Pitkänmatkanjuoksijasta ei tule pikajuoksijaa

”Pikajuoksija voidaan valmentaa pitkänmatkanjuoksijaksi, mutta pitkänmatkanjuoksijaa ei voida muuttaa pikajuoksijaksi”, sanoo tanskalainen fysiologi tri Bengt Saltin. Hän ei puhu urheilustrategiasta vaan lihasten supistusominaisuuksista.

Tiedämme, että kaikki liikkeet ja niihin tarvittava voima syntyvät lihassyitten supistuksista. Voimanpurkauksissa jotkin syyt supistuvat räjähdyksenomaisesti, mutta ne myös veltostuvat nopeasti. Toiset syyt supistuvat hitaammin mutta pysyvät pitempiä aikoja supistuneina. Nopeasti supistuvat ja hitaasti supistuvat lihassyyt ovat luultavasti sinulle tutumpia kanan- tai kalkkunanlihassa näkyvinä vaaleina (nopeasti supistuvia syitä) ja tummina (hitaasti supistuvia syitä) kohtina.

Useimmilla ihmisillä on suunnilleen yhtä paljon molempia lihassyitä. Mutta huippuluokan pitkänmatkanjuoksijan alaraajojen lihassyistä on keskimäärin 80 prosenttia hitaasti reagoivia syitä ja hyvällä pikajuoksijalla keskimäärin yli 75 prosenttia nopeasti reagoivia lihassyitä. Nopeitten ja hitaitten lihassyitten suhteellinen osuus riippuu geeneistä, eikä sitä voida muuttaa harjoittelulla. On kiintoisaa, että kestävyysharjoittelulla nopeat lihassyyt voidaan saada reagoimaan hitaammin tai pysymään pitempään supistuneina, mutta sillä ei näytä olevan vaikutusta hitaisiin lihassyihin. Pitkänmatkanjuoksijasta ei siksi tule pikajuoksijaa.