Onko se tosiasia?

MITÄ SANOO TIETEELLINEN MENETELMÄ?

MONET EVOLUTIONISTIT OVAT VARMASANAISIA, MUTTA ONKO AIHETTA JÄRKEVILLE EPÄILYKSILLE?

ONKO evoluutio tieteellinen tosiasia? Smithsonin instituutin tiedemies Porter Kier on hyvin varma asiastaan. Yhdysvaltain tieteidenedistämisliiton viimeksi pidetyssä vuosikokouksessa hän sanoi: ”Kautta maailman museoissa on sata miljoonaa luetteloitua ja tunnistettua fossiilia eli sata miljoonaa evoluutiota puoltavaa tosiasiaa.” Se, miten näistä sadasta miljoonasta fossiilista, jotka tunnustetusti eivät ole evoluutioteorian edellyttämiä välimuotoja, saadaan evoluution tueksi sata miljoonaa todistetta, ei ole lainkaan selvää. Kier jatkaa, että vaikka evolutionistit voivatkin kiistellä yksityiskohdista, ”he ovat yhtä mieltä siitä, että evoluutio on tosiasia ja sitä tulee pitää sellaisena”.

Kuuluisa evolutionisti Theodosius Dobzhansky ei ole niinkään varma. Kirjassa Evolution Dobzhansky ja hänen työtoverinsa määrittelivät sen hypoteesiksi tai teoriaksi ja tekivät seuraavan myönnytyksen: ”Tieteellisiä hypoteeseja voidaan hyväksyä vain tilapäisesti, koska niiden todenperäisyyttä ei voida milloinkaan vahvistaa sitovasti.” Käyttäen tri Karl Popperia asiantuntijana tämä kirja sanoo myös: ”Hypoteesi, jota ei ole ainakin periaatteessa mahdollista osoittaa kokeellisesti vääräksi, ei kuulu tieteen piiriin.” Stephen Jay Gould Harvardin yliopistosta viittaa myös Popperiin ja sanoo: ”Ajatusrakennelma, jota ei periaatteessa voida osoittaa vääräksi, ei ole tiedettä.”

Miten kaikki tämä liittyy aiheeseemme? Koska sen perusteella Gould ja muut eivät pidä luomista tieteenä ja sanovat, ettei sitä siksi pidä sisällyttää koulujen luonnontieteen opetukseen. Luomista ei voida tutkia eikä kumota tieteellisin kokein. Kreationistit sanovat: ’Jumala on tehnyt kaiken’, eikä sitä voida mitenkään tutkia tai kumota. Gould sanoo: ”’Tieteellinen kreationismi’ on itsensä kanssa ristiriidassa oleva nimitys juuri siksi, ettei sitä voida osoittaa vääräksi.” Mutta siitä hän pitää järkähtämättä kiinni, että evoluutio on totta.

On kuitenkin hyvin kiintoisaa, että tri Popper tarkastelee evoluutiota samoin perustein. Hän sanoo: ”Olen tullut siihen tulokseen, että darwinismi ei ole tutkittavissa oleva tieteellinen teoria vaan metafyysinen-tutkimusohjelma.” Koska evoluutioteoriaa ei voida tutkia, se ei ole näiden määritelmien mukaan tiedettä. Koska siitä ei voida tehdä havaintoja, koska se ei ole kokein toteen näytettävissä ja koska sen tukena on ainoastaan dogmaattisia väitteitä, sitä ei voida todistaa tieteellisellä menetelmällä. Tri Popper on saanut suurta tunnustusta tieteellistä menetelmää koskeneista tutkimuksistaan, ja tämän menetelmän perusteella hän on havainnut, ettei evoluutiota voida varsinaisessa mielessä sanoa tieteelliseksi teoriaksi. Hänen mielestään se ei ole luonnontiedettä vaan paremminkin sovelias metafyysiseen tutkimukseen.

Norman Cousins määrittelee tieteellisen menetelmän tavalla, joka ei ainoastaan selitä sitä vaan myös osoittaa sen arvon: ”Tärkeintä luonnontieteessä on tieteellinen menetelmä – tapa ajatella järjestelmällisesti, tapa koota todisteita ja arvioida niitä, tapa tehdä kokeita, jotta voitaisiin tarkoin ennustaa mitä tapahtuu tietyissä olosuhteissa, tapa jolla ihminen toteaa ja myöntää omat virheensä ja jolla hän löytää puutteita pitkään hyväksytyistä käsityksistä. Luonnontiede itse muuttuu kaiken aikaa, etupäässä tieteellisen menetelmän johdosta.” – Anatomy of an Illness, s. 120, 121.

