Pelkkää työtäkö?

Mitä tiedemiehet ja asiantuntijat, jotka uhraavat aikaansa ja kykyjään yhä tappavampien ja tuhoisampien aseitten tuottamiseksi, itse ajattelevat siitä? Eräs tällä ”alalla” yli 30 vuotta ollut ammattilainen sanoo, että harvat jättävät aseidentuotantoon liittyvän työnsä omantunnonsyistä. Hän sanoo: ”Totuus on, että päästyään alkuun työssään hyvin harvat ajattelevat kummemmin koko asiaa. . . . Työtoverini, jotka työskentelevät ydinlaitteitten parissa, eivät tee sitä siksi että heillä olisi siihen jokin syy. He tekevät sitä siksi että ovat ydinfyysikkoja.” Erään toisen asiantuntijan mielestä hänen omatuntonsa on puhdas: ”Koska meillä on puolustuslaitos, niin mielestäni parasta mitä me voimme toivoa on ettei kukaan tule hulluksi ja aloita sotaa.” Tämä tiedemies kuitenkin myöntää, että tällainenkin ajattelutapa on harvinaista. ”Sanoisin, että vain noin 10 prosenttia työtovereistani on samalla tavalla huolestunut kuin minä. Kenties toiset 10 prosenttia ovat menneet toiseen äärimmäisyyteen – he tekevät mitä tahansa, jotta saisimme sotilaallisen ylivoiman. Ja epäilen, mahtavatko loput 80 prosenttia ajatella suuremmin koko asiaa. He näkevät sen pelkkänä työnä.”