuotteena atomipommien perusainetta.
Voisiko kehitysmaa todella rakentaa atomipommin, jos plutoniumia on käytettävissä? Vuonna 1978 eräs amerikkalainen korkeakouluopiskelija pääsi lehtiotsikoihin suunnittelemalla toimivan atomipommin julkisten asiakirjojen avulla, jotka olivat kenen tahansa saatavissa sadalla markalla. Asiantuntijat myönsivät, että pommilla ”olisi erittäin hyvät mahdollisuudet toimia”. Jos korkeakouluopiskelija voisi onnistua siinä, miksei sitten jokin kehitysmaa?
Yhteistoiminnassa vai toisiaan vastaan?
Asiantuntijat varoittavat, että maailma jossa on enemmän ydinasevaltioita, on yhä epävakaampi, ”suuren pelon ja syvän epävarmuuden maailma”, kuten ydinaseitten leviämisen asiantuntija Joseph Nye Harvardin yliopistosta on sanonut. Supervaltojen, Neuvostoliiton ja Yhdysvaltain, lisääntynyt yhteistoiminta hillitsisi tällaista epävakaisuutta. Onko tällainen yhteistoiminta todennäköistä? Monien mielestä se ei ole todennäköistä hupenevien luonnonvarojen maailmassa.
Tällä hetkellä Yhdysvallat tuo yli 40 prosenttia öljystään. Monien sen liittolaisten täytyy tuoda vielä enemmän öljyä – Ranskan 90 prosenttia ja Länsi-Saksan 97 prosenttia. Nämä maat ovat tehneet selväksi sen, että ne ovat halukkaita antautumaan sodan vaaraan voidakseen turvata öljynsaantinsa. Mihin se on johtanut? Maapallon öljyntuotantoalueet, kuten esimerkiksi Persianlahti, ovat todistamassa supervaltojen välistä voimakasta sotilaallista kilpailua – mikä on erittäin vaarallista.
Puhuessaan siitä, miten kolmas maailmansota voi alkaa Lähi-idästä, Richard Falk sanoi, että ”menneisyydessä on ollut aina sotia, kun jokin suurvalta on koettanut hankkia hyvitystä taloudelliselle ja poliittiselle heikkenemiselleen turvautumalla päättäväisesti aseisiin”. – The Bulletin of the Atomic Scientists, huhtikuu 1979.
Toisin sanoen sotilaallisiin toimiin ryhtyminen yrityksenä ratkaista taloudelliset ongelmat johtaa sotaan. Tuoreen esimerkin tarjoaa se, mikä oli vuonna 1941 japanilaisten ”ratkaisu” amerikkalaisten julistamille tärkeitten öljytuotteitten vientikielloille. ”Vientikiellon aiheuttama pelko pakotti Japanin laivaston johdon . . . salaiseen sopimukseen armeijan äärimmäisyysainesten kanssa.” (Encyclopædia Britannica) Ja seuraus? Hyökkäys Pearl Harboriin.
Onko maailmalla varaa uuteen Pearl Harboriin?
Öljy ei ole ainoa, josta Yhdysvalloilla on pulaa. ”USA:n teollisuuden käyttämän 23 strategisen aineen saannista on runsas puolet tuonnin varassa”, sanoi U.S. News & World Report ja jatkoi: ”Mikä vielä pahempaa, suurin osa näistä mineraaleista tulee Saharan eteläpuolisen Afrikan poliittisesti epävakaista maista.” Yhdysvaltain täytyy tuoda 89 prosenttia (raakaöljyn jalostuksessa käytettävästä) platinastaan, 90 prosenttia (panssarivaunujen panssaroinnissa käytettävästä) kromistaan ja 98 prosenttia (erittäin lujien metalliseosten valmistuksessa käytettävästä) mangaanistaan. Kunkin tärkeän hyödykkeen niukat varastot voivat johtaa selkkaukseen, jos saanti on uhattuna.
Pula ei ole yllätys joillekuille
Ennen toista maailmansotaa Yhdysvallat tuotti enemmän öljyä kuin muut maailman maat yhteensä. Tuolloin oli tavallista puhua Amerikan rajattomista mineraalivaroista. Harvat näkivät ennalta, että joidenkin vuosikymmenien kuluttua Amerikka ei enää pystyisi tyydyttämään useimpien strategisten aineitten tarvettaan. Kuitenkin huolelliset Raamatun tutkijat näkivät vaikeuksien olevan tulossa.
Vuonna 1958 (englanniksi ja suomeksi vuonna 1961) julkaistussa kirjassa ”Tapahtukoon sinun tahtosi maan päällä”a Neuvostoliitto tunnistettiin Danielin 11. luvussa mainituksi ”Pohjan kuninkaaksi”. ”Etelän kuningas”, josta myös kerrottiin tuossa luvussa, tunnistettiin niin sanotuksi vapaaksi maailmaksi, jota johtavat Yhdysvallat ja Englanti. Tämä Raamatun ennustusten luku kuvailee näiden kahden kuvaannollisen kuninkaan välistä kilpailua seuraavin sanoin:
”Lopun ajalla Etelän kuningas iskee yhteen hänen [Pohjan kuninkaan] kanssansa. Ja Pohjan kuningas käy tämän kimppuun vaunuilla ja ratsuilla ja monilla laivoilla . . . Ja hän [Pohjan kuningas] valtaa kulta- ja hopea-aarteet ja kaikki Egyptin kalleudet.” – Dan. 11:40, 43.
Mitä se merkitsi? Kirja ”Tapahtukoon sinun tahtosi maan päällä” esitti yli 22 vuotta sitten Raamatun pohjalta seuraavan kiintoisan ennustuksen:
”Miten pitkälle Pohjan kuningas on päässyt silloin kun hän tulee ’lopun aikaansa’, sen näyttää yksin tulevaisuus. Mutta hänen on ennustettu saavan valtaansa tämän kaupallistetun, materialistisen maailman kulta-, hopea- ja kaikki kalleudet käsittävät aarteet, öljy mukaan luettuna.” – Sivu 325.
Tällä hetkellä Neuvostoliitto on yksi niistä erittäin harvoista teollisuusmaista, jonka ei tarvitse tuoda öljyä. Neuvostoliiton hallussa on myös valtavat esiintymät sellaisia hyvin strategisia mineraaleja, joita ”Etelän kuningas” tarvitsee kipeästi. Ei ihme että maailman politiikalle on viime vuosina ollut tyypillistä se, että supervallat ovat ”tönineet” toisiaan!
[Alaviitteet]
a Kustantanut Jehovan todistajat.
[Kuva s. 9]
Jos korkeakouluopiskelija pystyisi kehittämään toimivan atomipommin, miksei sitten jokin pienikin maa pystyisi samaan?