Sekä evoluutio että luominen kuvaavat tapahtumia, jotka ovat sattuneet tai joiden väitetään sattuneen menneisyydessä. Yksikään ihmishavainnoitsija ei ole ollut todistamassa niitä. Niitä ei voida toistaa laboratoriossa. Mikään tieteellinen koe ei voisi vahvistaa tai kumota evoluutiota enempää kuin luomistakaan. Jos Raamatun luomiskertomus on tällaisen todistelun nojalla epätieteellinen, niin samoin perustein evoluutionkin täytyy olla epätieteellinen.

Miksi sitten niin monet tiedemiehet uskovat evoluutioon? Tri Popper kirjoittaa: ”Syynä siihen, miksi darwinismi on omaksuttu lähes kaikkialla”, on se, että ”sen sopeutumisteoria oli ensimmäinen vakuuttava epäteistinen teoria, ja teismi oli pahempaa kuin epäonnistumisen avoin myöntäminen, sillä se antoi sen vaikutelman, että lopullinen selitys on löytynyt”. Evolutionisti Peter Medawar sanookin: ”Biologille evolutionistisen ajattelutavan vaihtoehto on ajattelemasta lakkaaminen.”

Se, että tiedemiehet hyväksyvät evoluution, johtuu suurimmaksi osaksi siitä, että he eivät pidä vaihtoehdosta – teismistä, Jumalaan uskomisesta. Mutta onko tieteellistä hyväksyä jokin teoria vain siksi, ettei pidä vaihtoehdosta? Medawarin kaltaisia tiedemiehiä voi harmittaa se, että tunnustamalla Jumalan Luojaksi he tuottaisivat kunniaa Hänelle, kun he löytäisivät jotakin uutta ja hämmästyttävää Hänen luomakunnastaan. Olisiko se liikaa heidän ylpeydelleen? Ateisti Aldous Huxleyn tunnustus paljastaa toisenkin mahdollisuuden, kun hän sanoo: ”Me vastustimme [Raamatun] moraalia, koska se rajoitti sukupuolista vapauttamme.”

Onko evoluutio tieteellinen tosiasia? Ei ole.

Onko se todistettavissa oleva tieteellinen teoria? Ei ole.

Pitääkö se kiinni tieteellisestä menetelmästä? Ei pidä.

Mikä evoluutioteoria siis todellisuudessa on, ja miksi niin monet uskovat siihen?

Seuraava artikkeli vastaa.

[Huomioteksti s. 18]

”Darwinismi ei ole tutkittavissa oleva tieteellinen teoria vaan metafyysinen tutkimusohjelma”

[Tekstiruutu s. 19]

ONKO AIHETTA JÄRKEVILLE EPÄILYKSILLE?

Onko järkevää epäillä amebojen muuttumista kaloiksi? Tai kalojen muuttumista liskoiksi? Tai liskojen muuttumista satakieliksi ja susiksi?

Dobzhanskyn kirjassa ”Evoluutio” sanotaan, että vaikka evoluution todenperäisyyttä ei voitaisikaan koskaan todistaa, hypoteesina se on ”niin vankka, ettei järkeville epäilyksille jää sijaa”. ”Järkevä epäilys” määritellään juridisesti ”sellaiseksi epäilykseksi, joka saisi järkevän ja harkitsevan ihmisen elämän vakavammissa ja tärkeämmissä asioissa pysähtymään ja epäröimään toimia syytteen [tai väitteen] todenperäisyyden nojalla”. Eräs oikeuden päätös kuului: ”’Järkevä epäilys’ on sellainen epäilys, jollainen rehdillä ihmisellä voisi olla hänen etsiessään vilpittömästi totuutta.” – ”Black’s Law Dictionary”, s. 580.

Ketään ei tuomita oikeudessa, jos on aihetta epäillä yhtäkään ratkaisevaa todistetta. Onko järkevää epäillä, että elämä on syntynyt itsestään sattumalta? Onko järkevää epäillä amebojen muuttumista kaloiksi? Tai kalojen muuttumista liskoiksi? Tai liskojen muuttumista satakieliksi ja susiksi? Onko evoluution epäily järkevää vai kohtuutonta epäilyä?

Jos uskot evoluutioon, mikset kysyisi itseltäsi ollessasi yksin omassa makuuhuoneessasi ja katsoessasi peiliin, siellä missä et menetä kasvojasi kenenkään edessä: Miksi uskon evoluutioon? Voinko esittää todisteita sen puolesta? Voinko todistaa sen itseäni tyydyttävällä tavalla? Vai uskonko siihen vain siksi, että toiset ovat sanoneet minulle, että minun tulee uskoa siihen? Onko se todella totta, ”niin vankka, ettei järkeville epäilyksille jää sijaa”?